Paavo Cajander
| Paavo Cajander | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna |
| Kuollut | 14. kesäkuuta 1913 (66 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | Runoilija, suomentaja |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | Suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Paavo (Paul) Emil Cajander (24. joulukuuta 1846 Hämeenlinna – 14. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja kaikkien aikojen työteliäin suomentaja.
Henkilötietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cajanderin vanhemmat olivat nahkuri Frans Henrik Cajander ja Maria Sofia Ylén. Hän tuli ylioppilaaksi 1863 ja valmistui filosofian maisteriksi 1873. Cajander oli Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori 1890–1912, oltuaan ensin viran vt. hoitaja 1886–1888. Yliopiston kunniatohtoriksi hänet vihittiin 1907.[1]
Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Cajander tunnetaan etenkin William Shakespearen näytelmien ensimmäisenä suomentajana. Suomennokset ovat säilyttäneet asemansa uudempien suomennosten rinnalla. Myös J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat tunnetaan parhaiten Cajanderin vuoden 1889 suomennoksena. Suomen kansallislauluna tunnettu Maamme on usein laitettu Cajanderin nimiin,[2] mutta se periytyy Julius Krohnin vuoden 1867 käännöksestä.[3]
Merkittävän työn Cajander teki myös Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan suomennostyössä. Hän muokkasi perusteellisesti Johan Bäckwallin suomennosta vuoden 1878 toisesta painoksesta lähtien lukuisissa uusissa painoksissa vuosisadan vaihteeseen asti. Cajanderin suomentama on myös Josef Julius Wecksellin näytelmä Daniel Hjort.[1]
Cajanderin oma tuotanto runoilijana oli niukka ja on pääosin jäänyt unohduksiin. Kansanvalistusseura julkaisi hänen runojaan Valikoima runoelmia -nimisenä kokoelmana Helmiä Suomen runoudesta -teoksen 6. vihkona vuonna 1898 ja A. V. Koskimies toimitti hänen runoistaan teoksen Runoelmia vuonna 1914[1].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Paavo Cajander, s. 99. Porvoo: WSOY, 1954.
- ↑ Lakialoite 158/2003 vp. Laki Suomen kansallislaulusta.
- ↑ Käännökset. (Arkistoitu – Internet Archive) Runebergin kotimuseo.
J. L. Runeberg. (Arkistoitu – Internet Archive) Suomalaisen kirjallisuuden seura
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niemi, Juhani: Paavo Cajander: Suomentajan ja runoilijan muotokuva. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-892-3.
- Kansallinen elämäkerrasto. 4 osa, Malmström, K. R.-R, WSOY 1932
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Paavo Cajander on Wikiaineistossa- Paavo Cajanderin teoksia digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa.
- Vapaasti ladattavia Paavo Cajanderin e-kirjoja Projekti Lönnrotissa sekä Project Gutenbergissä.
- Laitinen, Kai: Cajander, Paavo (1846–1913). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 6.6.2003. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Hannes Jukonen : Paavo Cajanderin kesäisiltä päiviltä Keuruulla, Helsingin Sanomat, 10.06.1928, nro 156, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||||
