Ero sivun ”Henrik IV (Ranska)” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Kumottu muokkaus 13841187, jonka teki 86.50.118.37 (keskustelu) |
p Removing Link GA template (handled by wikidata) |
||
Rivi 16: | Rivi 16: | ||
[[Luokka:Vuonna 1553 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1553 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1610 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1610 kuolleet]] |
||
{{Link GA|de}} |
|||
{{Link FA|ka}} |
{{Link FA|ka}} |
Versio 9. syyskuuta 2014 kello 03.25
- Ludvig XIII
- Gaston Orléans
- Henriette-Marie
- Ludvig XIV
- Filip I, Orléansin herttua
- Ludvig, Dauphin
Henrik IV (13. joulukuuta 1553 – 14. toukokuuta 1610) oli ensimmäinen Bourbon-sukuinen Ranskan kuningas. Hän hallitsi vuosina 1589–1610. Hänen vanhempansa olivat Vendômen herttua Anton Bourbonilainen ja Navarran kuningatar Jeanne d'Albret.
Henrik IV oli alun perin protestantti Henrik Navarralainen, joka nuoruudessaan esiintymällä katolisena vältti täpärästi joutumasta pärttylinyön verilöylyn uhriksi. Henrik IV:stä tuli laillinen kruununperijä Anjoun herttuan kuoleman jälkeen 1584, koska hän oli Ludvig IX:n jälkeläinen ja viimeinen Kapeting-suvun miespuolinen perillinen. Hän joutui kuitenkin taistelemaan kruunusta katolista liigaa vastaan, joka ei hyväksynyt protestanttista kuningasta. Aiempi kuningaskin Henrik III liittyi lopulta Henrik IV:n joukkoihin, mutta hänet murhattiin pian. Henrik IV oli Henrik III:n kuoltua nimellisesti kuningas vuodesta 1589, mutta katolinen liiga vastusti häntä yhä.
Henrik IV löi katolisen liigan joukot vuonna 1589 Arquesissa ja vuonna 1590 Ivryssä, mutta joutui luopumaan Pariisin piirityksestä, kun katolinen liiga liittoutui espanjalaisten kanssa. Lopulta Henrik suostui ainakin nimellisesti luopumaan protestanttisuudesta - hänen kerrotaan sanoneen "Pariisi on aina yhden messun arvoinen" - ja tuli käytännössäkin kuninkaaksi 1594. Hän antoi Nantesin ediktin, joka lisäsi protestanttien uskonnonvapautta huomattavasti, ja käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV kävi menestyksekkään sodan Espanjaa vastaan vuosina 1595 - 1598, lisäsi ulkomaankauppaa kauppasopimuksilla ottomaanien Turkin, Englannin ja Espanjan kanssa, ja rohkaisi Kanadan uudisasuttamista. François Ravaillac -niminen fanaatikko murhasi Henrik IV:n vuonna 1610.
Henrik IV oli aikaansa nähden suvaitsevan ja kansasta välittävän asenteensa sekä ulkopoliittisen menestyksensä takia varsin pidetty, mistä syystä hän on saanut lempinimiä kuten Suuri ja Hyvä kuningas.
Edeltäjä: Henrik III |
Ranskan kuningas 1589-1610 |
Seuraaja: Ludvig XIII |