Uljas uusi maailma

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Aldous Huxleyn romaania. Siihen perustuvasa Martti Vuorenjuuren kuunnelmasta sekä Kuolemanlaakson samannimisestä albumista on eri artikkelit.
Uljas uusi maailma
Brave New World
Keltainen kirjasto-kirjan kansi
Keltainen kirjasto-kirjan kansi
Alkuperäisteos
Kirjailija Aldous Huxley
Kieli englanti
Genre science fiction
Julkaistu 1932
Suomennos
Suomentaja I. H. Orras. Shakespeare-lainaukset Paavo Cajanderin ja Yrjö Jylhän mukaan
Kustantaja Tammi
Julkaistu 1. painos: 1944.
2. painos: 1962, Keltainen kirjasto 40.
12. painos 2012.
Ulkoasu Sidottu, kansipaperi.
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Uljas uusi maailma (engl. Brave New World) on Aldous Huxleyn vuonna 1932 julkaistu tieteisromaani. Se on George Orwellin romaanin Vuonna 1984 ohella yksi 1900-luvun merkittävimpiä tulevaisuusfiktioita. Se ennusti pyrkimyksen luoda parempi maailma muokkaamalla ihmisistä täydellisempiä. Uljas uusi maailma sai vaikutteita muun muassa filosofi Bertrand Russellin vuotta aiemmin julkaisemasta kirjasta The Scientific Outlook.lähde?

Huxleyn maailma kuvaa dystopiaa noin viisisataa vuotta meidän aikamme jälkeen. Hänen maailmansa on totalitaristinen yhtenäisvaltio, jossa ihmisen tuotteistaminen on viety loogiseen loppuunsa saakka. Lapset syntyvät tuotantolaitoksissa, joissa soveliaimpia yksilöitä tuotetaan useita kappaleita tarkoin valvotuissa olosuhteissa. Ihmisten kohtalo on ennalta määrätty sen mukaan, mihin tuotantosarjaan (yhteiskuntaluokkaan) hän sattuu kuulumaan; tuotteistetut ihmiset jaetaan kreikan aakkosten mukaan alfoihin, beetoihin, gammoihin, deltoihin ja epsiloneihin. Kulttuuri on täysin latistettu; taide ja korkeakulttuuri on hävitetty ja historia muistomerkkeineen pyyhitty pois ihmisten mielistä.

Siinä, missä Orwellin dystopia viittaa suoraan uhkaan ja totalitaristiseen ideologiaan vallankumouksen kautta (Neuvostoliitto, natsi-Saksa), Huxleyn dystopiassa uhka on epäsuora ja viittaa totalitaristiseen ideologiaan konsumerismin ja monopolikapitalismin kautta. Uljas uusi maailma on muutenkin hyvin erilainen. Sivistyneet ihmiset hukuttautuvat keinotekoisiin nautintoihin ja vapaaseen seksiin haluten aina vain lisää.

Koska ihmisten valmistaminen on tuotteistettu, perheen käsitys on hävitetty ja perhekäsitteistä (isä, äiti, veli, sisko jne.) on tullut kirosanoja. Uskontoa ei enää ole siinä muodossa kuin me olemme tottuneet sen tulkitsemaan. Ihmisille esikuvaksi on noussut Henry Ford, jota he palvovat kuin puolijumalaa. "Ford" on myös korvannut "jumalan" (engl. lord) voimasanana. Kristinuskon risti on korvattu Fordin T-mallin mukaan T-merkillä. Ajanlasku on uudistettu ja sen alkukohdaksi on valittu ensimmäisen T-Fordin valmistumisvuosi 1908. Kirjan tapahtumien ajankohta on 632 JF (Jälkeen Fordin).

Kirjan ironinen nimi on lainaus Shakespearen näytelmästä Myrsky. Teos alkaakin lainauksella: Ihme, kumma! Kuink’ ihania olennoita täällä nyt näenkään! Kuink’ ihminen on kaunis! Ah, uljas uusi maailma, joss’ ompi tuollaista kansaa!

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kirja alkaa hedelmöityslaitoksessa jossa lukuisille nuorille oppilaille kerrotaan kuinka ihmisiä luodaan, kesken oppitunnin paikalle ilmaantuu Mustafa Mond joka on yksi kahdestatoista maailmanjohtajasta. Mond selittää lapsille kuinka aikaisemmassa "tyytymättömien maailmassa" ihmiset syntyivät luonnollisesti ja kuinka yhdeksänvuotisen sodan ja yhteiskunnallisten muutosten johdosta päädyttiin nykyiseen maailmaan.

Sen jälkeen siirrytään kirjan päähahmoon Bernard Marxs:iin, joka työskentelee hedelmöityslaitoksessa. Bernard on katkera, koska on biologisen onnettomuuden takia normaalia alfa+ ihmistä lyhyempi, tämän ja hänen epätavallisten yhteiskunnallisten mielipiteiden vuoksi hän on hylkiö. Bernard keskustelee usein ystävänsä Helmoltz Wattsin kanssa, joka tuntee itsensä hylkiöksi koska hän haluaa luoda monimutkaista taidetta yhteiskunassa jossa hänen taitonsa sopivat vain propagandan luomiseen. Bernardin pomo uhkailee häntä karkoituksella Islantiin hänen hereettisten mielipiteidensä vuoksi.

Bernard lähtee matkalle Lenina nimisen naisen kanssa Meksikoon "villien" reservaatille. Jossa he tapaavat Lindan ja Johnin. Linda saapui aikoinaan samalle reservaatille Bernardin Pomon kanssa ja onnettomuuden vuoksi jäi jumiin reservaatille, koska hänellä ei ollut mahdollisuutta ehkäisylääkkeisiin hän synnytti Johnin. Bernard tajuaa että hän voi pelastua Islannilta jos hän tuo Johnin ja Lindan yhteiskunnan pariin.

Palattuaan Eurooppaan Bernardin pomo aikoo julkisesti karkoittaa hänet kun John saapuu huoneeseen ja kutsuu häntä isäksi. Koska yhteiskunnan silmissä biologinen lisääntyminen on epämoraalista Bernardin pomo eroaa seuraavan päivänä. Johnista tulee välittömästi kuuluisa ja hänet kutsutaan moniin juhliin ja julkisiin tilaisuuksiin ja Bernardin käsketään esitellä hänelle yhteiskunnan toimintaa.

Kun Bernard eräänä iltana lupaa monille ihmisille että he tapaavat Johnin ja John kieltäytyy menettää Bernard maineensa ja kaiken kunnioituksen Johnin kuuluuisuuden vuoksi saaneilta ystäviltään. Bernard balaa Helmholtzin luokse jolle hän esittelee Johnin.

Myöhemmin Lenina yrittää vietellä Johnia josta hän suuttuu ja pakottaa Leninan pakenemaan kylpyhuoneeseen. Kesken kaiken Johnille ilmoitetään Lindan kuolemasta jonka seurauksena hän poistuu paikalta äkkiä. John tapaa lindan joka makaa kuolinkeskuksessa ja kuolee äkkiä. Myöhemmin John ja Helmholtz alkavat heittää Delta ihmisille jaettuja huumeannoksia pois ja heidät ja Bernard pidätetään.

Bernard, Helmholtz ja John viedään Mustafa Mondin luokse, joka selittää heille miten yhteiskunnan on täytynyt vaihtaa taiteet ja tieteellinen kehitys yleiseen onnellisuuteen. Bernard ja Helmholtz lähetetään saarelle jossa he voivat elää mukavuudessa muiden ihmisten kanssa jotka eivät sopeutuneet yhteiskuntaan, mutta Mond päättää pitää Johnin Englannissa.

John pakenee majakkaan jossa hän yrittää aloittaa uutta elämää mutta kiinnostuneet kansalaiset tekevät hänestä mediasensaation. John yrittää jatkaa uuden elämänsä kanssa mutta häntä häiritään koko ajan. Lopulta hän vetäytyy majakkaansa. Kun kiinnostuneet toimittajat saapuvat majakkaan he löytävät Johnin hirttäytyneenä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kautiainen, Antti: Arvosteltu teos: Uljas uusi maailma. Spin, 2003, 27. vsk, nro 1, s. 82. Turku: Turun Science Fiction -seura. ISSN 0785-2851.
  • Paasilinna, Erno: Kirja-arvostelu : Uljas uusi maailma. Opettajain lehti, 1962, 56. vsk, nro 36, s. 28. Helsinki: Suomen opettajain liitto. ISSN 0783-3849.
  • Palén, Pentti: Kirja-arvostelu: Uljas uusi maailma. Nuori Voima, 1962, 54. vsk, nro 2, s. 19. Helsinki: Nuoren Voiman liitto. ISSN 0785-6776.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]