Ero sivun ”Ritarihuone” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Aiheesta muualla: {{Commonscat|Ritarihuone}} |
p →Aiheesta muualla: - uudelleennimetty luokka |
||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
[[Luokka:Suomen aateli]] |
[[Luokka:Suomen aateli]] |
||
[[Luokka:Kruununhaka]] |
[[Luokka:Kruununhaka]] |
||
[[Luokka:Georg Theodor |
[[Luokka:Georg Theodor Chiewitzin suunnittelemat rakennukset]] |
||
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät]] |
[[Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät]] |
Versio 17. toukokuuta 2015 kello 13.13
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Rakennus ja Ritarihuone-niminen organisaatio pitäisi käsitellä eri artikkeleissa. |
Suomen Ritarihuone on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on samannimisen Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan organisaation käytössä. Sen on suunnitellut arkkitehti G. T. Chiewitz, ja se valmistui 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin.
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien 1863–1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, 1872 porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina 1877–1878.[1]
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[2]
Ritarihuone instituutiona
Ritarihuoneen toimintaa säätelee ritarihuonejärjestys. Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lansäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari Nikolai II ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja P. E. Svinhufvud vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.[3]
Lähteet
Kirjallisuus
- Aminoff-Winberg, Johanna (toim.): Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut. Minerva, Helsinki 2013. ISBN 978-952-492-781-9
Viitteet
- ↑ Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Säädyt kokoontuivat vastavalmistuneella Ritarihuoneella.
- ↑ Ritarihuone ja Suomen aatelissuvut, s. 75, 108, 116–117.
Aiheesta muualla
- Ritarihuone
- Ritarihuonejärjestys Suomen Suuriruhtinanmaan Ritaristolle ja Aatelille (13/1869)
- Ritarihuonejärjestys Suomen Ritaristolle ja Aatelille (156/1918)
- Päätös ritarihuonejärjestyksen muuttamisesta (67/1919)