Ero sivun ”Marguerite Duras” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p välilyönti
suomennosluettelo
Rivi 11: Rivi 11:
| ammatit = kirjailija, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja
| ammatit = kirjailija, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja
| äidinkieli = ranska
| äidinkieli = ranska
| kansallisuus = {{Ranska}}
| kansallisuus = [[Ranska]]
| aikakausi =
| aikakausi =
| tyylilajit =
| tyylilajit =
Rivi 24: Rivi 24:
}}
}}


'''Marguerite Duras''', oik. '''Marguerite Germaine Marie Donnadieu''' ([[4. huhtikuuta]] [[1914]], [[Hồ Chí Minhin kaupunki|Saigon]], [[Ranskan Indokiina]] (nyk. [[Vietnam]]) – [[3. maaliskuuta]] [[1996]] [[Pariisi]]) oli [[ranska]]lainen [[kirjailija]] ja [[elokuvaohjaaja]]. Durasia pidetään yhtenä menneen vuosisadan merkittävimpänä ranskalaisena kirjailijana ja kulttuurivaikuttajana.
'''Marguerite Duras''', oik. '''Marguerite Germaine Marie Donnadieu''' ([[4. huhtikuuta]] [[1914]], [[Hồ Chí Minhin kaupunki|Saigon]], [[Ranskan Indokiina]] (nyk. [[Vietnam]]) – [[3. maaliskuuta]] [[1996]] [[Pariisi]]) oli [[ranska]]lainen [[kirjailija]] ja [[elokuvaohjaaja]]. Durasia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ranskalaisista kirjailijoista ja kulttuurivaikuttajista.


Duras asui lapsuutensa ja nuoruutensa [[Vietnam]]issa eli silloisessa Indokiinassa, joka oli Ranskan siirtomaa. Päästyään ylioppilaaksi hän muutti Ranskaan opiskelemaan ja rupesi kirjoittamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.like.fi/kirjailija.php?id=144 |Nimeke=Duras, Marguerite| Julkaisija=Like| Viitattu=5.7.2008}}</ref>
Duras asui lapsuutensa ja nuoruutensa [[Vietnam]]issa eli silloisessa Indokiinassa, joka oli Ranskan siirtomaa. Päästyään ylioppilaaksi hän muutti Ranskaan opiskelemaan ja rupesi kirjoittamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://like.fi/kirjailijat/marguerite-duras/ |Nimeke=Duras, Marguerite| Julkaisija=Like| Viitattu=5.7.2008}}, päivitetty viite 5.1.2016</ref>


Vuosina 1943–1949 hän kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän sittemmin testamenttasi arkistoitaviksi. Durasin muistelmat ja "nuoruuden päiväkirjat" julkaistiin vuonna 2006 nimellä ''Cahiers de la guerre'' (suomeksi 2008 ''Sodan vihkot'').
Vuosina 1943–1949 hän kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän sittemmin testamenttasi arkistoitaviksi. Durasin muistelmat ja "nuoruuden päiväkirjat" julkaistiin vuonna 2006 nimellä ''Cahiers de la guerre'' (suomeksi 2008 ''Sodan vihkot'').


Duras nousi kansainväliseen tietoisuuteen [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvafestivaaleilla]] vuonna 1959 käsikirjoituksellaan [[Alain Resnais|Alain Resnais'n]] ohjaamaan elokuvaan ''[[Hiroshima, rakastettuni]]''. Durasin elokuvakäsikirjoitus on julkaistu myös suomeksi. Hänen tunnetuin elokuvaohjauksensa on varsin omaperäistä ja aistillista, 70-luvun henkeen feminiiniä estetiikkaa pursuava ''India Song'' (1975).
Duras sai kansainvälistä huomiota [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvafestivaaleilla]] vuonna 1959 käsikirjoituksellaan [[Alain Resnais|Alain Resnais'n]] ohjaamaan elokuvaan ''[[Hiroshima, rakastettuni]]''. Elokuvakäsikirjoitus on julkaistu myös suomeksi. Hänen tunnetuin elokuvaohjauksensa on varsin omaperäistä ja aistillista, 1970-luvun henkeen feminiiniä estetiikkaa pursuava ''India Song'' (1975).
Osa Durasin 1960- ja 1970-luvun teoksista, mukaan lukien ''Lol V. Steinin elämän'' (1964) ja ''Varakonsulin'' (1965), muodostaa itsessään yhtenäisen kokonaisuuden, "Intia-syklin"; näissä teoksissa käsitellään osaksi samoja henkilöitä ja tapahtumia. Kummankin edellä mainitun romaanin päähenkilöt sairastavat kirjailijan tuotannolle ominaista ”kuolemantautia”. 1970-luvun poliittisen, feministisen ja elokuvallisesti rikkaan kauden jälkeen Duras palaa 1950-luvun lopulla valitsemastaan modernismista konventionaalisempaan ja narratiivisempaan tyyliin. Voimakkaasti [[autobiografia|omaelämäkerrallinen]] romaani ''Rakastaja'' (1984) voitti julkaisuvuotenaan arvostetun [[Goncourt-palkinto|Goncourt-palkinnon]], ja siitä tuli kansainvälinen [[bestseller]]. ''Pohjoiskiinalainen rakastaja'' (1991) on romaanin toisinto, jonka Duras kirjoitti suivaannuttuaan Jean-Jacques Annaud'n romaanin pohjalta ohjaamaan valtavirtaa kosiskelevaan filmatisointiin.
Osa Durasin 1960- ja 1970-luvun teoksista, mukaan lukien ''Lol V. Steinin elämän'' (1964) ja ''Varakonsulin'' (1965), muodostaa itsessään yhtenäisen kokonaisuuden, "Intia-syklin". Näissä teoksissa hän käsittelee osaksi samoja henkilöitä ja tapahtumia. Kummankin edellä mainitun romaanin päähenkilöt sairastavat kirjailijan tuotannolle ominaista ”kuolemantautia”. 1970-luvun poliittisen, feministisen ja elokuvallisesti rikkaan kauden jälkeen Duras palasi 1950-luvun lopulla valitsemastaan modernismista konventionaalisempaan ja narratiivisempaan tyyliin. Voimakkaasti [[autobiografia|omaelämäkerrallinen]] romaani ''Rakastaja'' (1984) sai julkaisuvuotenaan arvostetun [[Goncourt-palkinto|Goncourt-palkinnon]], ja siitä tuli kansainvälinen [[bestseller]]. ''Pohjoiskiinalainen rakastaja'' (1991) on romaanin toisinto, jonka Duras kirjoitti suivaannuttuaan Jean-Jacques Annaud'n romaanin pohjalta ohjaamaan valtavirtaa kosiskelevaan filmatisointiin.


Novellikokoelman ''Tuska'' dokumentaarisen niminovellin Duras oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikaan, mutta sota-ajan kärsimyksistä – niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässään – traumatisoituneena hän unohti tekstin vuosikymmeniksi, ja teos julkaistiin vasta vuonna 1985. Pitkä novelli käsittelee Durasin rakastetun paluuta [[keskitysleiri]]stä ja Ranskan [[vastarintaliike|vastarintaliikkeen]] toimintaa. ''Sodan vihkot'' palaavat muun muassa ''Tuskan'' teemoihin, aiheisiin ja tapahtumiin.
Novellikokoelman ''Tuska'' dokumentaarisen niminovellin Duras oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikaan, mutta sota-ajan kärsimyksistä – niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässään – traumatisoituneena hän unohti tekstin vuosikymmeniksi, ja teos julkaistiin vasta vuonna 1985. Pitkä novelli käsittelee Durasin rakastetun paluuta [[keskitysleiri]]stä ja Ranskan [[vastarintaliike|vastarintaliikkeen]] toimintaa. ''Sodan vihkot'' palaa muun muassa ''Tuskan'' teemoihin, aiheisiin ja tapahtumiin.


Duras kuoli 81-vuotiaana elettyään elämänsä viimeiset vuodet 36 vuotta itseään nuoremman Yann Andréan kanssa (nimi on Durasin rakastetulleen antama). Duras oli kärsinyt pitkään masennuksesta ja [[alkoholismi]]sta.
Duras kuoli 81-vuotiaana elettyään elämänsä viimeiset vuodet 36 vuotta itseään nuoremman Yann Andréan kanssa (nimi on Durasin rakastetulleen antama). Duras oli kärsinyt pitkään masennuksesta ja [[alkoholismi]]sta.
Rivi 41: Rivi 41:


== Teokset==
== Teokset==
===Suomennokset===
*''Puoli yksitoista kesäiltana: romaani'', suom. Marketta Ruoppila-Martinsen. Kirjayhtymä, 1963.
*''Moderato cantabile: Sonaatti rakkaudelle'', suom. Marita Hietala. Porvoo; WS, 1967
*''Rakastaja'', suom. Jukka Mannerkorpi; esipuhe: Anne Fried. Otava, 1985 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-08616-2. – 1987 (Top books.). ISBN 951-1-09570-6.
*''Puoli yksitoista kesäiltana'', suom. Marketta Ruoppila-Martinsen. Kirjayhtymä, 1986 (Arena-sarja.). ISBN 951-26-3025-7.
*''Lol V. Steinin elämä'', suom. Annikki Suni. Otava, 1986 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-08546-8.
*''Tuska'', suom. Jukka Mannerkorpi; esipuhe: Anne Fried. Otava, 1987 ISBN 951-1-08702-9.
*''Varakonsuli'', suom. Mirja Bolgár. Otava, 1988 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-09569-2.
*''Emily L.'', suom. Annikki Suni. Otava, 1989 ISBN 951-1-10042-4.
*''Hiroshima, rakastettuni'', suomennos Kristina Haataja. Like kustannus, 1990 ISBN 951-8929-46-7. – 1994. ISBN 951-578-164-7. – 1997. ISBN 951-578-454-9. – 1998. ISBN 951-578-549-9.
*''Siniset silmät, musta tukka'', suom. Annikki Suni. Otava, 1991 (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-09621-4.
*''Pohjoiskiinalainen rakastaja'', suom. Jukka Mannerkorpi. Otava, 1993. (Otavan kirjasto.). ISBN 951-1-12236-3.
*''India Song'', suom. Kristina Haataja. Like, 1999 ISBN 951-578-649-5.
*''Agatha'', suom. Jussi Lehtonen. Like, 2000 ISBN 951-578-722-X.
*''Jokapäiväinen elämä'', suom. Kristina Haataja. Like, 2001 ISBN 951-578-837-4. – 2006 (Like-pokkari; 133.). ISBN 952-471-757-3.
*''Kesäsade'', suomennos: Jussi Lehtonen. Like, 2003 ISBN 952-471-003-X.
*''Kirjoitan'', suom. Annika Idström. Like, 2005 ISBN 952-471-583-X.
*''Sodan vihkot ja muita kirjoituksia'', suom. Matti Brotherus. Like, 2008 ISBN 978-952-471-968-1.
*''Nimetön intohimo: keskusteluja Leopoldina Pallotta della Torren kanssa'', Marguerita Duras; suom. Aura Sevón. Osuuskunta Poesia, 2014 ISBN 978-952-305-022-8.

===Kaikki===
;Romaanit
;Romaanit
* ''Les impudents'' (1943)
* ''Les impudents'' (1943)

Versio 5. tammikuuta 2017 kello 12.50

Marguerite Duras
Marguerite Duras
Marguerite Duras
Henkilötiedot
Syntynyt4. huhtikuuta 1914
Saigon, Kotšinkiina, Ranskan Indokiina
Kuollut3. maaliskuuta 1996 (81 vuotta)
Pariisi, Ranska
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija, näytelmäkirjailija, elokuvaohjaaja
Kirjailija
Äidinkieliranska
Tuotannon kieliranska
Esikoisteos Les Impudents (1943)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Marguerite Duras, oik. Marguerite Germaine Marie Donnadieu (4. huhtikuuta 1914, Saigon, Ranskan Indokiina (nyk. Vietnam) – 3. maaliskuuta 1996 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja. Durasia pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä ranskalaisista kirjailijoista ja kulttuurivaikuttajista.

Duras asui lapsuutensa ja nuoruutensa Vietnamissa eli silloisessa Indokiinassa, joka oli Ranskan siirtomaa. Päästyään ylioppilaaksi hän muutti Ranskaan opiskelemaan ja rupesi kirjoittamaan.[1]

Vuosina 1943–1949 hän kirjoitti päiväkirjaa vihkoihin, jotka hän sittemmin testamenttasi arkistoitaviksi. Durasin muistelmat ja "nuoruuden päiväkirjat" julkaistiin vuonna 2006 nimellä Cahiers de la guerre (suomeksi 2008 Sodan vihkot).

Duras sai kansainvälistä huomiota Cannesin elokuvafestivaaleilla vuonna 1959 käsikirjoituksellaan Alain Resnais'n ohjaamaan elokuvaan Hiroshima, rakastettuni. Elokuvakäsikirjoitus on julkaistu myös suomeksi. Hänen tunnetuin elokuvaohjauksensa on varsin omaperäistä ja aistillista, 1970-luvun henkeen feminiiniä estetiikkaa pursuava India Song (1975).

Osa Durasin 1960- ja 1970-luvun teoksista, mukaan lukien Lol V. Steinin elämän (1964) ja Varakonsulin (1965), muodostaa itsessään yhtenäisen kokonaisuuden, "Intia-syklin". Näissä teoksissa hän käsittelee osaksi samoja henkilöitä ja tapahtumia. Kummankin edellä mainitun romaanin päähenkilöt sairastavat kirjailijan tuotannolle ominaista ”kuolemantautia”. 1970-luvun poliittisen, feministisen ja elokuvallisesti rikkaan kauden jälkeen Duras palasi 1950-luvun lopulla valitsemastaan modernismista konventionaalisempaan ja narratiivisempaan tyyliin. Voimakkaasti omaelämäkerrallinen romaani Rakastaja (1984) sai julkaisuvuotenaan arvostetun Goncourt-palkinnon, ja siitä tuli kansainvälinen bestseller. Pohjoiskiinalainen rakastaja (1991) on romaanin toisinto, jonka Duras kirjoitti suivaannuttuaan Jean-Jacques Annaud'n romaanin pohjalta ohjaamaan valtavirtaa kosiskelevaan filmatisointiin.

Novellikokoelman Tuska dokumentaarisen niminovellin Duras oli kirjoittanut toisen maailmansodan aikaan, mutta sota-ajan kärsimyksistä – niin yhteiskunnallisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässään – traumatisoituneena hän unohti tekstin vuosikymmeniksi, ja teos julkaistiin vasta vuonna 1985. Pitkä novelli käsittelee Durasin rakastetun paluuta keskitysleiristä ja Ranskan vastarintaliikkeen toimintaa. Sodan vihkot palaa muun muassa Tuskan teemoihin, aiheisiin ja tapahtumiin.

Duras kuoli 81-vuotiaana elettyään elämänsä viimeiset vuodet 36 vuotta itseään nuoremman Yann Andréan kanssa (nimi on Durasin rakastetulleen antama). Duras oli kärsinyt pitkään masennuksesta ja alkoholismista.

Durasin teoksia on käännetty yli 40 kielelle. Hän on luetuimpia ja tunnetuimpia ranskalaisia nykykirjailijoita.

Teokset

Suomennokset

Kaikki

Romaanit
  • Les impudents (1943)
  • La vie tranquille (1944)
  • Un barrage contre le Pacifique (1950)
  • Le marin de Gibraltar (1952)
  • Les petits chevaux de Tarquinia (1953)
  • Le square (1955)
  • Moderato cantabile. Sonaatti rakkaudelle (1967), (Moderato Cantabile, 1958).
  • Puoli yksitoista kesäiltana (1963), (Dix heures et demie du soir en été, 1960).
  • Lol V. Steinin elämä (1986), (Le Ravissement de Lol V. Stein, 1964).
  • Varakonsuli (1988), (Le Vice-Consul, 1965).
  • L'Amante anglaise (1967)
  • Détruire, dit-elle (1969)
  • Abahn Sabana David (1970)
  • L'Amour (1971)
  • Ah, Ernesto (1972)
  • Laiva Nuit (Le Navire Night, suivi de Césarée, Les mains négatives, Aurelia Steiner, 1979)
  • L'Été 1980 (1980)
  • Les yeux verts (1980)
  • Agatha (1981, pienoisromaani, suom. 2000).
  • Outside (1981)
  • L'Homme atlantique (1982)
  • Savannah bay (1982)
  • La Maladie de la mort (1982)
  • Rakastaja (1985), (L’Amant, 1984).
  • Tuska (La Douleur, 1985)
  • La musica deuxième (1985)
  • La mouette de Tchekhov (1985)
  • Siniset silmät, musta tukka, (Les Yeux bleus Cheveux noirs, 1986, pienoisromaani).
  • La pute de la côte normande (1986)
  • Jokapäiväinen elämä, (La vie matérielle, 1987, muistelma).
  • Emily L., (1987, suom. 1989).
  • Kesäsade, (La Pluie d’été, 1990).
  • Pohjoiskiinalainen rakastaja, (L’Amant de la Chine du Nord, 1991).
  • Yann Andréa Steiner (1992)
  • Ei muuta, (C’est tout, 1995, pienoisromaani).
Elokuvakäsikirjoitukset
  • Hiroshima, rakastettuni (Hiroshima, mon amour, 1960)
  • Une aussi longue absence (1961)
  • La musica (1966)
  • Détruire, dit-elle (1969)
  • Jaune le soleil (1971)
  • Nathalie Granger (1972)
  • La femme du Gange (1973)
  • India Song (1975)
  • Baxter, Vera Baxter (1976)
  • Son nom de Venise dans Calcutta désert (1976)
  • Des journées entières dans les arbres (1976)
  • Le camion (1977)
  • Le navire night (1978)
  • Césarée (1978)
  • Les mains négatives (1979)
  • Aurelia Steiner, dit Aurelia Melbourne (1979)
  • Aurelia Steiner, dit Aurelia Vancouver (1979)
  • Agatha, ou les lectures illimitées (1981)
  • Dialogue de Rome (1982)
  • L'Homme atlantique (1982)
Näytelmäkäsikirjoituksia
  • Les Viaducs de la Seine-et-Oise (1959)
  • L'Éden-cinéma (1982)

(romaani- ja elokuvakäsikirjoitusten pohjalta lukuisia näytelmiä)

Muita teoksia
  • Les Parleuses (1974), haastatteluja Xavière Gauthier'n kanssa.
  • Les lieux de Marguerite Duras (1977), haastattelu Michelle Porten kanssa.
  • Kirjoitan. (Écrire, 1993.) Suomentanut Annika Idström. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-583-X.
  • Sodan vihkot ja muita kirjoituksia. (Cahiers de la guerre et autres textes, 2006.) Suomentanut Matti Brotherus. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-968-1.

Kirjallisuutta

  • Andréa, Yann: Duras, rakastettuni, Nemo, 2001.
  • Laurie Adler, Marguerite Duras, Gallimard, 1998. (ranskaksi)

Lähteet

  1. ↑ Duras, Marguerite Like. Viitattu 5.7.2008. , päivitetty viite 5.1.2016
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Marguerite_Duras&oldid=16163054”