Nantesin edikti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nantesin edikti

Nantesin edikti oli Ranskan kuningas Henrik IV:n vuonna 1598 antama asetus, joka takasi hugenoteille uskonvapauden ja yhteiskunnallisen aseman. Edikti käytännössä lopetti Ranskan uskonsodat. Henrik IV oli ennen kuninkaaksi tuloaan ollut itsekin hugenotti, joten ediktillä hän halusi järjestää protestanttisten kansalaisten olot. Nimestään huolimatta edikti allekirjoitettiin Pariisissa, eikä Nantesissa.

Henrik IV

Nantesin ediktin mukaan protestanteilla oli samat kansalaisoikeudet kuin katolisilla. Protestanttisuus sallittiin kaupungeissa, joissa se oli vallitseva uskonto, Pariisia lukuun ottamatta, jossa protestanttisuutta ei saanut harjoittaa. Lisäksi aateliset tilanomistajat saivat oikeuden pitää protestanttisia jumalanpalveluksia. Hugenoteille perustettiin varuskuntia ja heille taattiin kiintiöt yliopistoihin.

Kardinaali Richelieu muokkasi ediktiä vuonna 1629 lakkauttamalla mm. protestanttiset varuskunnat. Lopulta Ludvig XIV antoi Fontainebleaun ediktin vuonna 1685, joka kumosi Nantesin ediktin.

Tämä Ranskaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.