Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti: poisti Wikidatan sivulle d:q1509437 siirrettyä kielilinkkiä |
||
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
[[Luokka:Venäjän sodat]] |
[[Luokka:Venäjän sodat]] |
||
[[de:Russisch-Schwedischer Krieg (1495–1497)]] |
|||
[[en:Russo-Swedish War (1495–1497)]] |
[[en:Russo-Swedish War (1495–1497)]] |
||
[[fr:Guerre russo-suédoise de 1495-1497]] |
|||
[[ru:Русско-шведская война (1495—1497)]] |
Versio 15. elokuuta 2013 kello 16.16
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Vanha viha on nimitys Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan väliselle sodalle, joka käytiin 1495–1497. Joskus nimitystä vanha viha on käytetty vuosien 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on pitkä viha. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin Hämettä ja Savoa, hävitettiin pahasti. Sota ei johtanut rajamuutoksiin.
Sodan pääpiirteet
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan ruhtinaskunta alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan.
Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla[1]. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta 1496 venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa Hattulan kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
Lähteet
- Korhonen, Arvi (toim.): Suomen historian käsikirja I. Porvoo: Suomen tiedeakatemia 1949.
Viitteet
- ↑ Korhonen 1949: 265.