Ero sivun ”Lehtohepokatti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh +fix |
PtG (keskustelu | muokkaukset) kh + w + viitteet kuntoon + johdanto + pieni lisäys |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
== Koko ja ulkonäkö == |
== Koko ja ulkonäkö == |
||
Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä ja jokseenkin yksivärinen ilman mainittavaa kirjailua. Selkäpuolella on ruskea pitkittäisjuova. Siivet ovat kapeat ja ulottuvat aikuisella yksilöllä huomattavasti takaraajojen polvia |
Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä ja jokseenkin yksivärinen ilman mainittavaa kirjailua. Selkäpuolella on ruskea pitkittäisjuova. Siivet ovat kapeat ja ulottuvat aikuisella yksilöllä huomattavasti takaraajojen polvia pitemmälle. Myös takaruumis on selvästi siipiä lyhyempi, joskin naaraan miekkamainen, hieman alaspäin kaartuva [[munanasetin]] saattaa yltää lähes siivenkärkien tasalle. Takaruumiin kärjen [[perälisäkkeet|perälisäkkeistä]] ylemmät ovat alempia pidemmät. [[Tuntosarvi|Tuntosarvet]] ovat siimamaiset ja pitkät. Koiraan pituus on 25–34 mm, naaraan 26–37 mm.<ref name="KAR">Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 67-70</ref><ref name="ORT">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.orthoptera.org.uk/account.aspx?ID=10| Nimeke = Tettigonia viridissima| Julkaisija = Biological Records Centre| Viitattu = 30.11.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
Samannäköinen laji on etenkin [[idänhepokatti]], mutta joskus myös [[niittyhepokatti]]. |
Samannäköinen laji on etenkin [[idänhepokatti]], mutta joskus myös [[niittyhepokatti]]. |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Lehtohepokattia tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/> Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää [[Turun saaristo|lounaissaariston]] ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin [[Pyhtää]]lle<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/05/Lehtohepokatteja+n%C3%A4hty+my%C3%B6s+Miehikk%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4+ja+Kaunissaaressa/2012314043228/4 | Nimeke = Lehtohepokatteja nähty myös Miehikkälässä ja Kaunissaaressa |
Lehtohepokattia tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.<ref name="KAR"/> Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää [[Turun saaristo|lounaissaariston]] ja [[Ahvenanmaa]]n sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein [[Espoo]]sta [[Uusikaupunki|Uuteenkaupunkiin]]. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin [[Pyhtää]]lle asti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/Online/2012/09/05/Lehtohepokatteja+n%C3%A4hty+my%C3%B6s+Miehikk%C3%A4l%C3%A4ss%C3%A4+ja+Kaunissaaressa/2012314043228/4 | Nimeke = Lehtohepokatteja nähty myös Miehikkälässä ja Kaunissaaressa | Julkaisu = Kymen Sanomat | Viitattu = 5.9.2012}}</ref><ref name="KAR"/> |
||
== Elinympäristö ja elintavat == |
== Elinympäristö ja elintavat == |
||
Lehtohepokatti viihtyy niityillä, pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään, vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvän suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri |
Lehtohepokatti viihtyy [[Niitty|niityillä]], pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään, vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvän suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri poissa näkyvistä. Laji on kaikkiruokainen ja syö sekä kasveja että muita hyönteisiä.<ref name="KAR"/> |
||
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.<ref name="KAR"/> Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän. |
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.<ref name="KAR"/> Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys, joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän. |
||
Naaras munii munat maaperään, jossa ne talvehtivat.<ref name="ORT"/> |
Naaras munii munat maaperään, jossa ne talvehtivat. [[Nymfi (biologia)|Nymfit]] kuoriutuvat loppukeväästä, ja niistä muodostuu aikuisia yksilöitä heinäkuun lopulla.<ref name="ORT"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 30. marraskuuta 2012 kello 18.22
 |
Tätä artikkelia on ehdotettu lupaavaksi artikkeliksi. Lupaava artikkeli -laatumerkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkeli sisältää selkeät perustiedot aiheestaan ja on muutenkin kunnossa. Artikkelin keskustelusivulla voit ottaa asiaan kantaa.
|
| Lehtohepokatti | |
|---|---|
 naaras |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Suorasiipiset Orthoptera |
| Alalahko: | Ensifera |
| Yläheimo: | Tettigonioidea |
| Heimo: | Hepokatit Tettigoniidae |
| Suku: | Tettigonia |
| Laji: | viridissima |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Tettigonia viridissima |
|
| Katso myös | |
Lehtohepokatti (Tettigonia viridissima) on hepokatteihin kuuluva hyönteislaji. Sitä tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa ja idässä aina Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.
Koko ja ulkonäkö
Lehtohepokatti on väriltään vaalean vihreä ja jokseenkin yksivärinen ilman mainittavaa kirjailua. Selkäpuolella on ruskea pitkittäisjuova. Siivet ovat kapeat ja ulottuvat aikuisella yksilöllä huomattavasti takaraajojen polvia pitemmälle. Myös takaruumis on selvästi siipiä lyhyempi, joskin naaraan miekkamainen, hieman alaspäin kaartuva munanasetin saattaa yltää lähes siivenkärkien tasalle. Takaruumiin kärjen perälisäkkeistä ylemmät ovat alempia pidemmät. Tuntosarvet ovat siimamaiset ja pitkät. Koiraan pituus on 25–34 mm, naaraan 26–37 mm.[1][2]
Samannäköinen laji on etenkin idänhepokatti, mutta joskus myös niittyhepokatti.
Levinneisyys
Lehtohepokattia tavataan laajalti Euroopassa sekä Pohjois-Afrikassa. Idässä levinneisyysalue jatkuu Keski-Aasiaan ja Siperiaan asti.[1] Lajin levinneisyysalue Suomessa käsittää lounaissaariston ja Ahvenanmaan sekä eteläisen rannikkoalueen suurin piirtein Espoosta Uuteenkaupunkiin. Etelärannikon saarilla lajia tavataan ainakin Pyhtäälle asti.[3][1]
Elinympäristö ja elintavat
Lehtohepokatti viihtyy niityillä, pensaikoissa, lehtimetsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Etenkin koiraat kiipeävät mielellään korkealle lehtipuuhun tai pensaaseen. Vaikka lajilta tunnetaan harvinaisia lentäviä parvia, se ei lennä mielellään, vaan siirtyy jopa puusta toiseen kävellen. Lentäessään hepokatti siirtyy yleensä vain pieniä matkoja. Kovaäänisestä sirityksestään huolimatta yksilöitä voi olla vaikeaa löytää niiden hyvän suojavärin vuoksi. Häirittynä hepokatti lopettaa sirityksen ja kääntyy oksan ympäri poissa näkyvistä. Laji on kaikkiruokainen ja syö sekä kasveja että muita hyönteisiä.[1]
Hepokattien sirityksen voimakkuudessa ja äänensävyssä on huomattavia yksilöllisiä eroja. Lajin soidinääntä kuullaan pääasiassa iltapäivästä keskiyöhön heinäkuun puolivälistä syyskuuhun.[1] Soidinääni on tyypillisesti noin kymmenen sekuntia kestävä yhtäjaksoinen siritys, joka voi kuulua jopa 100 metrin päähän.
Naaras munii munat maaperään, jossa ne talvehtivat. Nymfit kuoriutuvat loppukeväästä, ja niistä muodostuu aikuisia yksilöitä heinäkuun lopulla.[2]
Lähteet
- ↑ a b c d e Sami Karjalainen: Suomen heinäsirkat ja hepokatit. Tammi 2009. ISBN 978-951-31-4483-8 s. 67-70
- ↑ a b Tettigonia viridissima Biological Records Centre. Viitattu 30.11.2012. (englanniksi)
- ↑ Lehtohepokatteja nähty myös Miehikkälässä ja Kaunissaaressa Kymen Sanomat. Viitattu 5.9.2012.
Aiheesta muualla
- ZipcodeZoo: Tettigonia viridissima (englanniksi)