Addisonin tauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Addisonin tauti
Luokitus
ICD-10 E27.1 Primaarinen lisämunuaiskuoren vajaatoiminta
E27.2 Addisonkriisi
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Addisonin tauti on harvinainen tauti, jonka aiheuttaa lisämunuaisen kuorikerroksen erittämien glukokortikoidien määrän vähentyminen. Syynä glukokortikoidien määrän vähentymiseen veressä voi olla lisämunuaisen vajaatoiminta, joka puolestaan voi johtua monista syistä. Kehitysmaissa se on usein joko tuberkuloosin jälkitauti tai AIDSiin liittyvä oire. Teollisuusmaissa muut syyt saavat aikaan häiriöitä aivolisäkkeen ACTH:n tuotannossa, mistä seuraa Addisonin tauti. Addisonin tautiin sairastuu 4–6 ihmistä 100 000 asukasta kohti vuosittain.

Etiologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoimmuuniadrenaliitti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoimmuuniadrenaliitti on yleisin syy Addisonin tautiin teollisuusmaissa. Siinä nähdään steroideja tuottavien solujen tuhoutumista ja vasta-aineiden muodostumista monia steroidogeenisia entsyymejä vastaan.

Infektiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin tuberkuloosi ja sieni-infektiot voivat aiheuttaa lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa. Antituberkuloottisen terapian kehittymisen vuoksi tuberkuloosi Addisonin taudin syynä on vähentynyt teollisuusmaissa mutta on kehitysmaissa yleistä. Tuberkuloosin aiheuttamia muutoksia voidaan usein nähdä samanaikaisesti myös muualla elimistössä, kuten keuhkoissa ja virtsaelimistössä. Sienistä erityisesti Histoplasma capsulatum ja Coccidioides immitis aiheuttavat kroonista lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa. AIDSia sairastavat potilaat voivat kehittää vajaatoiminnan esimerkiksi sytomegaloviruksen ja Mycobacterium avium-intracellularen pohjalta.

Syövän etäpesäkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syöpien, etenkin keuhko- ja rintasyövän, etäpesäkkeet voivat aiheuttaa Addisonin taudin. Tällöin etäpesäkkeiden kasvu lisämunuaiskuoressa aiheuttaa sen toiminnan heikentymisen tuhoamalla lisämunuaiskudosta.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Addisonin taudin oireita ovat väsymys ja voimattomuus, laihtuminen, ihon tummuminen, hypotensio, hyponatremia, hyperkalemia sekä oireet ruoansulatuskanavassa.[1]

Tavallisesti Addisonin taudin oireet ja löydökset kehittyvät kuukausien tai vuosien kuluessa. Äkillisiä hengenvaarallisia vaiheita eli Addisonin taudin kriisejä voi kuitenkin esiintyä. Laukaisevana tekijänä on yleensä kuumeinen tulehdustauti, vamma tai muu stressi. Kriisi seuraa siitä, että lisämunuaiset eivät kykene lisäämään kortisolin ja aldosteronin tuotantoa, mikä on välttämätöntä elimistön selviytymiselle stressin aikana. Addisonin taudin kriisin tavallisimpia oireita ovat matala verenpaine, lihasheikkous, kuivuminen, vatsakivut ja oksentelu, sekavuus ja tajunnan tason lasku sekä ihon pigmentaatio eli ihon tummuminen.

Addisonin tauti sai nimensä brittiläiseltä lääkäri Thomas Addisonilta, joka kuvasi sairauden vuonna 1855 julkaisussaan On the Constitutional and Local Effects of Disease of the Suprarenal Capsules.

Addisonin tautia tavataan myös koirilla, ja siihen liittyvä perinnöllinen alttius on havaittu yli 30 koirarodulla.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virtanen ja Viikari: Masennus Addisonin taudin ensioireena Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1998;114(14):1420
  2. Addisonin tauti (Arkistoitu – Internet Archive) Katariina Mäki 2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.