Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
viite, fiksailua |
→Oireet ja hoito: Korjattu kirjoitusvirhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia.{{lähde|4.5.2015}} Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat [[verenkiertohäiriö]]n vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia.{{lähde|4.5.2015}} Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
||
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu siitä, onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Aivoinfarkti | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim | Vuosi = 2011 | Numero = 5 | Sivut = 500–501 | www = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99402.pdf | Viitattu = 30.10.2015}}</ref>. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[Tietokonekerroskuvaus|tietokonetomografiaa]].<ref name=tk/> Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.{{lähde|4.5.2015}} Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen |
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu siitä, onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Aivoinfarkti | Julkaisu = Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim | Vuosi = 2011 | Numero = 5 | Sivut = 500–501 | www = http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99402.pdf | Viitattu = 30.10.2015}}</ref>. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[Tietokonekerroskuvaus|tietokonetomografiaa]].<ref name=tk/> Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa [[sairaala|sairaaloissa]] etenkään virka-ajan ulkopuolella.{{lähde|4.5.2015}} Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen. |
||
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. |
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan. |
||
Versio 11. joulukuuta 2015 kello 00.05
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa, mutta se voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.[1]
Oireet ja hoito
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoliset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Aivoinfarktin hoitolinjan valinta riippuu siitä, onko infarktoituneella alueella verenvuotoa. Laskimonsisäinen liuotushoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava vuodottomassa infarktissa neljän ja puolen tunnin kuluessa oireiden alusta[2]. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen tietokonetomografiaa.[1] Laskimonsisäisen liuotushoidon keskeisimpiä vasta-aiheita ovat verenvuoto ja laaja-alainen infarkti. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole kaikissa sairaaloissa etenkään virka-ajan ulkopuolella. Sen sijaan yliopistollisissa sairaaloissa on valmius vaativimpiinkin hoitomuotoihin kuten valtimonsisäiseen liuotukseen, leikkaukseen tai tukoksen mekaaniseen poistamiseen.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoitoa antavaan sairaalaan.
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esimerkiksi fysio- ja toimintaterapialla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esimerkiksi veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä.
Syyt
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeama aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla humalatila tai elimistön bakteeritulehdus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.
Insuliiniresistenssiä on alustavasti epäilty myös aivoinfarktin, kuten sydän- ja verisuonitautienkin, riskitekijäksi.[3]
Lähteet
- ↑ a b Tarnanen, Kirsi ym.: Aivoinfarkti Terveyskirjasto. 7.1.2011. Duodecim. Viitattu 4.5.2015.
- ↑ Aivoinfarkti. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2011, nro 5, s. 500–501. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.10.2015.
- ↑ Insuliiniongelmat ennustavat aivoinfarktin riskiä Yle Uutiset. 25.10.2010. Viitattu 4.5.2015.
Aiheesta muualla
- Aivoinfarkti Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Juhan kaksi elämää: Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.
- Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa? Ihmeelliset aivot -sivusto. Yle.fi.