Ero sivun ”Persialaissodat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) rv, ei ole tällaista luokkaa olemassa, eikä nimikään ole oikein onnistunut. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
| vaikutukset = Persialaisten yritykset vallata Kreikka epäonnistuivat. |
| vaikutukset = Persialaisten yritykset vallata Kreikka epäonnistuivat. |
||
| lopputulos = Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden voitto. |
| lopputulos = Kreikkalaisten kaupunkivaltioiden voitto. |
||
| taistelija1 = Kreikan kaupunkivaltioita, etupäässä [[Ateena]] ja [[Sparta]] |
| taistelija1 = Kreikan kaupunkivaltioita, etupäässä [[antiikin Ateena|Ateena]] ja [[Sparta]] |
||
| taistelija2 = [[Persian valtakunta]] |
| taistelija2 = [[Persian valtakunta]] |
||
| komentaja1 = |
| komentaja1 = |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
| muut_taistelut = |
| muut_taistelut = |
||
}} |
}} |
||
| ⚫ | '''Persialaissodat''' ({{k-grc|οἱ περσικοὶ πόλεμοι|hoi persikoi polemoi}}) olivat sotia, jotka käytiin [[Antiikin Kreikka|Kreikan]] [[polis|kaupunkivaltioiden]] ja [[Persia]]n valtakunnan välillä vuosina [[499 eaa.]] – [[448 eaa.]]<ref name=cs>{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo | Nimeke=Uusi antiikin historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Sivu= 163–169| Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-951-1-21594-3}}</ref> |
||
== Historia == |
|||
| ⚫ | |||
=== Tausta === |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | '''Persialaissodat''' olivat sotia, jotka käytiin [[Antiikin Kreikka|Kreikan]] [[ |
||
Sodat saivat alkunsa [[Joonian kapina]]sta vuonna [[499 eaa.]]. Ensin [[Miletos|Miletoksen]] ja sitten muutkin [[Joonia]]n kreikkalaiset, jotka tuolloin kuuluivat Persian alaisuuteen, nousivat kapinaan Persiaa vastaan. [[Ateena]] ja [[Eretria]] lähettivät apua kapinoitsijoille ja vuonna [[498 eaa.]] kreikkalaiset tuhosivat [[Lyydia]]n maakunnan pääkaupungin [[Sardis|Sardiksen]]. Vuonna [[494 eaa.]] persialaiset kuitenkin kukistivat kreikkalaiset laivastot ja valtasivat Joonian takaisin. |
Sodat saivat alkunsa [[Joonian kapina]]sta vuonna [[499 eaa.]]. Ensin [[Miletos|Miletoksen]] ja sitten muutkin [[Joonia]]n kreikkalaiset, jotka tuolloin kuuluivat Persian alaisuuteen, nousivat kapinaan Persiaa vastaan. [[Antiikin Ateena|Ateena]] ja [[Eretria]] lähettivät apua kapinoitsijoille ja vuonna [[498 eaa.]] kreikkalaiset tuhosivat [[Lyydia]]n maakunnan pääkaupungin [[Sardis|Sardiksen]]. Vuonna [[494 eaa.]] persialaiset kuitenkin kukistivat kreikkalaiset laivastot ja valtasivat Joonian takaisin. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
=== Ensimmäinen hyökkäys === |
|||
Vuonna [[492 eaa.]] persialainen kenraali [[Mardonios]] teki kostoretken Kreikkaan ja valtasi [[Makedonia]]n ja [[Traakia]]n. Vuonna [[490 eaa.]] [[Dareios I]] hyökkäsi meritse [[Attika]]an, mutta [[Miltiades nuorempi|Miltiadeen]] johtamat ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset [[Marathonin taistelu]]ssa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta [[Sparta]]lta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta. |
Vuonna [[492 eaa.]] persialainen kenraali [[Mardonios]] teki kostoretken Kreikkaan ja valtasi [[Makedonia]]n ja [[Traakia]]n. Vuonna [[490 eaa.]] [[Dareios I]] hyökkäsi meritse [[Attika]]an, mutta [[Miltiades nuorempi|Miltiadeen]] johtamat ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset [[Marathonin taistelu]]ssa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta [[Sparta]]lta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta. |
||
=== Toinen hyökkäys === |
|||
Takaiskusta suivaantunut ja kostonhimoinen [[Kserkses I]], [[Dareios I]]:n poika, lähti vuonna [[480 eaa.]] valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. [[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan persialaisten vahvuus oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta tätä lukua on epäilty. Vaikka se pitäisikin paikkansa, todellinen taisteluvahvuus lienee ollut huomattavasti pienempi, koska luku sisältää suuren määrän huolto- ja muita tukijoukkoja. Persialaisia vastusti liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. [[Theba (Kreikka)|Theba]], asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Michael Roaf|Julkaisupaikka = Oxford|Julkaisija = Equinox|Nimike = Cultural Atlas of Mesopotamia and ancient Near East|Viitattu = 21.12.2014|Selite = |Sivu = 212-213|Vuosi = 1990|Kieli = {{en}}|Isbn = 0-8160-2218-6}}</ref> |
Takaiskusta suivaantunut ja kostonhimoinen [[Kserkses I]], [[Dareios I]]:n poika, lähti vuonna [[480 eaa.]] valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. [[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan persialaisten vahvuus oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta tätä lukua on epäilty. Vaikka se pitäisikin paikkansa, todellinen taisteluvahvuus lienee ollut huomattavasti pienempi, koska luku sisältää suuren määrän huolto- ja muita tukijoukkoja. Persialaisia vastusti liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. [[Theba (Kreikka)|Theba]], asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Michael Roaf|Julkaisupaikka = Oxford|Julkaisija = Equinox|Nimike = Cultural Atlas of Mesopotamia and ancient Near East|Viitattu = 21.12.2014|Selite = |Sivu = 212-213|Vuosi = 1990|Kieli = {{en}}|Isbn = 0-8160-2218-6}}</ref> |
||
Kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen [[ |
Kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen [[Thermopylai]]n solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. [[Thermopylain taistelu]]a johti Spartan kuningas [[Leonidas I]], jolla oli alaisuudessaan kolmesataa spartalaista soturia sekä muutamia tuhansia liittolaisia. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui. |
||
Tämän jälkeen Ateena evakuoitiin ja kreikkalaisten laivasto perääntyi [[Salamis (saari)|Salamiksen]] saarelle samalla kun armeijat perääntyivät [[Korintin kannas|Korintin kannakselle]]. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelussa]]. Menetettyään laivastonsa Kserkses palasi Persiaan, mutta jätti maasotajoukkonsa Mardonioksen johdolla Kreikkaan talvehtimaan. Seuraavana vuonna Spartan ja Ateenan johtama liittouma löi nämä joukot [[Plataian taistelu]]ssa. Tätä taistelua pidetään persialaissotien ratkaisevana ja viimeisenä suurena taisteluna. Tradition mukaan kreikkalaisten laivasto tuhosi persialaisten laivaston rippeet täsmälleen samana päivänä [[Mykalen taistelu]]ssa. |
Tämän jälkeen Ateena evakuoitiin ja kreikkalaisten laivasto perääntyi [[Salamis (saari)|Salamiksen]] saarelle samalla kun armeijat perääntyivät [[Korintin kannas|Korintin kannakselle]]. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston [[Salamiin taistelu|Salamiin meritaistelussa]]. Menetettyään laivastonsa Kserkses palasi Persiaan, mutta jätti maasotajoukkonsa Mardonioksen johdolla Kreikkaan talvehtimaan. Seuraavana vuonna Spartan ja Ateenan johtama liittouma löi nämä joukot [[Plataian taistelu]]ssa. Tätä taistelua pidetään persialaissotien ratkaisevana ja viimeisenä suurena taisteluna. Tradition mukaan kreikkalaisten laivasto tuhosi persialaisten laivaston rippeet täsmälleen samana päivänä [[Mykalen taistelu]]ssa. |
||
=== Myöhemmin === |
|||
Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Herodotos|Nimike = Herodotos, historia|Julkaisija = Pan|Selite = Ruotsiksi kääntänyt Claes Lindskog|Kieli = {{sv}}|Isbn = 9172635339}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Tom Holland|Suomentaja = Pekka Tuomisto|Nimike = Persian tuli: Idän ja lännen ensimmäinen taistelu|Julkaisija = Karisto Oy|Vuosi = 2007|Kieli = |Isbn = 978-951-2349050}}</ref> |
Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Herodotos|Nimike = Herodotos, historia|Julkaisija = Pan|Selite = Ruotsiksi kääntänyt Claes Lindskog|Kieli = {{sv}}|Isbn = 9172635339}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Tom Holland|Suomentaja = Pekka Tuomisto|Nimike = Persian tuli: Idän ja lännen ensimmäinen taistelu|Julkaisija = Karisto Oy|Vuosi = 2007|Kieli = |Isbn = 978-951-2349050}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
<gallery> |
|||
Image:Darius-Vase.jpg|Dareios I |
|||
Image:Acinacifer.jpg|Persialainen sotilas |
|||
</gallery> |
|||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
Versio 23. lokakuuta 2017 kello 20.24
| Persialaissodat | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kreikkalainen falangi taistelussa
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
Persialaissodat (m.kreik. οἱ περσικοὶ πόλεμοι, hoi persikoi polemoi) olivat sotia, jotka käytiin Kreikan kaupunkivaltioiden ja Persian valtakunnan välillä vuosina 499 eaa. – 448 eaa.[1]
Historia
Tausta
Sodat saivat alkunsa Joonian kapinasta vuonna 499 eaa.. Ensin Miletoksen ja sitten muutkin Joonian kreikkalaiset, jotka tuolloin kuuluivat Persian alaisuuteen, nousivat kapinaan Persiaa vastaan. Ateena ja Eretria lähettivät apua kapinoitsijoille ja vuonna 498 eaa. kreikkalaiset tuhosivat Lyydian maakunnan pääkaupungin Sardiksen. Vuonna 494 eaa. persialaiset kuitenkin kukistivat kreikkalaiset laivastot ja valtasivat Joonian takaisin.
Ensimmäinen hyökkäys
Vuonna 492 eaa. persialainen kenraali Mardonios teki kostoretken Kreikkaan ja valtasi Makedonian ja Traakian. Vuonna 490 eaa. Dareios I hyökkäsi meritse Attikaan, mutta Miltiadeen johtamat ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.
Toinen hyökkäys
Takaiskusta suivaantunut ja kostonhimoinen Kserkses I, Dareios I:n poika, lähti vuonna 480 eaa. valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Herodotoksen mukaan persialaisten vahvuus oli 1,7 miljoonaa miestä, mutta tätä lukua on epäilty. Vaikka se pitäisikin paikkansa, todellinen taisteluvahvuus lienee ollut huomattavasti pienempi, koska luku sisältää suuren määrän huolto- ja muita tukijoukkoja. Persialaisia vastusti liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.[2]
Kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Thermopylain taistelua johti Spartan kuningas Leonidas I, jolla oli alaisuudessaan kolmesataa spartalaista soturia sekä muutamia tuhansia liittolaisia. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui.
Tämän jälkeen Ateena evakuoitiin ja kreikkalaisten laivasto perääntyi Salamiksen saarelle samalla kun armeijat perääntyivät Korintin kannakselle. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston Salamiin meritaistelussa. Menetettyään laivastonsa Kserkses palasi Persiaan, mutta jätti maasotajoukkonsa Mardonioksen johdolla Kreikkaan talvehtimaan. Seuraavana vuonna Spartan ja Ateenan johtama liittouma löi nämä joukot Plataian taistelussa. Tätä taistelua pidetään persialaissotien ratkaisevana ja viimeisenä suurena taisteluna. Tradition mukaan kreikkalaisten laivasto tuhosi persialaisten laivaston rippeet täsmälleen samana päivänä Mykalen taistelussa.
Myöhemmin
Eräänlaisena jatkona persialaissodille voidaan nähdä Aleksanteri Suuren noin 150 vuotta myöhemmin aloittama sotaretki, jossa persialaiset kukistettiin täydellisesti.[3][4]
Lähteet
- ↑ Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 163–169. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
- ↑ Michael Roaf: Cultural Atlas of Mesopotamia and ancient Near East, s. 212-213. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Herodotos, historia. Ruotsiksi kääntänyt Claes Lindskog. Pan. ISBN 9172635339. (ruotsiksi)
- ↑ Tom Holland: Persian tuli: Idän ja lännen ensimmäinen taistelu. Suomentanut Pekka Tuomisto. Karisto Oy, 2007. ISBN 978-951-2349050.