Ero sivun ”Vammaisurheilu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
toisaalta voisi ehkä pistää vähän lisää alaotsikoita, vaikka nyt johdanto jääkin turhan tyngäksi?
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Wheelchair race (1808493211).jpg|pienoiskuva|Käsipolkupyöräilyä.]]
[[Tiedosto:Wheelchair race (1808493211).jpg|pienoiskuva|Käsipolkupyöräilyä.]]
'''Vammaisurheilu''' on nimitys [[Vammaisuus|vammaisten]] henkilöiden harrastamalle [[urheilu]]lle. Se alkoi laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun [[Sotainvalidi|sodassa oli vammautunut]] lukuisia ihmisiä.
'''Vammaisurheilu''' tarkoittaa [[Vammaisuus|vammaisten]] henkilöiden harrastamaa [[urheilu]]a. Se alkoi laajassa mitassa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, kun [[Sotainvalidi|sodassa oli vammautunut]] lukuisia ihmisiä.


== Vammaisurheilukilpailujen historiaa ==
== Vammaisurheilukilpailujen historiaa ==
Rivi 12: Rivi 12:


== Lajeja ja luokittelua ==
== Lajeja ja luokittelua ==
[[Tiedosto:AnnetteLongJump.jpg|pienoiskuva|Hollantilainen [[Annette Roozen]] hyppäämässä pituutta jalkaproteesin kanssa.]]
[[Tiedosto:AnnetteLongJump.jpg|pienoiskuva|Hollantilainen [[Annette Roozen]] [[Pituushyppy|hyppäämässä pituutta]] jalkaproteesin kanssa.]]
Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ”vammattomien” urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten [[istumalentopallo]], jossa ovat menestyneet [[sota|sodista]] kärsineet maat kuten [[Iran]] ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat muun muassa näkövammaisten [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[pyörätuolikoripallo]], [[sähköpyörätuolisalibandy]], [[pyörätuolirugby]] ja [[kelkkajääkiekko]]. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten [[alppihiihto]]a, [[tennis]]tä, [[purjehdus]]ta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa [[pyörätuolikelaus]]ta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia [[proteesi|proteeseja]] juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on [[Oscar Pistorius]].
Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ”vammattomien” urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten [[istumalentopallo]], jossa ovat menestyneet [[sota|sodista]] kärsineet maat kuten [[Iran]] ja [[Bosnia ja Hertsegovina]]. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat muun muassa näkövammaisten [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[pyörätuolikoripallo]], [[sähköpyörätuolisalibandy]], [[pyörätuolirugby]] ja [[kelkkajääkiekko]]. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten [[alppihiihto]]a, [[tennis]]tä, [[purjehdus]]ta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa [[pyörätuolikelaus]]ta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia [[proteesi|proteeseja]] juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on ollut [[Oscar Pistorius]].


On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten [[sokkopingis]] ja [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[boccia]].
On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten [[sokkopingis]] ja [[maalipallo]] sekä liikuntavammaisten [[boccia]].


Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma, voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.
Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma, voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.

Vammaisurheilijat (tai jopa täysin terveet henkilöt) voivat yrittää myös huijata luokituksissa esittäen todellista vaikeampaa vammaa päästäkseen kilpailemaan itselleen edullisemmassa luokassa. Huijausyritykset ovat lisääntyneet viime vuosina vammaisurheilun saaman huomion ja suosion kasvaessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.spiegel.de/international/zeitgeist/fake-handicaps-a-growing-problem-for-disabled-sports-a-829445.html | Nimeke =Competing under False Pretenses: Fake Handicaps a Growing Problem for Disabled Sports | Tekijä =Eberle, Lukas | Selite =saksasta englanniksi kääntänyt Christopher Sultan | Julkaisu =Spiegel Online International | Ajankohta =27.4.2012 | Julkaisija = | Viitattu = 26.8.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>


==Vammaisurheilujärjestöt==
==Vammaisurheilujärjestöt==
Rivi 25: Rivi 27:
Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), [[Näkövammaisten Keskusliitto]] ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyssuunnitelmien tuloksena perustettiin 17. syyskuuta 2009 [[Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU|Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry]]. Kehitysvammaisten urheilua ja liikuntaa organisoiva Special Olympics Finland toimii VAU:n yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.2.2011 }}</ref> Suomen Paralympiakomitea valmistelee, valitsee, rahoittaa ja johtaa Suomen joukkueen kesä- ja talviparalympialaisiin.<ref name="ot4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paralympia.fi/paralympiakomitea/ | Nimeke = Suomen Paralympiakomitea | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2011 | Kieli = }}</ref> Osassa lajeista, kuten judossa ja ratsastuksessa, vammaisurheilu on integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa.<ref name="ot5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/yhteistyoverkostot/liikunta_ja_urheilu/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2011 | Kieli = }}</ref>
Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), [[Näkövammaisten Keskusliitto]] ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyssuunnitelmien tuloksena perustettiin 17. syyskuuta 2009 [[Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU|Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry]]. Kehitysvammaisten urheilua ja liikuntaa organisoiva Special Olympics Finland toimii VAU:n yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 3.2.2011 }}</ref> Suomen Paralympiakomitea valmistelee, valitsee, rahoittaa ja johtaa Suomen joukkueen kesä- ja talviparalympialaisiin.<ref name="ot4">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.paralympia.fi/paralympiakomitea/ | Nimeke = Suomen Paralympiakomitea | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2011 | Kieli = }}</ref> Osassa lajeista, kuten judossa ja ratsastuksessa, vammaisurheilu on integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa.<ref name="ot5">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vammaisurheilu.fi/fin/vau/yhteistyoverkostot/liikunta_ja_urheilu/ | Nimeke = Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.7.2011 | Kieli = }}</ref>


Suomella on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, mm. yleisurheilijat [[Leo-Pekka Tähti]], [[Markku Niinimäki]] ja [[Timo Sulisalo]], hiihtäjät [[Tanja Kari]], [[Jouko Grip]] ja [[Merja Hanski]] sekä ampuja [[Minna Leinonen]].
Suomessa on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, muun muassa yleisurheilijat [[Leo-Pekka Tähti]], [[Markku Niinimäki]] ja [[Timo Sulisalo]], hiihtäjät [[Tanja Kari]], [[Jouko Grip]] ja [[Merja Hanski]] sekä ampuja [[Minna Leinonen]].


==Katso myös==
==Katso myös==
Rivi 42: Rivi 44:
* YLE Urheilu mediasali: [http://www.yle.fi/urheilu/video/id27380.html Liikunnan arkipäivää: "Mitä kuuluu vammaishuippu-urheiluun?"]
* YLE Urheilu mediasali: [http://www.yle.fi/urheilu/video/id27380.html Liikunnan arkipäivää: "Mitä kuuluu vammaishuippu-urheiluun?"]
* Suomen paralympiakomitea: [http://www.paralympia.fi/paralympialaiset/luokittelu/ Vammaisurheilun luokittelu]
* Suomen paralympiakomitea: [http://www.paralympia.fi/paralympialaiset/luokittelu/ Vammaisurheilun luokittelu]
* Kuurojen olympialaiset: [http://www.2009deaflympics.org/ Kuurolympialaiset 2009]


[[Luokka:Vammaisurheilu|*]]
[[Luokka:Vammaisurheilu|*]]

Versio 26. elokuuta 2013 kello 09.24

Käsipolkupyöräilyä.

Vammaisurheilu tarkoittaa vammaisten henkilöiden harrastamaa urheilua. Se alkoi laajassa mitassa toisen maailmansodan jälkeen, kun sodassa oli vammautunut lukuisia ihmisiä.

Vammaisurheilukilpailujen historiaa

Englannissa järjestettiin vuonna 1948 kisat, jotka oli tarkoitettu sodassa vammautuneille veteraaneille.[1] Muutamaa vuotta myöhemmin Hollannissa järjestettiin samanlaiset kisat.[2]

Paralympia-nimellä kilpailtiin ensimmäisen kerran Roomassa 1960. Näihin kisoihin otettiin mukaan vain selkäydinvammaiset urheilijat. Torontossa vuonna 1976 tulivat mukaan näkövammaiset ja amputoidut urheilijat. Arnheimissa vuonna 1980 mukaan tulivat CP-vammaiset urheilijat ja Atlantassa vuonna 1996 kehitysvammaiset urheilijat. Talviparalympialaiset alkoivat vuonna 1976.[3]

Vuodesta 1988 lähtien olympiakisojen järjestäjä on sitoutunut järjestämään samoilla suorituspaikoilla olympiakisojen jälkeen myös paralympialaiset.[3]

Lisäksi muun muassa kehitysvammaisilla ja kuulovammaisilla on omat kansainväliset arvokilpailunsa. Vammaisilla voi vamman laadusta riippuen olla suorituksessa mukana henkilökohtainen avustaja.

Lajeja ja luokittelua

Hollantilainen Annette Roozen hyppäämässä pituutta jalkaproteesin kanssa.

Vammaisurheilussa kilpaillaan pääasiallisesti samoissa lajeissa kuin ”vammattomien” urheilussa. Lajeista on muokattu sovelluksia, joihin eri tavoin vammautuneet urheilijat voivat osallistua. Esimerkkinä voidaan mainita liikuntavammaisten istumalentopallo, jossa ovat menestyneet sodista kärsineet maat kuten Iran ja Bosnia ja Hertsegovina. Muita vammaisurheilun joukkuelajeja ovat muun muassa näkövammaisten maalipallo sekä liikuntavammaisten pyörätuolikoripallo, sähköpyörätuolisalibandy, pyörätuolirugby ja kelkkajääkiekko. Tarkoitusta varten suunniteltuja apuvälineitä käyttäen eri tavoin vammaiset henkilöt voivat harrastaa monia yksilölajeja kuten alppihiihtoa, tennistä, purjehdusta ja erilaisia yleisurheilulajeja, muun muassa pyörätuolikelausta. Raaja-amputoiduille on kehitetty erilaisia proteeseja juoksulajeja varten. Kenties tunnetuin proteeseilla juokseva urheilija on ollut Oscar Pistorius.

On olemassa myös pelkästään vammaisille henkilöille suunnattuja lajeja, kuten näkövammaisten sokkopingis ja maalipallo sekä liikuntavammaisten boccia.

Vammaisuusluokitus on urheilun osalta varsin tarkkaa. Luokittelun suorittavat terveydenhuollon ammattilaiset sekä varta vasten luokittelua varten järjestetyn koulutuksen käyneet lajiasiantuntijat. Osassa lajeista kullakin luokalla on omat kilpailunsa, ja joissakin lajeissa luokkia on yhdistelty, jolloin käytössä on tarkkaan määritellyt hyvitysjärjestelmät. Paralympialajeissa sekä liikunta- ja näkövammaisten lajeissa on kummassakin yleensä kolme vammaluokkaa. Urheilija, jolla on sekä liikunta- että näkövamma, voi kilpailla yhdistetyssä luokassa, jolloin hänelle on vammansa perusteella määritelty henkilökohtainen hyvitysprosentti.

Vammaisurheilijat (tai jopa täysin terveet henkilöt) voivat yrittää myös huijata luokituksissa esittäen todellista vaikeampaa vammaa päästäkseen kilpailemaan itselleen edullisemmassa luokassa. Huijausyritykset ovat lisääntyneet viime vuosina vammaisurheilun saaman huomion ja suosion kasvaessa.[4]

Vammaisurheilujärjestöt

Suurimmat maailmanlaajuiset vammaisurheilujärjestöt ovat Special Olympics sekä Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC), jotka kuuluvat kansainväliseen olympiaperheeseen. Neljän vuoden välein järjestettävät Special Olympics Kesä- ja talvimaailmankisat on suunnattu kehitysvammaisille urheilijoille. Talvi- ja kesäolympialaisten jälkeen järjestettävissä paralympialaisissa kilpailevat liikunta-, näkö- ja kehitysvammaiset urheilijat.

Vammaisurheilu Suomessa

Elokuussa 2007 suomalaiset vammaisurheilujärjestöt käynnistivät työryhmät selvittämään yhden yhteisen vammaisurheilujärjestön perustamista. Mukana olivat Elinsiirtoväen Liikuntaliitto ry (ELLI), Näkövammaisten Keskusliitto ry (NKL), Suomen Invalidien Urheiluliitto ry (SIU) ja Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry (SKLU). Yhdistyssuunnitelmien tuloksena perustettiin 17. syyskuuta 2009 Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. Kehitysvammaisten urheilua ja liikuntaa organisoiva Special Olympics Finland toimii VAU:n yhteydessä.[5] Suomen Paralympiakomitea valmistelee, valitsee, rahoittaa ja johtaa Suomen joukkueen kesä- ja talviparalympialaisiin.[6] Osassa lajeista, kuten judossa ja ratsastuksessa, vammaisurheilu on integroitu osaksi lajiliittojen toimintaa.[7]

Suomessa on vuosien saatossa ollut lukuisia menestyneitä vammaisurheilijoita, muun muassa yleisurheilijat Leo-Pekka Tähti, Markku Niinimäki ja Timo Sulisalo, hiihtäjät Tanja Kari, Jouko Grip ja Merja Hanski sekä ampuja Minna Leinonen.

Katso myös

Lähteet

  1. Matthew Lodge: Paraolympialaiset-valiojoukon urheilua. It -Invalidiliitto, Kesäkuu 6/12, 72. vsk, nro 6, s. 56. Invalidiliitto ry.
  2. Ilkka Vuorikuru: Juuret veteraanikisoissa. Uutispäivä Demari, 2010, nro 13.1., s. 15.
  3. a b Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
  4. Eberle, Lukas: Competing under False Pretenses: Fake Handicaps a Growing Problem for Disabled Sports (saksasta englanniksi kääntänyt Christopher Sultan) Spiegel Online International. 27.4.2012. Viitattu 26.8.2013. (englanniksi)
  5. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 3.2.2011.
  6. Suomen Paralympiakomitea paralympia.fi. Viitattu 29.7.2011.
  7. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry vammaisurheilu.fi. Viitattu 29.7.2011.

Aiheesta muualla