Ero sivun ”H’melnytskyin kansannousu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
kh, luokat
Rivi 1: Rivi 1:
'''H’melnytskyin kansannousu''' oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648-1657 välillä mikä muuttui Ukrainan vapaussodaksi Puolasta. [[Bohdan H’melnytskyi|Hetmanni Bohdan H’melnytskyin]] komennossa Zaporozhian kasakat liittoutuivat [[Krimin tataarit|Krimin tataareitten]] ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita [[Puola-Liettua|Puola-Liettuan]] armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen [[Szlachta|Szlachtan]] ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen [[Ukraina|Ukrainan]] suhteissa [[Venäjä|Venäjään]]. Se johti Itä-Ukrainan liittämiseen [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan tsaarikuntaan]] Pereiaslavin sopimuksessa jossa Kasakat vannoivat uskollisuuden valan [[Tsaari|tsaarille]]. Tämä runoilija ja artisti [[Taras Shevchenko|Taras Shevchenkon]] mukaan toi hänen kansalleen Venäjän orjuuden.<ref>Paul Robert Magocsi. ''A history of Ukraine.'' University of Washington press. Pages 147-216. Google Books preview.</ref>
'''H’melnytskyin kansannousu''' oli [[kasakat|kasakoitten]] kansannousu [[Ukraina]]ssa vuosien 1648–1657 välillä. Kansannousu muuttui Ukrainan vapaussodaksi [[Puola-Liettua]]sta. Hetmanni [[Bohdan H’melnytskyi]] komennossa [[Zaporižžja]]n kasakat liittoutuivat [[Krimin tataarit|Krimin tataareitten]] ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita Puola-Liettuan armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen [[szlachta]]n ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen Ukrainan suhteissa [[Venäjä]]än. Kansannousun myötä Itä-Ukraina tuli osaksi [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan tsaarikuntaa]]. [[Pereiaslavin sopimus|Pereiaslavin sopimuksessa]] kasakat vannoivat uskollisuuden valan [[tsaari]]lle. Runoilija ja taiteilija [[Taras Ševtšenko]]n mukaan tämä orjuutti hänen kansansa Venäjän vallan alle.<ref>Paul Robert Magocsi. ''A history of Ukraine.'' University of Washington press. Pages 147-216. Google Books preview.</ref>


Kansannousu alkoi Kasakoitten kapinana mutta kun muut [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksi-Kristityt]] luokat ([[Talonpojat]], [[Porvaristo]], [[Aateliset|Vähä-Aateliset]]) Ukrainan palatinaatista liittyivät mukaan, muuttui perimmäinen tavoite Ukrainan autonomisen valtion luomiseksi.<ref>Н. Яковенко. «Нариси Історії України: З найдавніших часів до кінця XVIII ст.». — К.1997. — § 1. Козацька революція 1648-1657 рр.</ref> Kansannousu onnistui päättämään Puolalaisen vaikutuksen niillä alueilla jotka myöhemmin päätyisivät liitetyiksi [[Venäjän keisarikunta|Venäjän Keisarikuntaan]]. Nämä tapahtumat, sisäisten konfliktien ja kahakoitten [[Ruotsi|Ruotsin]] ja [[Venäjä|Venäjän]] kanssa, johtivat pahoin pienentyneeseen puolalaiseen valtaan tänä aikana (Kutsutaan [[Puola|Puolan]] historiassa Vedenpaisumukseksi).
Kansannousu alkoi kasakoitten kapinana mutta, kun muut [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiset]] ryhmät ([[talonpojat]], [[porvaristo]], [[aateli|vähä-aateliset]]) Ukrainan palatinaatista liittyivät mukaan, muuttui perimmäinen tavoite Ukrainan autonomisen valtion luomiseksi.<ref>Н. Яковенко. «Нариси Історії України: З найдавніших часів до кінця XVIII ст.». — К.1997. — § 1. Козацька революція 1648-1657 рр.</ref> Kansannousu päätti puolalaisen vaikutuksen niillä alueilla, jotka myöhemmin päätyisivät liitetyiksi [[Venäjän keisarikunta]]an. Nämä tapahtumat sekä sisäiset konfliktit ja kahakat [[Ruotsi]]n ja Venäjän kanssa johtivat pahoin pienentyneeseen puolalaiseen valtaan tänä aikana. Aikaa kutsutaan Puolan historiassa Vedenpaisumukseksi.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references />

[[Luokka:Kapinat]]
[[Luokka:Kasakat]]
[[Luokka:Liettuan sodat]]
[[Luokka:Puolan sodat]]
[[Luokka:Ukrainan historia]]
[[Luokka:Venäjän sodat]]

Versio 18. huhtikuuta 2014 kello 15.04

H’melnytskyin kansannousu oli kasakoitten kansannousu Ukrainassa vuosien 1648–1657 välillä. Kansannousu muuttui Ukrainan vapaussodaksi Puola-Liettuasta. Hetmanni Bohdan H’melnytskyi komennossa Zaporižžjan kasakat liittoutuivat Krimin tataareitten ja paikallisen talonpoikaisväestön kanssa, taistelivat useita taisteluita Puola-Liettuan armeijoita ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Tulos oli puolalaisen szlachtan ja heidän juutalaisten välikäsiensä vallan tuhoaminen. Kansannousu on ottanut symbolistisen merkityksen Ukrainan suhteissa Venäjään. Kansannousun myötä Itä-Ukraina tuli osaksi Moskovan tsaarikuntaa. Pereiaslavin sopimuksessa kasakat vannoivat uskollisuuden valan tsaarille. Runoilija ja taiteilija Taras Ševtšenkon mukaan tämä orjuutti hänen kansansa Venäjän vallan alle.[1]

Kansannousu alkoi kasakoitten kapinana mutta, kun muut ortodoksiset ryhmät (talonpojat, porvaristo, vähä-aateliset) Ukrainan palatinaatista liittyivät mukaan, muuttui perimmäinen tavoite Ukrainan autonomisen valtion luomiseksi.[2] Kansannousu päätti puolalaisen vaikutuksen niillä alueilla, jotka myöhemmin päätyisivät liitetyiksi Venäjän keisarikuntaan. Nämä tapahtumat sekä sisäiset konfliktit ja kahakat Ruotsin ja Venäjän kanssa johtivat pahoin pienentyneeseen puolalaiseen valtaan tänä aikana. Aikaa kutsutaan Puolan historiassa Vedenpaisumukseksi.

Lähteet

  1. ↑ Paul Robert Magocsi. A history of Ukraine. University of Washington press. Pages 147-216. Google Books preview.
  2. ↑ Н. Яковенко. «Нариси Історії України: З найдавніших часів до кінця XVIII ст.». — К.1997. — § 1. Козацька революція 1648-1657 рр.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=H’melnytskyin_kansannousu&oldid=13992412”