Ero sivun ”Talvipäivänseisaus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitusvirhe
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
'''Talvipäivänseisaus''' on ajankohta, jolloin [[Aurinko]] on suoraan [[Kauriin kääntöpiiri]]n yläpuolella ja [[Pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]] on vuoden lyhin päivä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref> Auringon [[Deklinaatio (tähtitiede)|deklinaatio]] on minimissään ja pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ursa.fi/kosmos/t/talvipaivanseisaus.html | Nimeke=Talvipäivänseisaus | Tekijä=Linnaluoto, Seppo | Julkaisu=Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursal | Viitattu=25.12.2010}}</ref> Pohjoisen [[napapiiri]]n pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.<ref name="aikakirja2007">{{Verkkoviite |Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | Nimeke=Aikakirja 2007 | Sivu=65 | Julkaisija=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Viitattu=4.11.2011 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. [[joulukuu]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Mit%C3%A4%20-%20eilenh%C3%A4n%20piti%20olla%20pimein%20p%C3%A4iv%C3%A4%20Suomessa/art-1288357852003.html | Nimeke=Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? | Tekijä=Pantsu, Pekka | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=22.12.2010 | Viitattu=24.12.2010}}</ref>
'''Talvipäivänseisaus''' on ajankohta, jolloin [[Aurinko]] on suoraan [[Kauriin kääntöpiiri]]n yläpuolella ja [[Pohjoinen pallonpuolisko|pohjoisella pallonpuoliskolla]] on vuoden lyhin päivä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref> Auringon [[Deklinaatio (tähtitiede)|deklinaatio]] on minimissään ja pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ursa.fi/kosmos/t/talvipaivanseisaus.html | Nimeke=Talvipäivänseisaus | Tekijä=Linnaluoto, Seppo | Julkaisu=Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta | Julkaisija=Tähtitieteellinen yhdistys Ursal | Viitattu=25.12.2010}}</ref> Pohjoisen [[napapiiri]]n pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.<ref name="aikakirja2007">{{Verkkoviite |Osoite=http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | Nimeke=Aikakirja 2007 | Sivu=65 | Julkaisija=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Viitattu=4.11.2011 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. [[joulukuu]]ta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Mit%C3%A4%20-%20eilenh%C3%A4n%20piti%20olla%20pimein%20p%C3%A4iv%C3%A4%20Suomessa/art-1288357852003.html | Nimeke=Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? | Tekijä=Pantsu, Pekka | Julkaisu=Ilta-sanomat | Ajankohta=22.12.2010 | Viitattu=24.12.2010}}</ref>


Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan [[kesäpäivänseisaus]], joka on vuoden pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.<ref name="aikakirja2007" /> Vastaavasti eteläpuoliskon talvipäivänseisaus on silloin, kun pohjoispuoliskolla on kesäpäivänseisaus.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan [[kesäpäivänseisaus]], joka on vuoden pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.<ref name="aikakirja2007" /> Vastaavasti eteläpuoliskon talvipäivänseisaus on [[21. kesäkuuta|21.]] tai [[22. kesäkuuta]] eli silloin, kun pohjoispuoliskolla on kesäpäivänseisaus.


== Juhlapäivänä ==
== Juhlapäivänä ==

Versio 25. tammikuuta 2014 kello 13.57

Maapallo talvipäivän seisauksen aikaan, jolloin pohjoisnapa on poispäin auringosta.

Talvipäivänseisaus on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella ja pohjoisella pallonpuoliskolla on vuoden lyhin päivä.[1] Auringon deklinaatio on minimissään ja pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan.[2] Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei nouse lainkaan.[3] Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta.[4]

Eteläisellä pallonpuoliskolla on samaan aikaan kesäpäivänseisaus, joka on vuoden pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.[3] Vastaavasti eteläpuoliskon talvipäivänseisaus on 21. tai 22. kesäkuuta eli silloin, kun pohjoispuoliskolla on kesäpäivänseisaus.

Juhlapäivänä

Monet kansat ovat vanhoista ajoista viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin.[5] Aurinkovuoteen kuuluvat seisauspäivät sekä kevätpäiväntasaus ja syyspäiväntasaus ovat olleet merkittäviä taitekohtia. Vuoden vaihtuminen on usein laskettu joistakin niistä alkavaksi.[6]

Muinaisten germaanisten kansojen talvijuhlan yulen paikka vaihteli kuukalenterin vuoksi yulen joulukuun alusta tammikuun alkuun. Kristinuskon leviämisen myötä yule yhdistettiin kristilliseen jouluun ja sen paikka vakiintui.[7][8] Suomen kielen sana joulu tulee talvipäivänseisauksen juhlan muinaisgermaanisesta nimestä.[9] Muinaiset roomalaiset viettivät 17. ja 23. joulukuuta välisenä aikana keskitalven Saturnalia-juhlaa. Talvipäivänseisauksena, roomalaisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, oli Sol Invictuksen eli Voittamattoman auringon päivä.[10]

Kristillistä joulua vietetään 25. joulukuuta Jeesuksen syntymän muistoksi.[11] Ajankohta on muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen päivämäärä.[10] Kirkko yhdisti Voittamattoman auringon päivän juhlat Jeesuksen syntymäjuhlaan 350-luvulla.[10]

Jotkut uskonnottomien järjestöt järjestävät talvipäivänseisauksen juhlia ja lähettävät talvipäivänseisauksen kortteja.[12] Muun muassa Amerikan ateistit ovat ehdottaneet, että maailman valtiot pitäisivät juhlapäivinä koko maapallolle yhteisiä luonnonkierron tapahtumia: tasauspäiviä ja seisauspäiviä.[13]

Monet uuspakanat ja wiccat viettävät yulea talvipäivänseisauksena.[7] Päivän pitenemisen kunniaksi esimerkiksi poltetaan tulia auringon paluun vertauskuvana.[7][8][14]

Talvipäivänseisaus eri vuosina Suomessa

Kivikautinen Goseckin ympyrä Saksassa. Keltaiset linjat osoittavat suuntia, joista aurinko nousee ja laskee talvipäivänseisauksena.

Kellonajat ovat Suomen aikaa (UTC+2).[15]

  • 2000: 21. joulukuuta klo 15:37
  • 2001: 21. joulukuuta klo 21:21
  • 2002: 22. joulukuuta klo 3:14
  • 2003: 22. joulukuuta klo 09:04
  • 2004: 21. joulukuuta klo 14:42
  • 2005: 21. joulukuuta klo 20:35
  • 2006: 22. joulukuuta klo 02:22
  • 2007: 22. joulukuuta klo 08:08
  • 2008: 21. joulukuuta klo 14:04
  • 2009: 21. joulukuuta klo 19:47
  • 2010: 22. joulukuuta klo 01:38
  • 2011: 22. joulukuuta klo 07:30
  • 2012: 21. joulukuuta klo 13:12
  • 2013: 21. joulukuuta klo 19:11
  • 2014: 22. joulukuuta klo 01:03
  • 2015: 22. joulukuuta klo 06:48
  • 2016: 21. joulukuuta klo 12:44
  • 2017: 21. joulukuuta klo 18:28
  • 2018: 22. joulukuuta klo 00:23
  • 2019: 22. joulukuuta klo 06:19
  • 2020: 21. joulukuuta klo 10:02

Katso myös

Lähteet

  1. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  2. Linnaluoto, Seppo: Talvipäivänseisaus Kosmos: Tähtitieteen viitetietokanta. Tähtitieteellinen yhdistys Ursal. Viitattu 25.12.2010.
  3. a b Aikakirja 2007 (PDF) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 4.11.2011.
  4. Pantsu, Pekka: Mitä – eilenhän piti olla pimein päivä Suomessa? Ilta-sanomat. 22.12.2010. Viitattu 24.12.2010.
  5. Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  6. Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 183. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2.
  7. a b c Yule – sapatit Varjojen kirja. Viitattu 24.12.2010.
  8. a b Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 24.12.2010.
  9. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004 (4. painos 2007). ISBN 951-0-27108-X.
  10. a b c Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188.
  11. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
    * Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  12. Hartikainen, Erkki (päätoim.): Pikkujoulu ja talvipäivän seisaus Suomen ateistiyhdistys. Viitattu 22.12.2011.
  13. Smith, Sarah: That Damned Woman! Remembering Madalyn Murray O'Hair Kesäkuu 2006. Humanists of Utah. Viitattu 7.3.2010. (englanniksi)
  14. Sytytetään tulet Talvipäivänseisauksena Seita online. joulukuu 2010. Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys. Viitattu 21.12.2010.
  15. http://www.usno.navy.mil/USNO/astronomical-applications/data-services/earth-seasons