Ero sivun ”Jane Austen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdantoa artikkelin pohjalta
→‎Vaikutus populaarikulttuuriin: setelipäivitys, julkaistaan kai huomenna
Rivi 84: Rivi 84:
Austenin teokset ja hänen luomansa hahmot ovat vaikuttaneet monella tavalla populaarikulttuuriin. Austenin teoksista on tehty lukemattomia elokuva- ja televisiosovituksia.
Austenin teokset ja hänen luomansa hahmot ovat vaikuttaneet monella tavalla populaarikulttuuriin. Austenin teoksista on tehty lukemattomia elokuva- ja televisiosovituksia.


Austenin kuva on syyskuussa 2017 käyttöön otetussa kymmenen [[Englannin punta|punnan]] setelissä. Austen valittiin seteliin, koska häntä pidetään yhtenä Englannin kirjallisuuden suurista nimistä, jonka romaanit ovat yhä kiinnostavia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/money/consumer-affairs/new-jane-austen-10-note-coming-will-look-like/ | Nimeke = New Jane Austen £10 note enters circulation this week: everything you need to know | Tekijä = Sophie Christie | Ajankohta = 13.9.2017 | Julkaisu = The Telegraph | Viitattu = 13.9.2017 }}</ref>
Austenin kuva tulee uusiin, vuonna 2017 käyttöön otettaviin kymmenen [[Englannin punta|punnan]] seteleihin.<ref name="HS">Helsingin Sanomat 26.7.201, s. B3</ref>{{Lähde tarkemmin|Käytä ohjeen mukaista viitemallinetta.}}


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 13. syyskuuta 2017 kello 12.20

Jane Austen
Henkilötiedot
Syntynyt16. joulukuuta 1775
Steventon, Hampshire
Kuollut8. heinäkuuta 1817 (41 vuotta)
Winchester
Kansalaisuus englantilainen
Ammatti kirjailija
Vanhemmat George Austen
Cassandra Leigh Austen
Kirjailija
Tuotannon kielienglanti
Pääteokset Järki ja tunteet (1811)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jane Austen (16. joulukuuta 1775 Steventon, Hampshire18. heinäkuuta 1817 Winchester) oli englantilainen kirjailija. Häneltä julkaistiin kuusi valmista romaania sekä yksi keskeneräiseksi jäänyt.

Austenin romaanit kuvaavat englantilaista keskiluokkaa satiirin, hyväntahtoisen ironian ja huumorin keinoin. Austen uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta kuvaamalla tavallisia ihmisiä jokapäiväisessä elämässään, ja Austenin romaanit ovat säilyttäneet suosionsa nykyaikaan saakka.

Elämä

Jane Austen syntyi 16. joulukuuta 1775 Hampshiren kylässä Steventonin kirkkoherra George Austenin ja Cassandra Austenin (o.s. Leigh) seitsemäntenä lapsena. Perheeseen syntyi kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Isosisko Cassandran kanssa Jane oli läheinen koko elämänsä ajan. Lapsia rohkaistiin lukemaan, ja perheessä harrastettiin näyttelemistä. Perhe kävi toisinaan Bathissa ja Lontoossa. Myöhemmin Austen kuvasi romaaneissaan tätä maailmaa, jossa kasvoi.[1]

Austen opiskeli huomattavasti enemmän kuin yleensä sen ajan naiset. Hän alkoi käydä sisäoppilaitosta seitsemänvuotiaana siskonsa Cassandran ja serkkunsa Jane Cooperin kanssa, mutta viihtyi siellä huonosti. Sairastuttuaan hän pääsi takaisin kotiin. Vähän myöhemmin hänet siirrettiin rouva La Tournellen luostarikouluun, Readingiin. Yhdessä vaiheessa Austen sai yksityisopetusta sukulaiselta Oxfordissa. Hän lopetti koulunkäynnin 11-vuotiaana vuonna 1786.

Austenin varhaisimmat tunnetut kirjoitukset ovat vuodelta 1787. Sitä seuranneiden kuuden vuoden aikana hän kirjoitti paljon näytelmiä, runoutta, novelleja ja muita tekstejä. Hän parodioi kirjallisuuden tyylilajeja, etenkin sentimentaalista romaania ja komediaa. Vakavampaa tyyliä edusti voimakastahtoisesta ja lahjakkaasta mutta yhteiskunnan torjumasta naisesta kertova novelli Lady Susan, (1793–1794).[1]

Austen ryhtyi kirjoittamaan paljon myöhemmin julkaistuja romaanejaan jo 1790-luvulla, kuten Järki ja tunteet, jonka hän aloitti 1795, sekä Ylpeys ja ennakkoluulo, jonka ensimmäinen versio valmistui 1797. Isä George tarjosi viimeksimainittua romaania lontoolaiselle kustantajalle, mutta se torjuttiin.[1]

Austen ei koskaan mennyt naimisiin. Hänen uskotaan suostuneen vuonna 1802 Harris Bigg-Witherin kosintaan mutta muuttaneen mielensä jo seuraavana aamuna. Hänen muista miessuhteistaan on kerrottu vahvistamattomia tarinoita, mutta koska isosisko Cassandra hävitti useimmat Janen kirjeet tämän kuoleman jälkeen, varmaa tietoa niistä ei ole.[1]

Jane Austenin kotitalo Chawtonissa, jossa hän asui vuodesta 1809 kuolemaansa asti

George Austen jäi eläkkeelle 1801, ja perhe asui kahdeksan vuoden ajan Bathissa, Lontoossa, Cliftonissa, Warwickshiressä ja Southamptonissa. George Austen kuoli 1805. Äiti ja siskokset muuttivat vuonna 1809 Chawtonin kylään Steventonin lähelle veli Edwardin maille. Siellä Jane alkoi viimeistellä romaanejaan julkaisukuntoon. Thomas Egerton julkaisi romaanin Järki ja tunteet vuonna 1811, ja se sai suosiolliset arvostelut. Seuraavina vuosina Austenilta julkaistiin romaanit Ylpeys ja ennakkoluulo (1813), Kasvattitytön tarina (1814) ja Emma (1815).[1]

Austenin romaanit nousivat lukijoiden suosioon. Kriitikot kehuivat niiden moraalia ja viihdyttävyyttä, luonnekuvauksia ja kotikuvausten realismia. Austen jatkoi sairastumisesta huolimatta ahkeraa kirjoittamista, ja seuraavina vuosina julkaistiin romaanit Viisasteleva sydän (1817) ja Neito vanhassa linnassa (1817). Austen kuoli 18. heinäkuuta 1817. Hänen viimeinen romaaninsa Leikkiä ja totta jäi kesken.[1]

Jane Austen sairasteli viimeistet kaksi elinvuottaan, mutta kuolemaan johtanutta sairautta ei varmuudella ole tunnistettu. Oireiden perusteella kuolinsyynä on yleisimmin pidetty Addisonin tautia, mutta myös Hodgkinin tautia, vatsasyöpää, lehmänmaidosta tarttunutta tuberkuloosia ja arsenikkimyrkytystä on ehdotettu kuolinsyyksi.[2][3][4]

Austenin kuoleman jälkeen hänen sisarensa Cassandra tuhosi suuren osan hänen kirjoittamistaan yksityiskirjeistä. Nykypäivään on säilynyt yli 160 kirjettä, joista monet on osoitettu Cassandralle. Varhaisin kirje on vuodelta 1795.

Tuotanto

Jane Austenin muistolaatta Winchesterin tuomikirkossa.

Jane Austen uudisti englantilaista romaanikirjallisuutta tuomalla siihen tavallisten ihmisten jokapäiväisen elämän realistista kuvausta. Kuudella romaanillaan Austen perusti aikansa Englannin keskiluokkaista yhteiskuntaa kuvaavan tapakomedian lajin. Austenin romaaneissa toistuu nuoren naisen matka itsetuntemukseen rakkauden ja avioliiton kautta. Romaaneissa keskitytään luonnekuvauksiin sekä sankarittaren ja yhteiskunnan välisiin ristiriitoihin. Austenin tyyli on moderni, nokkela, realistinen ja ajaton. Nykyajan kriitikot arvostavat Austenin romaaneissa niiden rakennetta ja järjestystä sekä tekniikkaa, jonka avulla kirjailija pystyy paljastamaan olemassaolon tragikoomisuuden tavanomaisissa ja rajallisissa tapahtumissa ja ympäristöissä.[1]

Kirjallinen satiiri oli näkyvässä osassa Austenin kolmessa varhaisessa romaanissa. Kolmessa myöhemmässä romaanissa koominen luonne- ja yhteiskuntakuvaus nousi sitä näkyvämpään asemaan. Austenin romaaneista koomisin on Emma, ja vakavin on Kasvattitytön tarina.[1]

Austenin tekstit jaettiin aikoinaan perikunnan kesken, eikä niitä ole tutkittu kattavasti, mutta 2000-luvulla ne on koottu yhteen Oxfordin yliopiston tutkimushankkeessa. Siinä on todettu muun muassa, että alkuperäiset käsikirjoitukset ovat suttuisia ja kieliopiltaan virheellisiä. Aiemmin Austenia on pidetty huolellisena, etenkin kun hänen veljensä luonnehti häntä hänen kuolemansa jälkeen sanoin: ”Tekstit tulivat hänen kynästään viimeisteltyinä.” Nyt oletetaan, että Austenin kustannustoimittajan William Giffordin osuus tekstien stilisoimisessa on aiemmin arvioitua suurempi.[5]

Teokset

Keskeneräiset teokset

Vaikutus populaarikulttuuriin

Austenin teokset ja hänen luomansa hahmot ovat vaikuttaneet monella tavalla populaarikulttuuriin. Austenin teoksista on tehty lukemattomia elokuva- ja televisiosovituksia.

Austenin kuva on syyskuussa 2017 käyttöön otetussa kymmenen punnan setelissä. Austen valittiin seteliin, koska häntä pidetään yhtenä Englannin kirjallisuuden suurista nimistä, jonka romaanit ovat yhä kiinnostavia.[7]

Lähteet

  1. a b c d e f g h Brian C. Southam: Jane Austen Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.9.2017.
  2. Ben Guarino: Was Jane Austen poisoned? New evidence about the writer’s weakened eyes raises questions. The Washington Post. 13.3.2017. Viitattu 13.9.2017.
  3. Likainen maito saattoi olla Jane Austenin kuolisyy (Kulttuuri, alkuperäinen lähde AFP) Yle Uutiset. 1.12.2009, päivitetty 29.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 11.12.2015.
  4. Boycott, Owen: Cause of Jane Austen’s death not universally acknowledged The Guardian. 1.12.2009. Guardian Media Group. Viitattu 1.12.2009. (englanniksi)
  5. Jane Austen luultua huolimattomampi kirjailija (Kulttuuri, alkuperäiset lähteet Reuters & AFP) Yle Uutiset. 25.10.2010, päivitetty 5.6.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 25.10.2010.
  6. Austen-Leigh, James Edward: Memoir. Tahto ja toiveet. Voimasana, Telum Saxum, 2006. Suomentanut Merensuo, Paula.. , 1871.
  7. Sophie Christie: New Jane Austen £10 note enters circulation this week: everything you need to know The Telegraph. 13.9.2017. Viitattu 13.9.2017.

Kirjallisuutta

  • Chwe, Michael Suk-Young: Jane Austen, Game Theorist. Princeton: Princeton University Press, 2013. ISBN 978-069-11557-6-0. (englanniksi)
  • Johnson, Claudia L.: Jane Austen’s Cults and Cultures. Chicago: The University of Chicago Press, 2012. ISBN 978-022-64020-3-1. (englanniksi)
  • Mullan, John: What Matters in Jane Austen? Twenty Crucial Puzzles Solved. New York: Bloomsbury Press, 2012. ISBN 978-162-04004-1-8. (englanniksi)
  • Pyrhönen, Heta: Jane Austen aikalaisemme. Helsinki: Avain, 2014. ISBN 978-952-30402-1-2.
  • Shields, Carol: Jane Austen. (Jane Austen, 2001.) Suomentanut Maria Lyytikäinen. Helsinki: Ajatus, 2006. ISBN 951-20711-0-X.
  • Tapola, Päivi: Ylpeys ja ennakkoluulo. Teoksessa Päivi Tapola: Äitini puutarhassa: Polkuja naiskirjallisuuteen. Helsinki: Kääntöpiiri/Like, 2002. ISBN 951-89896-1-3.

Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Author:Jane Austen (englanniksi)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jane Austen.