Ero sivun ”Jotaarkka Pennanen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
p sanontaa neutraalimmaksi
Rivi 2: Rivi 2:
'''Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen''' (s. [[17. toukokuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[teatteriohjaaja]].
'''Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen''' (s. [[17. toukokuuta]] [[1946]] [[Helsinki]]) on [[Suomi|suomalainen]] [[teatteriohjaaja]].


Pennanen on [[kirjailija]] [[Jarno Pennanen|Jarno Pennasen]] ja kirjailija [[Anja Vammelvuo]]n poika. Hän on toiminut [[Teatterinjohtaja|teatterinjohtajana]] ja ohjaajana muun muassa Lahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi hän on toiminut myös elokuvaohjaajana. Tosin hänen ainoaksi ohjaustyökseen on jäänyt elokuva ''[[Mommilan veriteot 1917]]'' (1973), joka oli tarina silloisen [[Suomi|Suomen]] rikkaimman miehen [[Alfred Kordelin]]in viimeisestä päivästä. Tämän lisäksi hän on ohjannut joitain elokuvia [[televisio]]lle.
Pennanen on [[kirjailija]] [[Jarno Pennanen|Jarno Pennasen]] ja kirjailija [[Anja Vammelvuo]]n poika. Hän on toiminut [[Teatterinjohtaja|teatterinjohtajana]] ja ohjaajana muun muassa Lahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi hän on ohjannut elokuvan ''[[Mommilan veriteot 1917]]'' (1973), joka oli tarina silloisen [[Suomi|Suomen]] rikkaimman miehen [[Alfred Kordelin]]in viimeisestä päivästä. Tämän lisäksi hän on ohjannut joitain elokuvia [[televisio]]lle.


==Yksityiselämä==
==Yksityiselämä==

Versio 29. helmikuuta 2016 kello 13.33

Jotaarkka Pennanen Tampereen kirjamessuilla 2010.

Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen (s. 17. toukokuuta 1946 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja.

Pennanen on kirjailija Jarno Pennasen ja kirjailija Anja Vammelvuon poika. Hän on toiminut teatterinjohtajana ja ohjaajana muun muassa Lahdessa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Tampereella. Lisäksi hän on ohjannut elokuvan Mommilan veriteot 1917 (1973), joka oli tarina silloisen Suomen rikkaimman miehen Alfred Kordelinin viimeisestä päivästä. Tämän lisäksi hän on ohjannut joitain elokuvia televisiolle.

Yksityiselämä

Pennanen oli avoliitossa kirjailija Annika Idströmin kanssa vuosina 1967–1975. Vuosina 1979–1995 hän oli naimisissa näyttelijä Kristiina Elstelän kanssa. Myös heidän poikansa Kasimir (1980–2006) oli näyttelijä. Pennasella on myös kolme muuta lasta.[1]

Vuodesta 2000 lähtien Pennanen on ollut naimisissa näyttelijä Aliisa Pulkkisen kanssa.[1]

Apurahoja ja palkintoja

  • Telvis-kunniakirja "Maailma on vasta nuori" (Elvi Sinervo) 1971
  • Telvis-kunniakirja "Orimattila 1935" (Hannu Kahakorpi, M. Kuparinen, J. Pennanen) 1972, Valtion elokuvataidepalkinto "Orimattila 1935", 1972
  • Keski-Suomen läänin taidepalkinto Jyväskylän kaupunginteatterin henkilökunnalle 1976.
  • Valtion puolivuotinen taiteilija-apuraha 1978.
  • Tampereen teatterikesän Thalia-palkinto Caligulalle 1981.
  • Tampereen teatterikesän Thalia-palkinto henkilökohtaisesti ohjaajantyöstä yleensä ja erikoisesti näytelmässä "Tulee aika toinenkin" 1983.
  • Valtion elokuvataidepalkinto Hamletin ohjauksesta TV-ohjelma 1:teen 1992.
  • Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 1993–1996.
  • Muita apurahoja: Valtion lyhytaikaiset ammattiteatterituotannot, Näytelmäkirjallisuuden kantaesitystuki, AVEK, Kordelin, Kulttuurirahasto, Suomen elokuvasäätiö, Turun kaupunki, Wihuri.

Luottamustehtäviä

  • Keski-Suomen läänin taidetoimikunta 1975–1976
  • Valtion näyttämötaidetoimikunta 1982–1984
  • Suomen teatteriohjaajaliiton puheenjohtaja 1984–1986 ja hallituksen jäsen ja tes-neuvottelija useaan otteeseen.
  • Hämeen taidetoimikunta 1998–2000

Koulutus

Kirjallinen työ

  • Orimattila 1935 (elokuvakäsikirjoitus: Kahakorpi, Kuparinen, Pennanen; Jarno Pennasen samannimisen reportaasin pohjalta)
  • Tulee aika toinenkin (näytelmä: Anja Vammelvuo, sov. E. Halttunen ja J. Pennanen 1983)
  • Prometeus (Ritva Holmberg, J. Pennanen 1985 )
  • Anna Karenina (sov. L. Tolstoin samannimisen romaanin pohjalta 1998),
  • Valkoinen varis (A. Vammelvuo, J. Pennanen, A. Pulkkinen 2000)
  • Onnenlehti (elokuvakäsikirjoitus Anja Vammelvuon samannimisen romaanin pohjalta 1993)
  • Särkynyt neitsyt (J. Pennanen, A. Pulkkinen 2004)
  • Linnunrata (näytelmä 2005)
  • Taatan kylä (näytelmä 2006)
  • Uponnut pursi (näytelmäsovitus yhdelle näyttelijälle Hannu Mäkelän samannimisestä kirjasta 2008)
  • Rautakorko (näytelmä 2008)
  • Elämää pienempi näytelmä (kirja 2010)
  • Rakkaustarinoita (runoista ja tarinoista koostuva esitys 2010)

Lähteet

  1. a b Kuka kukin on 2011, s. 748–749. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8.

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.