Ero sivun ”Teo Snellman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
muotoiluja, tarkempi luokka; palautettu edellisessä muokkauksessa kadonnut Hesari-viite
Rivi 1: Rivi 1:
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[28. huhtikuuta]] [[1894]] [[Tampere]] –[[14. lokakuuta]] [[1977]] [[Helsinki]]<ref>[https://www.geni.com/people/Teo-Snellman/6000000006820806369 Geni.com : Teo Snellman]</ref>) oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, [[kasvissyönti|kasvissyönnin]] edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä, sekä [[Eino Leino]]a, [[Väinämöinen|Väinämöistä]] ja [[Mikael Agricola]]a Suomen ensimmäisinä [[kansallissosialismi|kansallissosialisteina]].<ref>Ekberg 1991, sivut 168–187 h</ref><ref name="yleäärioikeisto"/>
'''Teo Kaarlo Snellman''' ([[28. huhtikuuta]] [[1894]] [[Tampere]] – [[14. lokakuuta]] [[1977]] [[Helsinki]])<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko =Kuolleita | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =16.10.1977 | Sivut =15 | Julkaisupaikka = | www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1977-10-16/15 | www-teksti =Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille) | Viitattu = 1.3.2018}}</ref> oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, [[kasvissyönti|kasvissyönnin]] edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti [[Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö|Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä]]. Snellman oli [[J. V. Snellman]]in pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä, sekä [[Eino Leino]]a, [[Väinämöinen|Väinämöistä]] ja [[Mikael Agricola]]a Suomen ensimmäisinä [[kansallissosialismi|kansallissosialisteina]].<ref>Ekberg 1991, sivut 168–187 h</ref><ref name="yleäärioikeisto">{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4342168 | Nimeke = "Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos | Julkaisu =Yle Areena | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 1.3.2018}}</ref>


Teo Snellmanin isä oli [[Tie- ja vesirakennushallitus|tie- ja vesirakennusten ylihallituksen]] ylijohtaja [[Karl Snellman]].<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Snellman (1600-)|id=6741}}</ref> 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, [[Antisemitismi|syytti kohtalostaan juutalaisia]]<ref name="yleäärioikeisto"/> ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>Ekberg 1991, sivut 168–170 </ref> Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri [[Kaarlo Hillilä]]n määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen.<ref>[http://www.hs.fi/tulosta/920122047l Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992]</ref>
Teo Snellmanin isä oli [[Tie- ja vesirakennushallitus|tie- ja vesirakennusten ylihallituksen]] ylijohtaja [[Karl Snellman]].<ref>{{Kansallisbiografia|nimi=Snellman (1600-)|id=6741}}</ref> 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä [[Argentiina]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs [[Rafael Erich]] syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.<ref>Jari Sedergren: [http://www.ennenjanyt.net/1-02/maydell.htm Maydell-juttu] (Ennen ja nyt 1/2002)</ref> Snellman piti itseään syyttömänä, [[Antisemitismi|syytti kohtalostaan juutalaisia]]<ref name="yleäärioikeisto"/> ja alkoi kirjoitella Suomen [[äärioikeisto]]n lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa [[Suomalaissosialistinen Työväenpuolue|Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen]] kanssa.<ref>Ekberg 1991, sivut 168–170 </ref> Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri [[Kaarlo Hillilä]]n määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen.<ref>[http://www.hs.fi/tulosta/920122047l Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992]</ref>


Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa, [[Panu Rajala]]n arvelun mukaan "ehkä esikuvansa Hitlerin vaikutuksesta"<ref>Panu Rajala, ''Tulisoihtu pimeään'', WSOY 2014 sivu 369</ref>. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta, juutalaisvastaisuudesta<ref name="yleäärioikeisto"/> ja terveellisistä elämäntavoista sekä [[Holokaustin kiistäminen|epäilyksistä koskien holokaustia]]<ref name="yleäärioikeisto">{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4342168 | Nimeke = "Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!"
Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa, [[Panu Rajala]]n arvelun mukaan ”ehkä esikuvansa Hitlerin vaikutuksesta”<ref>Panu Rajala, ''Tulisoihtu pimeään'', WSOY 2014 sivu 369</ref>. Hän kannatti erityisesti [[Are Waerland]]in luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta, juutalaisvastaisuudesta<ref name="yleäärioikeisto"/> ja terveellisistä elämäntavoista sekä [[Holokaustin kiistäminen|epäilyksistä koskien holokaustia]]<ref name="yleäärioikeisto" />.
| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos | Julkaisu =Yle Areena | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 1.3.2018 | Kieli = }}</ref>.


Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Hän on [[malli (ammatti)|mallitoimiston]] johtaja [[Laila Snellman]]in [[isoisä]].
Snellman oli naimisissa taidemaalari [[Elsa Snellman]]in kanssa. Hän on [[malli (ammatti)|mallitoimiston]] johtaja [[Laila Snellman]]in [[isoisä]].
Rivi 29: Rivi 28:
[[Luokka:Suomalaiset äärioikeistolaiset poliitikot]]
[[Luokka:Suomalaiset äärioikeistolaiset poliitikot]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
[[Luokka:Suomalaiset aateliset]]
⚫
[[Luokka:Holokaustin kieltäjät]]
[[Luokka:Vuonna 1894 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1894 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1977 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1977 kuolleet]]
[[Luokka:Antisemitismi]]
⚫
[[Luokka:Holokaustin kieltäminen]]

Versio 1. maaliskuuta 2018 kello 15.32

Teo Kaarlo Snellman (28. huhtikuuta 1894 Tampere – 14. lokakuuta 1977 Helsinki)[1] oli suomalainen lähetystöneuvos, kääntäjä, kasvissyönnin edistäjä ja poliitikko. Vuosina 1940–1944 Snellman johti Suomen Kansallissosialistista Työjärjestöä. Snellman oli J. V. Snellmanin pojanpoika ja SKT piti Johan Vilhelmiä, sekä Eino Leinoa, Väinämöistä ja Mikael Agricolaa Suomen ensimmäisinä kansallissosialisteina.[2][3]

Teo Snellmanin isä oli tie- ja vesirakennusten ylihallituksen ylijohtaja Karl Snellman.[4] 1920- ja 1930-luvuilla Teo Snellman loi uraa diplomaattitehtävissä Argentiinassa, Virossa ja Ruotsissa. Vuosina 1933–1934 tapahtuneen niin sanotun Tukholman-selkkauksen jälkeen Snellman joutui eroamaan tehtävistään. Hän kieltäytyi lähtemästä Tukholmasta ministeriön määräämässä ajassa. Suurlähettiläs Rafael Erich syytti alaistaan osallistumisesta Margit Millénin toimittamaan ja suurlähettilästä herjaavaan kirjoitukseen kahdessa eteläruotsalaisessa pikkulehdessä. Selkkaus herätti huomiota molemmissa maissa ja asiaa puitiin myös eduskunnassa.[5] Snellman piti itseään syyttömänä, syytti kohtalostaan juutalaisia[3] ja alkoi kirjoitella Suomen äärioikeiston lehtiin. Hän tutustui kansallissosialismiin ja teki yhteistyötä muun muassa Suomalaissosialistisen Työväenpuolueen kanssa.[6] Jatkosodan päätyttyä hän joutui natsiyhteyksien vuoksi eräiden muiden kanssa sisäministeri Kaarlo Hillilän määräyksestä maan sisäiseen karkotukseen.[7]

Teo Snellman oli terveellisten ruokatapojen ja vegetarismin eli kasvissyönnin uranuurtajia Suomessa, Panu Rajalan arvelun mukaan ”ehkä esikuvansa Hitlerin vaikutuksesta”[8]. Hän kannatti erityisesti Are Waerlandin luomaa Waerland-ravitsemusoppia. Snellman kirjoitti useita kirjoja politiikasta, juutalaisvastaisuudesta[3] ja terveellisistä elämäntavoista sekä epäilyksistä koskien holokaustia[3].

Snellman oli naimisissa taidemaalari Elsa Snellmanin kanssa. Hän on mallitoimiston johtaja Laila Snellmanin isoisä.

Teokset

  • Ulkokansalaistoiminta ja siirtolaisten huolto. I–II. Suomi-seura, 1929
  • Erich, Maydel ja Tukholman selkkaus, 1936
  • Ahvenanmaan kysymys ja Suomi-Ruotsi ongelma, 1939
  • Suomalainen ihanneravinto : Laktovegetaarinen keittokirja. 4. uud. p., 1977
  • Paastoamalla terveeksi, 1979
  • Parantava paasto : paasto parannuskeinojen kuningas, 1988

Lähteet

  • Henrik Ekberg: Führerns trogna följeslagare. Den finländska nazismen 1932–1944. Schildts, 1991. ISBN 951-50-0522-1.

Viitteet

  1. ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 16.10.1977, s. 15. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille). Viitattu 1.3.2018.
  2. ↑ Ekberg 1991, sivut 168–187 h
  3. ↑ a b c d "Kääntäkää aseenne ihmiskunnan suurinta vihollista, kommunismia vastaan!" (Äärioikeiston pikkupommit ja isänmaallinen paatos) Yle Areena. Yleisradio. Viitattu 1.3.2018.
  4. ↑ Snellman (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ Jari Sedergren: Maydell-juttu (Ennen ja nyt 1/2002)
  6. ↑ Ekberg 1991, sivut 168–170
  7. ↑ Lauri Haataja: Kotinatsit luokkakuvassa Henrik Ekberg tutki suomalaiset johtajan varjot, Hs.fi 22.1.1992
  8. ↑ Panu Rajala, Tulisoihtu pimeään, WSOY 2014 sivu 369
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teo_Snellman&oldid=17121485”