Ero sivun ”Gustaf Strengell” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p ,
viitteistystä, jäsentelyä, kh
Rivi 2: Rivi 2:
'''Gustaf Strengell''' ([[30. toukokuuta]] [[1878]] [[Kymi]] – [[22. elokuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.
'''Gustaf Strengell''' ([[30. toukokuuta]] [[1878]] [[Kymi]] – [[22. elokuuta]] [[1937]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.


Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Maria Lundberg. Hän pääsi ylioppilaaksi [[1896]] ja valmistui filosofian kandidaatiksi [[1899]], maisteriksi [[1900]] ja arkkitehdiksi [[1902]].
Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Hildegard Maria Lundberg.<ref name=kb/> Hän valmistui ylioppilaaksi [[Gymnasiet Lärkan|Nya svenska läroverketistä]] 1896, filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902. Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa [[Lontoo]]ssa.<ref name=kb/>


⚫
1900-luvun alussa Strengell oli yhteistyössä arkkitehti [[Sigurd Frosterus|Sigurd Frosteruksen]] kanssa. Vuonna 1902 he perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston. Molemmat olivat 1900-luvun alussa aktiivisia [[Euterpe-ryhmä]]n jäseniä.<ref name=kb>{{Kansallisbiografia | id = 4131 | tekijä = Sarje, Kimmo | ajankohta = 23.3.2007 | viitattu = 20.3.2018}}</ref> He kannattivat [[rationalismi]]a ja vastustivat Suomessa vallinnutta [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttista]] suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 [[Helsingin päärautatieasema|Helsingin rautatieaseman]] suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä, ja Frosterus jätti kilpailuehdotuksen yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ehdotuksen voittoon.
Strengell toimi vuonna [[1903]] Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa [[Lontoo]]ssa.


⚫
Strengell toimi Suomen [[Designmuseo|taideteollisen yhdistyksen museon]] sihteerinä 1901–1918 ja intendenttinä 1911–1918 sekä [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistyksen]] gallerian intendenttinä 1914–1918.<ref name=kb/> Hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy -niminen yhtiö, joka rakensi [[Tapanila]]ssa ja myöhemmin [[Kulosaari|Kulosaaressa]] paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja, jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.
⚫
Strengell oli 1900-luvun alussa yhteistyössä arkkitehti [[Sigurd Frosterus|Sigurd Frosteruksen]] kanssa. He kannattivat [[rationalismi]]a ja vastustivat Suomessa silloin vallinnutta [[Kansallisromantiikka|kansallisromanttista]] suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna [[1904]] [[Helsingin rautatieasema]]n suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä, ja niinpä kilpailuehdotuksen jätti Frosterus yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] ehdotuksen voittoon.

⚫
Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä [[1911]]–[[1918]] ja yhdistyksen sihteerinä [[1901]]–[[1918]]. Hän oli [[Suomen taideyhdistys|Suomen taideyhdistyksen]] gallerian intendenttinä [[1914]]–1918, ja hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna [[1908]] perustettiin Strengellin aloitteesta ''Ab Egna hem – Oma koti Oy'' -niminen yhtiö, joka rakensi [[Tapanila]]ssa ja myöhemmin [[Kulosaari|Kulosaaressa]] paikallisilta maanhankintayhtiöiltä ''Puistokylä Oy'':ltä ja ''Ab Brändö Villastadilta'' ostamilleen palstoille omakotitaloja, jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.
__NOTOC__
__NOTOC__
== Rakennuksia ==
== Rakennuksia ==
* ''Villa Nissen'', toimi myöhemmin tasavallan presidentin virka-asuntona [[Tamminiemi]]-nimellä. Helsinki 1903 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''Villa Nissen'', toimi myöhemmin tasavallan presidentin virka-asuntona [[Tamminiemi]]-nimellä. Helsinki 1903 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''Villa Marokko'', [[Kokkola]]n [[Kast-Koivisto]]n huvila-alue 1906 (suunniteltu Kokkolan kaupunginlääkärinä toimineelle veljelle Alarik Strengellille)
* ''Villa Marocko'', [[Kokkola]]n [[Kast-Koivisto]]n huvila-alue 1906 (suunniteltu Kokkolan kaupunginlääkärinä toimineelle veljelle Alarik Strengellille)
* ''Sähkölaitoksen talo'', Kokkola. (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''Sähkölaitoksen talo'', Kokkola. (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa)
* ''[[Lappeenrannan Kylpylä|Lappeenrannan kylpylä]]'', [[Lappeenranta]] 1915
* ''[[Lappeenrannan Kylpylä|Lappeenrannan kylpylä]]'', [[Lappeenranta]] 1915
Rivi 36: Rivi 34:
== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari | Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=721 }}
* {{Kirjaviite| Tekijä=Heikinheimo, Ilmari | Vuosi= 1955 | Nimike= Suomen elämäkerrasto| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu=721 }}

===Viitteet===
{{Viitteet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_S Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961]
* [http://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_S Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961]
* [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/Kokkolinna%20ja%20muut.htm Annikki Wiirilinna: Kokkolinna ja muut jugend-talot, Kokkola 22.10.1981]
* [http://www.answers.com/topic/gustaf-strengell-2 Answers.com: Gustaf Strengell]

⚫
{{OLETUSAAKKOSTUS:Strengell, Gustaf}}


⚫
{{AAKKOSTUS:Strengell, Gustaf}}
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]]
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]]
[[Luokka: Vuonna 1878 syntyneet]]
[[Luokka: Vuonna 1878 syntyneet]]

Versio 20. maaliskuuta 2018 kello 13.27

Gustaf Strengell.

Gustaf Strengell (30. toukokuuta 1878 Kymi – 22. elokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.

Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Hildegard Maria Lundberg.[1] Hän valmistui ylioppilaaksi Nya svenska läroverketistä 1896, filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902. Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa Lontoossa.[1]

1900-luvun alussa Strengell oli yhteistyössä arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa. Vuonna 1902 he perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston. Molemmat olivat 1900-luvun alussa aktiivisia Euterpe-ryhmän jäseniä.[1] He kannattivat rationalismia ja vastustivat Suomessa vallinnutta kansallisromanttista suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä, ja Frosterus jätti kilpailuehdotuksen yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen Eliel Saarisen ehdotuksen voittoon.

Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon sihteerinä 1901–1918 ja intendenttinä 1911–1918 sekä Suomen Taideyhdistyksen gallerian intendenttinä 1914–1918.[1] Hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy -niminen yhtiö, joka rakensi Tapanilassa ja myöhemmin Kulosaaressa paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja, jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.

Rakennuksia

Kirjallista tuotantoa

  • Arkitektur: En stridsskrift våra motståndare tillägnad: I anledning af stationshusfrågan några betraktelser öfver rådande förhållanden inom vår byggnadskonst. Euterpe, Helsingfors 1904 (yhdessä Sigurd Frosteruksen kanssa).
  • Finska mästare: Edelfelt, Järnefelt, Gallén: En gruppbild. Helios, Helsingfors 1906.
  • Suomalaisia taiteilijamestareita: Edelfelt, Gallén, Järnefelt: Ryhmäkuva, Otava 1906.
  • Staden som konstverk: En inblick i historisk stadsbyggnadskonst. Holger Schildt, Helsingfors 1922.
  • Kaupunki taideluomana: silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen. Otava 1923.
  • Hemmet som konstverk: En framställning av inredningskonstens grundprinciper. Holger Schildt, Helsingfors 1923.
  • Koti taideluomana: Esitys sisustustaiteen alkuperusteista. Otava 1923.
  • Den nya annonsen: En studie av den moderna reklamens väsen. Holger Schildt, Helsingfors 1924.
  • Nykyajan ilmoitusreklaami: Sen luonne ja vaikutuskeinot. Otava 1924.
  • Byggnaden som konstverk: En skissering av arkitehturens uttrycksmedel. Holger Schildt, Helsingfors 1928.
  • Rakennus taideluomana: Luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Otava 1929.
  • En bok om boken. Tilgmann, Helsingfors 1931.
  • Kirja kirjasta. Tilgmann Oy 1932.
  • Miten sisustan kotini kotimaisin esinein? Käsikirja. WSOY 1933.
  • När jag kunnat bli artist och andra pikareska hågkomster. Teckningar av Signe Hammarsten-Jansson. Söderström 1934.

Lähteet

  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 721. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Viitteet

  1. ↑ a b c d Sarje, Kimmo: Gustaf Strengell Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.3.2018.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gustaf_Strengell&oldid=17167650”