Ero sivun ”Arvopaperi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan.
wl, katso myös
Rivi 2: Rivi 2:
[[Kuva:Muuramen osakekirja.jpg|thumb|Paperinen osakekirja vuodelta 1988.]]
[[Kuva:Muuramen osakekirja.jpg|thumb|Paperinen osakekirja vuodelta 1988.]]


'''Arvopaperi''' on esimerkiksi omistusosuuden (esim. osakeyhtiön osake) tai määritellyn oikeuden (esim. asunto-osakeyhtiön osake) todisteena oleva asiakirja tai [[arvo-osuus]], kuten [[osake]] tai [[joukkovelkakirja]]. Myös [[juokseva velkakirja|juoksevat velkakirjat]], [[sijoitusrahasto]]-osuudet ja [[johdannainen|johdannaisinstrumentit]] ovat arvopapereita. Arvopaperit helpottavat osuuksien ja/tai oikeuksien siirtämistä henkilöltä toiselle esim. kaupan tai perinnön yhteydessä. Arvopaperi toimii luovutettavana merkkinä omistuksesta tai oikeudesta. Omalta osaltaan arvopaperi käsitteenä mahdollistaa suurempien kokonaisuuksien jakamisen pienempiin osuuksiin osakeyhtiön ja joukkovelkakirjan kaltaisissa monen henkilön omistamissa rakenteissa.
'''Arvopaperi''' on esimerkiksi omistusosuuden (esim. [[Osakeyhtiö|osakeyhtiön]] [[osake]]) tai määritellyn oikeuden (esim. [[Asunto-osakeyhtiö|asunto-osakeyhtiön]] osake) todisteena oleva asiakirja tai [[arvo-osuus]], kuten [[osakekirja]] tai [[joukkovelkakirja]]. Myös [[juokseva velkakirja|juoksevat velkakirjat]], [[sijoitusrahasto]]-osuudet ja [[johdannainen|johdannaisinstrumentit]] ovat arvopapereita. Arvopaperit helpottavat osuuksien ja/tai oikeuksien siirtämistä henkilöltä toiselle esim. kaupan tai perinnön yhteydessä. Arvopaperi toimii luovutettavana merkkinä omistuksesta tai oikeudesta. Omalta osaltaan arvopaperi käsitteenä mahdollistaa suurempien kokonaisuuksien jakamisen pienempiin osuuksiin osakeyhtiön ja joukkovelkakirjan kaltaisissa monen henkilön omistamissa rakenteissa.


Historiallisesti arvopaperilla on tarkoitettu nimenomaan osuuden tai oikeuden merkiksi tuotettua fyysistä asiakirjaa. Nykyisin fyysiset asiakirjat on yhä useammin korvattu tietojärjestelmään tallennetuilla [[arvo-osuus|arvo-osuuksilla]]. Tällöin jokin riippumaton taho, esim. [[arvopaperikeskus]], ylläpitää tietojärjestelmässään kirjaa olemassa olevista (omaan viitekehykseensä kuuluvista) arvo-osuuksista sekä niiden omistajista.
Historiallisesti arvopaperilla on tarkoitettu nimenomaan osuuden tai oikeuden merkiksi tuotettua fyysistä asiakirjaa. Nykyisin fyysiset asiakirjat on yhä useammin korvattu tietojärjestelmään tallennetuilla [[arvo-osuus|arvo-osuuksilla]]. Tällöin jokin riippumaton taho, esim. [[arvopaperikeskus]], ylläpitää tietojärjestelmässään kirjaa olemassa olevista (omaan viitekehykseensä kuuluvista) arvo-osuuksista sekä niiden omistajista.


Arvopaperin käsitettä käsitellään Suomen lainsäädännössä mm. [[Arvopaperimarkkinalaki|Arvopaperimarkkinalaissa]]<ref name="Arvopaperimarkkinalaki">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Arvopaperimarkkinalaki 26.5.1989/495 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890495 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref>, Laissa kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä <ref name="Optiolla ja termiineillä">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26.8.1988/772 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880772 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref> Sijoitusrahastolaissa <ref name="Sijoitusrahastolaki">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Sijoitusrahastolaki 29.1.1999/48 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990048 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref> sekä yleisesti [[osakeyhtiö]]tä, [[asunto-osakeyhtiö]]tä ja lainoja koskevassa lainsäädännössä. Ruotsalaisen mallin mukaisesti arvopaperi voidaan määritellä siten, että sen välitön hallinta on sen osoittaman etuuden saamisen välttämätön edellytys.
Arvopaperin käsitettä käsitellään Suomen lainsäädännössä mm. [[Arvopaperimarkkinalaki|Arvopaperimarkkinalaissa]]<ref name="Arvopaperimarkkinalaki">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Arvopaperimarkkinalaki 26.5.1989/495 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890495 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref>, Laissa kaupankäynnistä vakioiduilla [[Optio|optioilla]] ja [[Termiini|termiineillä]],<ref name="Optiolla ja termiineillä">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä 26.8.1988/772 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1988/19880772 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref> Sijoitusrahastolaissa<ref name="Sijoitusrahastolaki">{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Sijoitusrahastolaki 29.1.1999/48 | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990048 | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = Edita Publishing | Viitattu = }}</ref> sekä yleisesti [[osakeyhtiö]]tä, [[asunto-osakeyhtiö]]tä ja [[Laina|lainoja]] koskevassa lainsäädännössä. Ruotsalaisen mallin mukaisesti arvopaperi voidaan määritellä siten, että sen välitön hallinta on sen osoittaman etuuden saamisen välttämätön edellytys.


Arvopaperin vaihdantaa on pyritty edistämään mm. lainsäädännön keinoin, jotta arvopapereilla käytävä kauppa ei kärsisi lainsäädännöstä johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Muun muassa varastetun arvopaperin vilpittömässä mielessä oleva ostaja saa, toisin kuin varastetun [[irtaimisto|irtaimen reaaliesineen]] kohdalla, [[saantosuoja]]a arvopaperin oikeaa omistajaa kohtaan. Oikea omistaja ei siis voi vaatia arvopaperin takaisin luovuttamista enää sen jälkeen, kun arvopaperin oikeudettomasti haltuunsa saanut on ennättänyt luovuttaa sen kolmannelle. Varastettu tai kadonnut arvopaperi voidaan käräjäoikeuden päätöksellä kuolettaa.
Arvopaperin vaihdantaa on pyritty edistämään mm. lainsäädännön keinoin, jotta arvopapereilla käytävä kauppa ei kärsisi lainsäädännöstä johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Muun muassa varastetun arvopaperin vilpittömässä mielessä oleva ostaja saa, toisin kuin varastetun [[irtaimisto|irtaimen reaaliesineen]] kohdalla, [[saantosuoja]]a arvopaperin oikeaa omistajaa kohtaan. Oikea omistaja ei siis voi vaatia arvopaperin takaisin luovuttamista enää sen jälkeen, kun arvopaperin oikeudettomasti haltuunsa saanut on ennättänyt luovuttaa sen kolmannelle. Varastettu tai kadonnut arvopaperi voidaan käräjäoikeuden päätöksellä kuolettaa.
Rivi 13: Rivi 13:
* [[Arvopaperistaminen]]
* [[Arvopaperistaminen]]
* [[Arvo-osuus]]
* [[Arvo-osuus]]
* [[Arvopaperikeskus]]
* [[Osakekirja]]
* [[Osakeyhtiö]]
* [[Asunto-osakeyhtiö]]
* [[Joukkovelkakirja]]
* [[Joukkovelkakirja]]
* [[Johdannainen]]


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 12. maaliskuuta 2018 kello 21.26

Tämä artikkeli käsittelee arvopapereita. Lehdestä kertoo Arvopaperi (lehti).
Paperinen osakekirja vuodelta 1988.

Arvopaperi on esimerkiksi omistusosuuden (esim. osakeyhtiön osake) tai määritellyn oikeuden (esim. asunto-osakeyhtiön osake) todisteena oleva asiakirja tai arvo-osuus, kuten osakekirja tai joukkovelkakirja. Myös juoksevat velkakirjat, sijoitusrahasto-osuudet ja johdannaisinstrumentit ovat arvopapereita. Arvopaperit helpottavat osuuksien ja/tai oikeuksien siirtämistä henkilöltä toiselle esim. kaupan tai perinnön yhteydessä. Arvopaperi toimii luovutettavana merkkinä omistuksesta tai oikeudesta. Omalta osaltaan arvopaperi käsitteenä mahdollistaa suurempien kokonaisuuksien jakamisen pienempiin osuuksiin osakeyhtiön ja joukkovelkakirjan kaltaisissa monen henkilön omistamissa rakenteissa.

Historiallisesti arvopaperilla on tarkoitettu nimenomaan osuuden tai oikeuden merkiksi tuotettua fyysistä asiakirjaa. Nykyisin fyysiset asiakirjat on yhä useammin korvattu tietojärjestelmään tallennetuilla arvo-osuuksilla. Tällöin jokin riippumaton taho, esim. arvopaperikeskus, ylläpitää tietojärjestelmässään kirjaa olemassa olevista (omaan viitekehykseensä kuuluvista) arvo-osuuksista sekä niiden omistajista.

Arvopaperin käsitettä käsitellään Suomen lainsäädännössä mm. Arvopaperimarkkinalaissa[1], Laissa kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä,[2] Sijoitusrahastolaissa[3] sekä yleisesti osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiötä ja lainoja koskevassa lainsäädännössä. Ruotsalaisen mallin mukaisesti arvopaperi voidaan määritellä siten, että sen välitön hallinta on sen osoittaman etuuden saamisen välttämätön edellytys.

Arvopaperin vaihdantaa on pyritty edistämään mm. lainsäädännön keinoin, jotta arvopapereilla käytävä kauppa ei kärsisi lainsäädännöstä johtuvien epävarmuustekijöiden vuoksi. Muun muassa varastetun arvopaperin vilpittömässä mielessä oleva ostaja saa, toisin kuin varastetun irtaimen reaaliesineen kohdalla, saantosuojaa arvopaperin oikeaa omistajaa kohtaan. Oikea omistaja ei siis voi vaatia arvopaperin takaisin luovuttamista enää sen jälkeen, kun arvopaperin oikeudettomasti haltuunsa saanut on ennättänyt luovuttaa sen kolmannelle. Varastettu tai kadonnut arvopaperi voidaan käräjäoikeuden päätöksellä kuolettaa.

Katso myös

Lähteet


Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.