Ero sivun ”Hyttyset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 188.238.183.181 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän RicHard-59 tekemään versioon.
Rivi 43: Rivi 43:


== Hyttyset taudinlevittäjinä ==
== Hyttyset taudinlevittäjinä ==
Noin kolme prosenttia 3&nbsp;500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.<ref name=":0" /> Vuonna 2015 näille taudeille alttiina on noin puolet Maapallon väestöstä.<ref name=":0" /> Tunnetuimpia näistä taudesta ovat [[malaria]], [[denguekuume]] ja [[keltakuume]].<ref name=":0" />
Noin kolme prosenttia 3&nbsp;500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.<ref name=":0" /> Vuonna 2015 näille taudeille alttiina on noin puolet maapallon väestöstä.<ref name=":0" /> Tunnetuimpia näistä taudesta ovat [[malaria]], [[denguekuume]] ja [[keltakuume]].<ref name=":0" />


== Taksonomia ==
== Taksonomia ==

Versio 14. elokuuta 2016 kello 15.05

Hyttyset
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Keltakuumehyttynen (Aedes aegypti)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Osalahko: Culicomorpha
Heimo: Hyttyset
Culicidae
Meigen, 1818
Alaheimot
Katso myös

  Hyttyset Wikispeciesissä
  Hyttyset Commonsissa

Hyttyset (Culicidae) ovat kaksisiipisten hyönteisten heimo, johon kuuluu monia verta imeviä lajeja. Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein "sääskiksi" tai "itikoiksi". Tieteellisesti kaikki hyttyset ovat sääskiä, mutta kaikki sääsket eivät ole hyttysiä: sääsket (Nematocera) ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, jonka eräs heimo ovat hyttyset.

Hyttysiä on tunnistettu noin 3 500 eri lajia.[1] Näistä noin kuusi prosenttia imee verta ihmisistä ja näistä edelleen puolet levittää ihmisille vaarallisia tauteja.[1]

Piirteitä

Useimpien muiden kaksisiipisten tapaan hyttyset ovat lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja pitkät jalat. Useimpien lajien naaraat imevät imukärsällään verta muista eläimistä. Hyttyset etsivät uhrinsa hengityksen hiilidioksidin, ihon lämmön ja tuoksun perusteella. Hyttysten koko vaihtelee, mutta ne ovat harvoin yli 16 millimetriä pitkiä. Useimmat hyttyset painavat alle 2,5 milligrammaa,[2] mutta suurimmat lajit ovat jopa 10 milligramman painoisia. Useimmat kotiympäristössä tavattavat hyttyset eivät lennä yli sadan metrin matkoja, mutta hyödyntämällä ilmavirtauksia tietyt hyttyslajit voivat vaeltaa kymmenien kilometrien päähän synnyinseudultaan.[3]

Hyttysillä on suuri merkitys monien tartuntatautien, erityisesti malarian levittäjinä.[4] Yli miljoona ihmistä kuolee vuosittain hyttysten levittämiin tauteihin, joihin kuuluu malarian lisäksi denguekuume, keltakuume, erilaisia aivotulehduksia ja Länsi-Niilin virus.[5]

Lisääntyminen

Hyttysen toukkia veden pintakalvoon kiinnittyneinä.

Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 300–1000 munaa. Munat talvehtivat ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, vaan se liikkuu kiemurtelemalla takaruumistaan. Toukka luo nahkansa noin kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputken kautta. Toukka käy läpi täydellisen muodonmuutoksen ja kehittyy hyttyseksi 2–3 viikossa. Muodonmuutoksen nopeus riippuu veden lämpötilasta.[6]

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta se saattaa kuolla monista eri syistä aikaisemminkin. Esimerkiksi kuivuus ja pakkanen hävittävät hyttyset nopeasti. Lisäksi hyttyset ovat monien lintujen, hämähäkkien ja sammakoiden ravintoa.

Koirashyttynen elää lyhyen elämän. Se juo vain kukkien mettä, parittelee ja kuolee. Myös naaras juo ravinnokseen kukkien mettä. Naaraat imevät verta, koska hedelmöittyneet munat tarvitsevat proteiineja kehittyäkseen. Vain harvat hyttyslajit keräävät toukkana tarpeeksi ravintoa lisääntyäkseen ilman veriateriaa.[7]

Alkukesän lämpö ja kosteus lisäävät hyttysten määrää.

Hyttyset taudinlevittäjinä

Noin kolme prosenttia 3 500:sta tunnistetusta hyttyslajista levittää ihmisille vaarallisia tauteja.[1] Vuonna 2015 näille taudeille alttiina on noin puolet maapallon väestöstä.[1] Tunnetuimpia näistä taudesta ovat malaria, denguekuume ja keltakuume.[1]

Taksonomia

Hyttysten heimoon kuuluu kolme alaheimoa ja 41 sukua.[8]

Suomen hyttyslajit

Suomessa on toistaiseksi tavattu noin neljääkymmentä eri hyttyslajia.[9][10] Tunnettuja, Suomessakin tavattavia lajeja ovat muun muassa metsähyttynen, jänkähyttynen ja lehtohyttynen lähde?.

alaheimo Anophelinae



alaheimo Culicinae


Lähteet

  1. ↑ a b c d e Olisiko järkevää hävittää tauteja levittävät hyttyset maailmasta kokonaan? Yle Uutiset. Viitattu 29.1.2016.
  2. ↑ Structure and Size of Malaria Mosquito malaria.com. Viitattu 8.5.2013.
  3. ↑ FAQ American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  4. ↑ Malaria WHO. Viitattu 8.5.2013.
  5. ↑ Mosquito-Borne Diseases American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  6. ↑ Biology American Mosquito Control Association. Viitattu 8.5.2013.
  7. ↑ What Mosquitoes Eat, Besides People
  8. ↑ Culicidae ITIS. Viitattu 8.5.2013.
  9. ↑ Pirkka Utrio (1977) "A checklist of Finnish mosquitoes (Diptera, Culicididae) including Aedes annulipes, new to Finland". Notulae Entomologicae 57:130–132
  10. ↑ Juhani Itämies: Pistämätön hyttyskirja. F-Kustannus 2007 ISBN 9789524611275

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hyttyset&oldid=15886467”