Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
p Lehtiviitemallineet viitteisiin |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä.<ref> |
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä.<ref>{{Lehtiviite | www = https://link.springer.com/article/10.1007/s002530051285| Otsikko = Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1| Tekijä = A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani| Vuosi = 1998|Vuosikerta =50|Numero =2| Julkaisu =Applied Microbiology and Biotechnology | Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
== Terveysvaikutukset == |
== Terveysvaikutukset == |
||
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an.<ref>http:// |
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an.<ref>{{lehtiviite |www = http://dx.doi.org/10.1016/S0168-1605(98)00044-0 |doi = 10.1016/S0168-1605(98)00044-0 |Otsikko = Overview of gut flora and probiotics |Julkaisu = International Journal of Food Microbiology |Vuosikerta = 41 |Numero = 2 |Vuosi = 1998 |Tekijä = Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld | Kieli = {{en}}}}</ref> Maitohappobakteereita käytetään myös [[probiootti|probiootteina]] eli terveyttä edistävinä bakteereina <ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
The Lancet, Volume 361, Issue 9356</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. helmikuuta 2017 kello 19.22
Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Tyypillisimpiä maitohappobakteerisukuja ovat perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus. Usein maitohappobakteeriksi mielletään myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät maitohappoa tuotakaan.
Käyttö
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[1]
Terveysvaikutukset
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston normaaliflooraan.[2] Maitohappobakteereita käytetään myös probiootteina eli terveyttä edistävinä bakteereina [3]
Lähteet
- ↑ A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)