Ero sivun ”Eliel Aspelin-Haapkylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p stilisointia |
loin tälle oman Commons-luokan |
||
| Rivi 51: | Rivi 51: | ||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commonscat}} |
|||
{{Wikiaineisto}} |
{{Wikiaineisto}} |
||
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a42975 Projekti Gutenberg] – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja |
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a42975 Projekti Gutenberg] – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja |
||
Versio 18. toukokuuta 2017 kello 12.35
| Eliel Aspelin-Haapkylä | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. lokakuuta 1847 Veteli |
| Kuollut | 11. tammikuuta 1917 (69 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | professori ja kulttuurintutkija |
| Arvonimi | valtioneuvos |
Eliel Aspelin-Haapkylä (9. lokakuuta 1847 Veteli – 11. tammikuuta 1917 Helsinki[1][2]) oli suomalainen professori, valtioneuvos ja kulttuurintutkija. Hän toimi Helsingin yliopiston estetiikan professorina ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko [3].
Aspelin-Haapkylän laajin kirjallinen työ oli neliosainen Suomalaisen teatterin historia (1906–1910). Hän kirjoitti myös useita elämäkertoja ja julkaisi ensimmäisen suomenkielisen taidehistorian alan väitöskirjan. Aspelin-Haapkylä toimi myös Valvojan, Ajan ja Uuden Suomettaren avustajana.[1]
Vuonna 1890 Eliel Aspelin-Haapkylä oli mukana perustamassa kustannusosakeyhtiö Otavaa. Hän oli Aleksis Kiven henkilökohtainen tuttu ja tukija, ja toi esille myös mm. Minna Canthin ja Jalmari Finnen teoksia. Hän keräsi merkittävän kokoelman suomalaista kuvataidetta, jonka lahjoitti Ateneumin taidemuseolle.
Teokset
- "Kirovuosien kronikka": Otteita professori Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjasta vuosilta 1905–1917. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980
- Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 2. Porvoo: WSOY, 1918.
- Lauri Stenbäck. 2., tekijän korjaama p. Helsinki: Otava, 1917.
- Alfred Kihlman: Elämän kuvaus. 1. Porvoo: WSOY, 1915.
- Muoto- ja muistikuvia. 3. Helsinki: Otava, 1914
- Muoto- ja muistikuvia. 2. Helsinki: Otava, 1912
- Muoto- ja muistikuvia. 1. Helsinki: Otava, 1911
- Suomalaisen teatterin historia 4, Bergbomin loppukausi: Kansallisteatteri sekä liitteitä (näytelmäin luettelo y. m.) ja nimiluettelo. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1910
- Suomalaisen teatterin historia 3, Nousuaika, 1879-93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909
- Suomalaisen teatterin historia 2, Puhenäyttämön alkuvuodet ja suomalainen ooppera, 1872-1979. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1907
- Suomalaisen teatterin historia 1, Teatterin esihistoria ja perustaminen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1906
- J. L. Runebergin suomalaisuus: Esitelmä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1904
- Z. Topeliuksen muisto: Esitelmä Porthanin juhlassa 9 p. marrask. 1898. Helsinki: Otava, 1898
- Kansa Saksan kertomarunoudessa 1750-1850. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1894
- Suomalaisen taiteen historia pääpiirteissään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1891
- Werner Holmberg: Elämä ja teokset. Helsinki: Otava, 1890
- Kalevalan tutkimuksia. Ensimmäinen vihko. Helsinki: Edlund, 1882
Lähteet
- Saarenheimo, Eero: Aspelin-Haapkylä, Eliel (1847–1917). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.1.2010. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Viitteet
- ↑ a b Saarenheimo 1997.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
- ↑ http://www.sibelius.fi/suomi/suku_perhe/suku_aikalaisia.htm
Aiheesta muualla
- Projekti Gutenberg – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja
- Projekti Lönnrot – vapaasti ladattavia Eliel Aspelin-Haapkylän e-kirjoja