Ero sivun ”Siuntionjoki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
{{Korjattava/Kuvitus}}
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
==Nimen alkuperä==
==Nimen alkuperä==


Siuntionjoen nimen etymologia palautuu Siuntion ruotsinkieliseen nimeen "Sjundeå". Useat uusmaalaiset joet ovat saaneet nimensä henkilön nimistä, joiden on arveltu viittaavan [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] aikaisiin merkkihenkilöihin. Nykyisin todennäköisimpänä selityksenä joen nimelle pidetään muinaisruotsalaista miehen nimeä "Sjunne", joka tarkoittaa seitsemättä. Samainen nimi esiintyy myös siuntiolaisen kylän [[Sjundby]]n nimessä.
Siuntionjoen nimen [[etymologia]] palautuu [[Siuntio]]n ruotsinkieliseen nimeen Sjundeå. Useat uusmaalaiset joet ovat saaneet nimensä henkilönnimistä, joiden on arveltu viittaavan [[Ruotsin vallan aika Suomessa|Ruotsin vallan]] aikaisiin merkkihenkilöihin. Nykyään todennäköisimpänä selityksenä joen nimelle pidetään muinaisruotsalaista miehen nimeä Sjunne, joka tarkoittaa seitsemättä. Samainen nimi esiintyy myös siuntiolaisen [[Sjundby]]n kylän nimessä. Erään suositun selityksen mukaan nimi johtuu ruotsin kielen sanoista ''sjunde'' ja ''å'' tarkoittaen, että kyseessä on seitsemäs joki [[Aurajoki|Aurajoesta]] itään. Muita vaihtoehtoja ovat olleet ''den sjudande ån'' (”kuohuva joki”) ja ''sjöända'' (”järven pää”). Jopa suomen kielen sanaa ”syvänne” on ehdotettu nimen taustaksi.<ref>http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=7c79d2ee-86a9-4607-a8a0-2b0725e56476</ref>

Erään suositun selityksen mukaan nimi johtuu ruotsinkielen sanoista sjunde ja å, eli seitsemäs joki [[Aurajoki|Aurajoesta]] itään. Muita vaihtoehtoja ovat olleet "kuohuva joki" eli den sjudande ån sekä "järven pää" eli sjöända. Jopa suomenkielen sanaa "syvänne" on ehdotettu.<ref>http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Aura</ref>


==Veden laatu==
==Veden laatu==


Siuntionjoen vesi on luonnostaan savisameaa. Hajakuormitus ja jätevedet ovat heikentäneet veden laatua. Siuntionjoen laakson maisemallinen arvo on huomattava. Se luetaan valtioneuvoston määrittelemiin "valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin"<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10974&</ref>. Broändassa Vikträskin lähellä on luontokoulu, joten Siuntionjoella on merkitystä myös opetukselle ja tutkimukselle.
Siuntionjoen vesi on luonnostaan savisameaa. [[Hajakuormitus]] ja [[Jätevesi|jätevedet]] ovat heikentäneet veden laatua. Siuntionjoen laakson maisemallinen arvo on huomattava. Se luetaan valtioneuvoston määrittelemiin ”[[Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa|valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin]]”<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=10974&</ref>. [[Broända]]ssa [[Vikträsk]]in lähellä on luontokoulu, joten Siuntionjoella on merkitystä myös opetukselle ja tutkimukselle.


==Kosket==
==Kosket==


Siuntionjoen koskien yhteenlaskettu pituus on noin 5,6 kilometriä. Uudenmaan muissa joissa koskia on selvästi vähemmän. [[Passilankoski]] on koskista huomattavin: sen putouskorkeus on noin kymmenen metriä alle kilometrin matkalla. Joessa on laskettu olevan 18 koskea, joihin meritaimen kykenee nousemaan kudulle syyskaudella.
Siuntionjoen koskien yhteenlaskettu pituus on noin 5,6 kilometriä. Uudenmaan muissa joissa koskia on selvästi vähemmän. [[Passilankoski]] on koskista huomattavin: sen putouskorkeus on noin kymmenen metriä alle kilometrin matkalla. Joessa on laskettu olevan 18 koskea, joihin [[meritaimen]] kykenee nousemaan [[Kuteminen|kudulle]] syyskaudella.


==Lajisto==
==Lajisto==

Versio 1. lokakuuta 2012 kello 17.30

 

Siuntionjoki
Alkulähde Enäjärvi
Laskupaikka Suomenlahti
Maat  Suomi
Pituus 48 km
Valuma-alue 465 km²

Siuntionjoki (ruots. Sjundeå å) on pienehkö joki Länsi-Uudellamaalla. Se alkaa Vihdin Nummelan Enäjärvestä, kulkee Poikkipuoliaisen kautta kohti etelää ja laskee Suomenlahteen kuuluvan Pikkalanlahden perukkaan.

Nimen alkuperä

Siuntionjoen nimen etymologia palautuu Siuntion ruotsinkieliseen nimeen Sjundeå. Useat uusmaalaiset joet ovat saaneet nimensä henkilönnimistä, joiden on arveltu viittaavan Ruotsin vallan aikaisiin merkkihenkilöihin. Nykyään todennäköisimpänä selityksenä joen nimelle pidetään muinaisruotsalaista miehen nimeä Sjunne, joka tarkoittaa seitsemättä. Samainen nimi esiintyy myös siuntiolaisen Sjundbyn kylän nimessä. Erään suositun selityksen mukaan nimi johtuu ruotsin kielen sanoista sjunde ja å tarkoittaen, että kyseessä on seitsemäs joki Aurajoesta itään. Muita vaihtoehtoja ovat olleet den sjudande ån (”kuohuva joki”) ja sjöända (”järven pää”). Jopa suomen kielen sanaa ”syvänne” on ehdotettu nimen taustaksi.[1]

Veden laatu

Siuntionjoen vesi on luonnostaan savisameaa. Hajakuormitus ja jätevedet ovat heikentäneet veden laatua. Siuntionjoen laakson maisemallinen arvo on huomattava. Se luetaan valtioneuvoston määrittelemiin ”valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin”[2]. Broändassa Vikträskin lähellä on luontokoulu, joten Siuntionjoella on merkitystä myös opetukselle ja tutkimukselle.

Kosket

Siuntionjoen koskien yhteenlaskettu pituus on noin 5,6 kilometriä. Uudenmaan muissa joissa koskia on selvästi vähemmän. Passilankoski on koskista huomattavin: sen putouskorkeus on noin kymmenen metriä alle kilometrin matkalla. Joessa on laskettu olevan 18 koskea, joihin meritaimen kykenee nousemaan kudulle syyskaudella.

Lajisto

Siuntionjokea pidetään eräänä Uudenmaan parhaiten luonnontilassa säilyneistä jokivesistöistä. Joessa on säilynyt luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Alajuoksulta läheltä Pikkalanlahtea on tavattu saukkoa; Siuntionjoen vesistöaluetta on arveltu saukon merkittävimmäksi esiintymisalueeksi Uudellamaalla.

Suomessa harvinaisen kuningaskalastajan on havaittu pesivän harvakseltaan joen alajuoksun rantatörmissä. Talvikauden sulissa paikoissa, ennen kaikkea Sjundbyn- ja Kvarnbynkoskissa talvehtii koskikaroja. Joessa on tavattu myös jokihelmisimpukkaa ja vuollejokisimpukkaa. Harvinaisista kaloista Siuntionjoessa on havaittu vimpaa.

Virtaavien vesien uhanalaista kasvia purosätkintä (Ranunculus trichophyllus ssp. trichophyllus) esiintyy Skogforsenin tienoilla. Tjusträskissä puolestaan on havaittu Uudellamaalla uhanalaista suomenlummetta (Nymphaea tetragona). Myös linnuston kannalta Tjusträskin merkitys on huomattava. Keväisin siellä tapaa laulujoutsenparvia.[3]

Kalastusalue

Siuntionjoen kalastusalue käsittää suurimman osan Siuntionjoen vesistöalueesta. Kalastusalueen pinta-ala on 2 164 hehtaaria, josta järvialan osuus on noin 1 900 ha. Järvisyysaste on noin 4,6 %. Kalastusalueen suurin järvi on Enäjärvi Vihdissä. Alue jakaantuu edelleen useisiin pieniin järviin ja lampiin sekä joki- ja puro-osiin. Muita järviä ovat muiden muassa Tjusträsk ja Karhujärvi Siuntiossa sekä Palojärvi, Kypärijärvi, Huhmari, Tervalampi ja Poikkipuoliainen Vihdissä. Nuuksion kansallispuiston pikkulammista Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluu esimerkiksi Kaitlampi. Kalastusalue on enimmäkseen maatalousvaltaista haja-asutusaluetta.[4]

Lähteet

Viitteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Siuntionjoki&oldid=12175397”