Ero sivun ”Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p kh |
p kh |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous''' eli ''Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous'' oli katolisten, ortodoksien ja muiden kristillisten ryhmien piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuonna [[680]] [[Konstantinopoli]]ssa. Tämä kirkolliskokous oli kutsuttu käsittelemään [[dogmi|dogmaattisia]] asioita, muun muassa [[Kristus|Kristuksen]] jumalallista luontoa ja otettiin kantaa [[monoteletismi]]in. Kirkolliskokouksen kutsui koolle [[keisari]] [[Konstantinos IV]]. |
'''Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous''' eli ''Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous'' oli katolisten, ortodoksien ja muiden kristillisten ryhmien piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuonna [[680]] [[Konstantinopoli]]ssa. Tämä kirkolliskokous oli kutsuttu käsittelemään [[dogmi|dogmaattisia]] asioita, muun muassa [[Kristus|Kristuksen]] jumalallista luontoa ja otettiin kantaa [[monoteletismi]]in. Kirkolliskokouksen kutsui koolle [[keisari]] [[Konstantinos IV]]. |
||
Tässä vuoden 691 puolella alkaneessa vuonna 692 päättyneessä kokouksessa oli läsnä 227 kirkkoisää. Henkilökohtaisesti paikalla olivat [[Konstantinopoli]]n, [[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in [[patriarkka|patriarkat]]. |
Tässä vuoden 691 puolella alkaneessa ja vuonna 692 päättyneessä kokouksessa oli läsnä 227 kirkkoisää. Henkilökohtaisesti paikalla olivat [[Konstantinopoli]]n, [[Aleksandria]]n, [[Antiokia]]n ja [[Jerusalem]]in [[patriarkka|patriarkat]]. Paavin edustajina olivat hänen määräämänsä [[Legaatti|legaatit]], heistä tärkeimpänä Hortingin arkkipiispa Basilius. |
||
Kokous sääti 102 sääntöä, jotka kaikki ovat ortodoksisen kirkon sääntökokoelmissa. Läntinen kirkko ei nykyään tunnusta kaikille näille säännöille |
Kokous sääti 102 sääntöä, jotka kaikki ovat ortodoksisen kirkon sääntökokoelmissa. Läntinen kirkko ei nykyään tunnusta kaikille näille säännöille velvoittavaa asemaa, vaikka kokouksessa arkkipiispa Basilius allekirjoitti pöytäkirjan ensimmäisten joukossa. |
||
==Trullon kokous== |
==Trullon kokous== |
||
Kun kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli päättynyt ja kirkkoisät hajaantuneet, tuli tarve kutsua (kutsujana [[keisari]] [[Justinianus II]]) kirkolliskokousedustajat toistamiseen koolle Konstantinopoliin antamaan säännöksiä ja täydentämään sen, mikä aikaisemmin oli jäänyt tekemättä.{{selvennä|Mitkä asiat jääneet kesken? 30.3.2014}} Tätä myös [[Trullo]]n kokouksen nimellä tunnettua kokousta nimitetään usein viides-kuudenneksi (engl. Qinisext) kirkolliskokoukseksi. Se pidettiin vuonna 692 ja sen pohjalta syntyi ortodoksikirkon [[kanoninen |
Kun kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli päättynyt ja kirkkoisät hajaantuneet, tuli tarve kutsua (kutsujana [[keisari]] [[Justinianus II]]) kirkolliskokousedustajat toistamiseen koolle Konstantinopoliin antamaan säännöksiä ja täydentämään sen, mikä aikaisemmin oli jäänyt tekemättä.{{selvennä|Mitkä asiat jääneet kesken? 30.3.2014}} Tätä myös [[Trullo]]n kokouksen nimellä tunnettua kokousta nimitetään usein viides-kuudenneksi (engl. Qinisext) kirkolliskokoukseksi. Se pidettiin vuonna 692 ja sen pohjalta syntyi ortodoksikirkon [[kanoninen oikeus]]. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 13. huhtikuuta 2014 kello 20.03
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Ekumeeniset kirkolliskokoukset |
|---|
 Kuva Trenton kirkolliskokouksesta. |
| 300–400-luku |
| 500–800-luku |
| 1100–1300-luku |
| 1400–1500-luku |
| 1800–1900-luku |
Konstantinopolin kolmas kirkolliskokous eli Kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli katolisten, ortodoksien ja muiden kristillisten ryhmien piispojen kirkolliskokous. Se pidettiin vuonna 680 Konstantinopolissa. Tämä kirkolliskokous oli kutsuttu käsittelemään dogmaattisia asioita, muun muassa Kristuksen jumalallista luontoa ja otettiin kantaa monoteletismiin. Kirkolliskokouksen kutsui koolle keisari Konstantinos IV.
Tässä vuoden 691 puolella alkaneessa ja vuonna 692 päättyneessä kokouksessa oli läsnä 227 kirkkoisää. Henkilökohtaisesti paikalla olivat Konstantinopolin, Aleksandrian, Antiokian ja Jerusalemin patriarkat. Paavin edustajina olivat hänen määräämänsä legaatit, heistä tärkeimpänä Hortingin arkkipiispa Basilius.
Kokous sääti 102 sääntöä, jotka kaikki ovat ortodoksisen kirkon sääntökokoelmissa. Läntinen kirkko ei nykyään tunnusta kaikille näille säännöille velvoittavaa asemaa, vaikka kokouksessa arkkipiispa Basilius allekirjoitti pöytäkirjan ensimmäisten joukossa.
Trullon kokous
Kun kuudes ekumeeninen kirkolliskokous oli päättynyt ja kirkkoisät hajaantuneet, tuli tarve kutsua (kutsujana keisari Justinianus II) kirkolliskokousedustajat toistamiseen koolle Konstantinopoliin antamaan säännöksiä ja täydentämään sen, mikä aikaisemmin oli jäänyt tekemättä. Tätä myös Trullon kokouksen nimellä tunnettua kokousta nimitetään usein viides-kuudenneksi (engl. Qinisext) kirkolliskokoukseksi. Se pidettiin vuonna 692 ja sen pohjalta syntyi ortodoksikirkon kanoninen oikeus.