Ero sivun ”Aldous Huxley” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Julkaistu suomeksi ainakin yhteispainoksena Taivaan ja helvetin kanssa. |
vaihdettu kuva toimivaan |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kirjailija |
{{Kirjailija |
||
| nimi = Aldous Huxley |
| nimi = Aldous Huxley |
||
| kuva = Aldous Huxley. |
| kuva = Aldous Huxley psychical researcher.png |
||
| kuvankoko = |
| kuvankoko = |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
Versio 4. helmikuuta 2017 kello 05.47
| Aldous Huxley | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. heinäkuuta 1894 Godalming, Surrey, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 22. marraskuuta 1963 (69 vuotta) Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | englantilainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.huxley.net | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Aldous Leonard Huxley (26. heinäkuuta 1894 Godalming, Englanti – 22. marraskuuta 1963 Los Angeles, Yhdysvallat)[1] oli englantilainen kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti dystopisesta tieteisromaanista Uljas uusi maailma (1932).
Huxley kävi koulua Etonissa ja valmistui Oxfordin yliopiston Balliol Collegesta vuonna 1916.[1] Hän aloitti uransa kirjoittamalla runoja ja novelleja. Esikoisromaaninsa Crome Yellow’n (1921) ja toisen romaaninsa Antic Hayn (1923) myötä Huxleysta tuli tunnettu kirjailija. Hän satirisoi molemmissa teoksissa aikansa Englannin kirjallisuus- ja älymystöpiirejä. Myös seuraavat teokset Those Barren Leaves (1925) ja Elämän kontrapunkti (engl. Point Counter Point, 1928) jatkoivat samalla linjalla.[1]
Romaanissa Uusi uljas maailma (engl. Brave New World, 1932) näkyy Huxleyn epäluottamus 1900-luvun politiikkaa ja teknologiaa kohtaan. Myös teos Eyeless in Gaza (1936) kritisoi modenia yhteiskuntaa. Huxley tunnetaan myös aistiharhoja aiheuttavan meskaliinin käyttökokemuksia kuvaavasta kirjastaan Tajunnan ovet (engl. The Doors of Perception, 1954),[1] josta The Doors -yhtyeen sanotaan ottaneen nimensä (kirjan nimi on puolestaan peräisin William Blaken runosta). Sääli uutta sukupolvea (1958) sisältää esseitä Uljaan uuden maailman aihepiiristä. Huxleyn viimeinen teos Saari (engl. Island, 1962) on utopiakuvaus yhteiskunnasta, jossa huumeet ovat henkisen kasvun ja valaistumisen mahdollistava väline. Hänen tuotantonsa käsittää myös esseitä ja matkakertomuksia.
Huxley vietti paljon aikaa Italiassa ennen asettumistaan Kaliforniaan 1930-luvun loppupuolella.[1] Hänen teoksensa kärsivät sensuurista muun muassa Yhdysvalloissa, Neuvostoliitossa ja Irlannissa. Suomessakin sensuuria ilmeni teosten tietoisen kääntämättä jättämisen muodossa.[2]
Huxleyn isoisä Thomas Henry Huxley ja veli Julian Huxley olivat kuuluisia biologeja. Nobel-palkittu fysiologi ja biofyysikko Andrew Huxley oli hänen velipuolensa.
Suomennetut teokset
- Elämän kontrapunkti. (Point Counter Point, 1928). Suomentanut Marja Kelo. Weilin + Göös, 1963.
- Uljas uusi maailma. (Brave New World, 1932). Suomentanut I. H. Orras. Helsinki: Tammi, 1944.
- Ajan täytyy seisahtaa. (Time Must Have a Stop, 1944). Suomentanut Esko Pennanen. Delfiini-kirjasto. Otava, 1954.
- Tajunnan ovet; Taivas ja helvetti. (The Doors of Perception, 1954; Heaven and Hell, 1956). Suomentanut ja selityksillä varustanut Ville-Juhani Sutinen. Helsinki: Like, 2009. ISBN 978-952-01-0151-0.
- Sääli uutta sukupolvea. (Brave New World Revisited, 1958). Suomentanut Antti Vahtera. Helsinki: Otava, 1961.
- Saari. (Island, 1962). Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Helsinki: Basam Books, 2013. ISBN 978-952-260-139-1.
Lähteet
- ↑ a b c d e Aldous Huxley Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Ekholm, Kai: Kotimainen kirjasensuuri (Kohta "1930-luvun varjot") Kielletyt kirjat. 1997. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Viitattu 19.7.2015.
Aiheesta muualla
- Aldous Huxley Wikisitaateissa (englanniksi)
- Aldous Huxleyn teoksia Gutenberg-projektissa (englanniksi)
- somaweb.org: Aldous Huxley (englanniksi)