Ero sivun ”GPRS” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:SEK750i-detail.jpg|thumb|Wikipedian verkkosivu avattuna matkapuhelimessa.]] |
[[Kuva:SEK750i-detail.jpg|thumb|Wikipedian verkkosivu avattuna matkapuhelimessa.]] |
||
'''GPRS''' ({{lyhenne|'''G'''eneral '''P'''acket '''R'''adio '''S'''ervice}}) on [[GSM]]-verkossa toimiva [[pakettikytkentä]]inen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman [[Internet|Internet-yhteyden]] muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kb/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kb/s tasolle. Vasteaika muodostuu myös suureksi, |
'''GPRS''' ({{lyhenne|'''G'''eneral '''P'''acket '''R'''adio '''S'''ervice}}) on [[GSM]]-verkossa toimiva [[pakettikytkentä]]inen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman [[Internet|Internet-yhteyden]] muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kb/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kb/s tasolle. Vasteaika muodostuu myös suureksi, jolloin RTT (round-trip time) on tyypillisesti 600–700 ms. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää [[radioaalto]]ja tiedon siirtämiseen. Uusimmatkin puhelinmallit käyttävät edelleen myös GPRS-tiedonsiirtoa tilanteissa, joissa nopeampia 3G- tai 4G-verkkoja ole käytettävissä. Asialla ei ole käyttäjän kannalta muuta merkitystä, kuin se että tiedonsiirtonopeus on huomattavasti alhaisempi GPRS-yhteydellä. |
||
Tietyn kaistan varaavan [[Piirikytkentäinen data|piirikytkentäisen]] datayhteyden (CSD) ja pakettimuotoisen datan kuljettavan GPRS-yhteyden ero on siinä, että jälkimmäinen voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Se käyttää siis pakettimuotoista spasmista tiedonsiirtotapaa [[GSM-data]]-yhteyksien kiinteän nopeuden sijaan. Seuraava kehitysvaihe GPRS:n jälkeen oli [[EDGE]] eli '''''E'''nhanced '''D'''ata rates for '''G'''lobal '''E'''volution''. |
Tietyn kaistan varaavan [[Piirikytkentäinen data|piirikytkentäisen]] datayhteyden (CSD) ja pakettimuotoisen datan kuljettavan GPRS-yhteyden ero on siinä, että jälkimmäinen voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Se käyttää siis pakettimuotoista spasmista tiedonsiirtotapaa [[GSM-data]]-yhteyksien kiinteän nopeuden sijaan. Seuraava kehitysvaihe GPRS:n jälkeen oli [[EDGE]] eli '''''E'''nhanced '''D'''ata rates for '''G'''lobal '''E'''volution''. |
||
GPRS-tiedonsiirrosta veloitetaan siirretyn tiedon määrän perusteella. Tyypillinen veloitus Suomessa on useita euroja siirrettyä megatavua kohden. 2010-luvulla |
GPRS-tiedonsiirrosta veloitetaan siirretyn tiedon määrän perusteella. Tyypillinen veloitus Suomessa on useita euroja siirrettyä megatavua kohden. 2010-luvulla operaattorit ovat alkaneet lisääntyvässä määrin tarjoamaan sopimuksia, joissa dataa voi oman operaattorin verkossa siirtää rajattomasti kohtuullisella kiinteällä kuukausihinnalla. GPRS-tiedonsiirron edeltäjässä, [[GSM-data]]puhelussa, yhteys oli äänipuhelun tavoin aikaveloitteinen. Oman operaatorin verkon ulkopuolella, eli käytännössä vierailtaessa puhelimella ulkomaisen operaattorin verkossa, on tiedonsiirto edelleen huomattavan kallista. |
||
Eräs GPRS-[[standardi]]n pääarkkitehdeista on suomalainen [[Hannu Kari]]. GPRS tuli mukaan GSM-standardiin alun perin saksalaisten vaatimuksesta saada käyttöön datan pakettipohjainen siirtojärjestelmä. |
Eräs GPRS-[[standardi]]n pääarkkitehdeista on suomalainen [[Hannu Kari]]. GPRS tuli mukaan GSM-standardiin alun perin saksalaisten vaatimuksesta saada käyttöön datan pakettipohjainen siirtojärjestelmä. |
||
Versio 11. elokuuta 2013 kello 09.46
GPRS (lyhenne sanoista General Packet Radio Service) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GPRS:llä voidaan teoriassa saavuttaa 114 kb/s tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteelle, mutta käytännössä se jää 30–40 kb/s tasolle. Vasteaika muodostuu myös suureksi, jolloin RTT (round-trip time) on tyypillisesti 600–700 ms. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää radioaaltoja tiedon siirtämiseen. Uusimmatkin puhelinmallit käyttävät edelleen myös GPRS-tiedonsiirtoa tilanteissa, joissa nopeampia 3G- tai 4G-verkkoja ole käytettävissä. Asialla ei ole käyttäjän kannalta muuta merkitystä, kuin se että tiedonsiirtonopeus on huomattavasti alhaisempi GPRS-yhteydellä.
Tietyn kaistan varaavan piirikytkentäisen datayhteyden (CSD) ja pakettimuotoisen datan kuljettavan GPRS-yhteyden ero on siinä, että jälkimmäinen voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Se käyttää siis pakettimuotoista spasmista tiedonsiirtotapaa GSM-data-yhteyksien kiinteän nopeuden sijaan. Seuraava kehitysvaihe GPRS:n jälkeen oli EDGE eli Enhanced Data rates for Global Evolution.
GPRS-tiedonsiirrosta veloitetaan siirretyn tiedon määrän perusteella. Tyypillinen veloitus Suomessa on useita euroja siirrettyä megatavua kohden. 2010-luvulla operaattorit ovat alkaneet lisääntyvässä määrin tarjoamaan sopimuksia, joissa dataa voi oman operaattorin verkossa siirtää rajattomasti kohtuullisella kiinteällä kuukausihinnalla. GPRS-tiedonsiirron edeltäjässä, GSM-datapuhelussa, yhteys oli äänipuhelun tavoin aikaveloitteinen. Oman operaatorin verkon ulkopuolella, eli käytännössä vierailtaessa puhelimella ulkomaisen operaattorin verkossa, on tiedonsiirto edelleen huomattavan kallista.
Eräs GPRS-standardin pääarkkitehdeista on suomalainen Hannu Kari. GPRS tuli mukaan GSM-standardiin alun perin saksalaisten vaatimuksesta saada käyttöön datan pakettipohjainen siirtojärjestelmä.