Ero sivun ”Waldemar Churberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
34 029 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
Churberg erosi [[Suomalainen puolue|suomalaisesta puolueesta]], kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen]] syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Churbergin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Churberg piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori [[Jaakko Forsman]]ia syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. [[28. marraskuuta]] [[1889]] hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta [[Helsingin yliopisto]]n päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Churberg ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen.
Churberg erosi [[Suomalainen puolue|suomalaisesta puolueesta]], kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen]] syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Churbergin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Churberg piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori [[Jaakko Forsman]]ia syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. [[28. marraskuuta]] [[1889]] hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta [[Helsingin yliopisto]]n päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Churberg ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen.


Forsman selvisi murhayrityksestä vain kahden viikon sairaalahoidolla, mutta kukaan juristi ei Forsmanin asemaa peläten suostunut Churbergin puolustusasianajajaksi, ja hän joutui itse puolustamaan itseään oikeudessa. Helsingin [[raastuvanoikeus]] tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi [[Lapinlahden sairaala|Lapinlahden mielisairaala]]an. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin [[Käkisalmi|Käkisalmelle]] parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Churberg pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin 20 vuodeksi, sillä Churberg ei saanut lupaa palata Suomeen useiden hermotautispesialistien myönteisistä lausunnoista huolimatta. Hän vietti karkotusaikansa muun muassa [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa. 1902-1913 hän julkaisi viisiosaisen teossarjan Suomen oikeuslaitosta vastaan, lentokirjasessa vuonna 1910 hän asettui puolustamaan [[Sortovuodet|Venäjän sortotoimia]] Suomea vastaan.
Forsman selvisi murhayrityksestä vain kahden viikon sairaalahoidolla. Churberg ei huolinut puolustusasianajajaa, koska epäili heitä Forsmanin kätyreiksi, vaan ajoi itse omaa asiaansa oikeudessa. Helsingin [[raastuvanoikeus]] tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi [[Lapinlahden sairaala|Lapinlahden mielisairaala]]an. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin [[Käkisalmi|Käkisalmelle]] parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Churberg pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin 20 vuodeksi, sillä Churberg ei saanut lupaa palata Suomeen useiden hermotautispesialistien myönteisistä lausunnoista huolimatta. Hän vietti karkotusaikansa muun muassa [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa. 1902-1913 hän julkaisi viisiosaisen teossarjan Suomen oikeuslaitosta vastaan, lentokirjasessa vuonna 1910 hän asettui puolustamaan [[Sortovuodet|Venäjän sortotoimia]] Suomea vastaan.


[[Santeri Ivalo]] käytti Churbergin tapausta vapaasti romaaninsa ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena. Churberg testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistykselle]], joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]lle 100 000 markan rahasumman suomen kielen [[synonyymi]]sanakirjan tekoa varten.
[[Santeri Ivalo]] käytti Churbergin tapausta vapaasti romaaninsa ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena. Churberg testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistykselle]], joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]lle 100 000 markan rahasumman suomen kielen [[synonyymi]]sanakirjan tekoa varten.

Versio 21. elokuuta 2015 kello 13.29

Karl Waldemar (Kaarlo Waldemar) Churberg (21. helmikuuta 1848 Vaasa – 8. tammikuuta 1924, Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hänen vanhempi sisarensa oli taidemaalari Fanny Churberg.

Churbergin vanhemmat olivat sairaalalääkäri Mathias Christian Churberg ja Maria Ulrika Perander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1864 Vaasan yläalkeiskoulusta ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1869 sekä maisteriksi 1873. Churberg liittyi suomalaisuusliikkeeseen jo opiskeluaikanaan. Valmistuttuaan hän hankki elantonsa kustantajana ja suomentamalla englanninkielistä kirjallisuutta. Hän kustansi vuosina 1875–1883 yhteensä 17 kirjaa, joista seitsemän hän käänsi itse englannin kielestä. Käännökset ilmestyivät mm. W. Churbergin romaani-kirjastossa.

Churberg erosi suomalaisesta puolueesta, kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Churbergin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Churberg piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori Jaakko Forsmania syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. 28. marraskuuta 1889 hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta Helsingin yliopiston päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Churberg ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen.

Forsman selvisi murhayrityksestä vain kahden viikon sairaalahoidolla. Churberg ei huolinut puolustusasianajajaa, koska epäili heitä Forsmanin kätyreiksi, vaan ajoi itse omaa asiaansa oikeudessa. Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi Lapinlahden mielisairaalaan. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin Käkisalmelle parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Churberg pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin 20 vuodeksi, sillä Churberg ei saanut lupaa palata Suomeen useiden hermotautispesialistien myönteisistä lausunnoista huolimatta. Hän vietti karkotusaikansa muun muassa Ruotsissa ja Norjassa. 1902-1913 hän julkaisi viisiosaisen teossarjan Suomen oikeuslaitosta vastaan, lentokirjasessa vuonna 1910 hän asettui puolustamaan Venäjän sortotoimia Suomea vastaan.

Santeri Ivalo käytti Churbergin tapausta vapaasti romaaninsa Aikansa lapsipuoli (1895) aiheena. Churberg testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat Suomen Taideyhdistykselle, joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 100 000 markan rahasumman suomen kielen synonyymisanakirjan tekoa varten.

Teoksia

  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa [1] . Tekijä, 1902
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa, osa II. Tekijä, 1903
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa 3. Tekijä, 1913
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa 4. Tekijä, 1913
  • Huru finska domstolar och myndigheter skipa rättvisa 5. Tekijä, 1913
  • Položenìe Finlândìi. Russko-francuzskaâ tipografìâ,, 1911
  • The Situation of Finland. J. Ehrlich, 1911
  • La situation de la Finlande. Librairie H. Welter, Paris 1912
  • Nykyisen aseman johdosta. Tekijä, 1913
  • Taipuako vai taittua. [s.n.], 1915
  • Tvenne uppsatser i aktuella frågor. Religionsfrihetslagen och judarna. Några ord om statens och kyrkans förhållande till hvarandra. [s.n.], 1920
  • Juutalaisista. Tekijä, 1920
  • I inhemska ämnen från åren 1887, 1896 och 1914. [s.n.], 1921
  • Erään taidearvostelun johdosta. Tekijä, 1922

Käännöksiä

  • Alexander Friedrich Franz Hoffmann: Jäämerellä, kertomus: neljällä kuvalehdellä varustettu. Wald. Churberg, 1872, 2. p. Edlund 1891
  • Elisabeth Charles: Helenan perhe: kertomus Romasta ensimmäiseltä vuosisadalta. 1874, 2. p. Churberg, 1875, 3. p. Edlund, 1885, 4. korj. p. WSOY, 1931 Helenan perhe Gutenbergissä
  • Benjamin Disraeli: Alroy, romani. W. Churberg, 1875 Alroy Gutenbergissä
  • Washington Irving: Pokanoket’in Filip : Indianilainen muistelma. SKS, 1876
  • Elisabeth Charles: Schönberg-Cotta perheen aikakirjat: luonne- ja tapakuvaelma uskonpuhdistuksen ajoilta. Churberg, 1877 Schönberg-Cotta perheen aikakirjat Gutenbergissä
  • Charles Dickens: Joulun-aatto. Churberg, 1878 Joulun-aatto Gutenbergissä
  • Charles Dickens: David Copperfield nuoremman elämäkertomus ja kokemukset, edellinen osa. Churberg, 1879 David Copperfield Gutenbergissä
  • Charles Dickens: David Copperfield nuoremman elämäkertomus ja kokemukset, jälkimmäinen osa. Edlund, Helsinki 1880 David Copperfield Gutenbergissä
  • Albion W. Tourgée: Hullun yritys: amerikkalainen historiallinen romani. Edlund, 1883

Lähteet

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Waldemar_Churberg&oldid=15152871”