Ero sivun ”Greippi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Typo
Aiheesta muualla
Rivi 62: Rivi 62:
*[http://www.uku.fi/laakekasvatus/laake-yhteisvaikutukset_greippimehu.shtml Kuopion yliopisto: Lääkekasvatus "Tiedätkö lääkkeistä?"]
*[http://www.uku.fi/laakekasvatus/laake-yhteisvaikutukset_greippimehu.shtml Kuopion yliopisto: Lääkekasvatus "Tiedätkö lääkkeistä?"]


== Aiheesta muualla ==
{{tynkä/Kasvi}}
*[https://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=28887#null ITIS: Citrus X paradisi] {{en}}
*[https://plants.usda.gov/core/profile?symbol=CIPA3 United States Department of Agriculture (USDA): Citrus ×paradisi] {{en}}
*[https://phytochem.nal.usda.gov/phytochem/plants/show/473?qlookup=&offset=460&max=20&et= Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Citrus paradisi] {{en}}

{{Tynkä/Kasvi}}


[[Luokka:Sitruspuut]]
[[Luokka:Sitruspuut]]

Versio 9. heinäkuuta 2017 kello 16.50

Greippi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Ruutakasvit Rutaceae
Suku: Sitruspuut Citrus
Laji: × paradisi
Kaksiosainen nimi

Citrus × paradisi
Macfad. [1]

Katso myös

  Greippi Wikispeciesissä
  Greippi Commonsissa

Greippi (Citrus × paradisi)[2] on sitruspuiden (Citrus) sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä. Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta (Citrus maxima) ja makeasta appelsiinista (Citrus sinensis)[2]. Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia.

Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi ”Barbadoksen seitsemästä ihmeestä”.[3]

Kuvaus

Greippi on ainavihanta puu, joka kasvaa normaalisti noin 5–6 metriä korkeaksi, mutta voi nousta jopa 13–15 metriin. Sen lehdet ovat tumman vihreät, pitkät (jopa 15 cm) ja ohuet. Puun kukat ovat valkoisia, neljäterälehtisiä ja noin 5 cm halkaisijaltaan. Hedelmä on tyypillisesti keltakuorinen, pyöreähkö ja sillä on syötävä hapan keltainen sisus. Greipistä on myös valkoisia ja punaisia lajikkeita. Punaisia lajikkeita kutsutaan usein verigreipeiksi.

Terveysvaikutukset

Greippi sisältää paljon C-vitamiinia ja flavonoideja. C-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja flavonoidit toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greippien sisältämää foolihappoa pidetään erityisen tärkeänä raskaana oleville naisille, koska se on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa.[4]

Greippi ja lääkkeet

Greipin tai greippimehun nauttimista on hyvä välttää useiden lääkevalmisteiden kanssa, sillä sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa.[5]

Ravintoarvot

100 grammaa greipin hedelmälihaa sisältää:

  • laskennallista energiaa 136 kJ, josta
    • 81 % hiilihydraateista
    • 8 % rasvasta
    • 8 % proteiineista
    • 3 % orgaanisista hapoista

Lähteet

  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Citrus × paradisi (TSN 28887) itis.gov. (englanniksi)
  2. a b Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  3. Barbados Seven Wonders: The Grapefruit Tree
  4. http://www.fitness.fi/ravinto/ravintotieto/_a9188/greippi/
  5. http://www.uku.fi/laakekasvatus/laake-yhteisvaikutukset_greippimehu.shtml

Aiheesta muualla

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.