Ero sivun ”Emil Törnwall” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall ([[26. lokakuuta]] [[1819]], [[Tampere]] – [[31. lokakuuta]] [[1893]], [[Perniö]]) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen ([[6. elokuuta]] [[1819]], [[Vihti]] – [[28. heinäkuuta]] [[1911]], [[Hämeenkyrö]]). |
Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall ([[26. lokakuuta]] [[1819]], [[Tampere]] – [[31. lokakuuta]] [[1893]], [[Perniö]]) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen ([[6. elokuuta]] [[1819]], [[Vihti]] – [[28. heinäkuuta]] [[1911]], [[Hämeenkyrö]]). |
||
Emil oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. [[30. kesäkuuta]] [[ |
Emil oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. [[30. kesäkuuta]] [[1868]], [[Perniö]]) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta: Lars Olof ([[14. lokakuuta]] [[1889]], [[Perniö]] - [[1. kesäkuuta]] [[1958]], [[Loviisa]]), Ernst Gunnar (s. [[21. kesäkuuta]] [[1891]], [[Perniö]]), Martin Johannes ([[1. huhtikuuta]] [[1893]], [[Tyrvää]] - [[22. huhtikuuta]] [[1963]]), Otto Erik (s. [[8. toukokuuta]] [[1895]], [[Tyrvää]]), Gerda Helena (s. [[1. joulukuuta]] [[1896]], [[Tyrvää]]), Åke Torsten (s. [[18. syyskuuta]] [[1898]], [[Tyrvää]] - joulukuussa [[1975]], [[Helsinki]]), Lilian Maria Charlotta ([[19. elokuuta]] [[1900]], [[Tyrvää]] - [[29. lokakuuta]] [[1904]], [[Tyrvää]]), Gösta Wolter Sigurd ([[30. toukokuuta]] [[1902]], [[Tyrvää]] - [[13. helmikuuta]] [[1936]]) |
||
Emil oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori [[Johannes Bäck]], joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan [[Perniö]]ssä. Emil luki papiksi ja valmistui 19.06.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. |
Emil oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori [[Johannes Bäck]], joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan [[Perniö]]ssä. Emil luki papiksi ja valmistui 19.06.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. |
||
Versio 26. elokuuta 2012 kello 11.55
Lars Emil Törnwall (10. elokuuta 1861, Messukylä – 31. lokakuuta 1926) oli pappi ja säveltäjä. Emil oli hänen kutsumanimensä, vaikka Lars oli hänen ensimmäinen nimensä. Siksi hänet tunnetaan Emil Törnwallina. Joissain dokumenteissa hänen sukunimensä kirjoitetaan yksinkertaisella v kirjaimella, Törnvall, vaikka oikea muoto on Törnwall.
Hänen vanhempansa olivat Lars Gustaf Wilhelm Törnwall (26. lokakuuta 1819, Tampere – 31. lokakuuta 1893, Perniö) ja Helena Rosina Hedvig von Rehausen (6. elokuuta 1819, Vihti – 28. heinäkuuta 1911, Hämeenkyrö).
Emil oli naimisissa Beda Maria Enbergin (s. 30. kesäkuuta 1868, Perniö) kanssa. Heillä oli kahdeksan lasta: Lars Olof (14. lokakuuta 1889, Perniö - 1. kesäkuuta 1958, Loviisa), Ernst Gunnar (s. 21. kesäkuuta 1891, Perniö), Martin Johannes (1. huhtikuuta 1893, Tyrvää - 22. huhtikuuta 1963), Otto Erik (s. 8. toukokuuta 1895, Tyrvää), Gerda Helena (s. 1. joulukuuta 1896, Tyrvää), Åke Torsten (s. 18. syyskuuta 1898, Tyrvää - joulukuussa 1975, Helsinki), Lilian Maria Charlotta (19. elokuuta 1900, Tyrvää - 29. lokakuuta 1904, Tyrvää), Gösta Wolter Sigurd (30. toukokuuta 1902, Tyrvää - 13. helmikuuta 1936)
Emil oli ajatellut ryhtyä teatterialalle, mutta hengellinen herääminen muutti hänen suunnitelmansa. Tähän heräämiseen vaikutti suuresti pastori Johannes Bäck, joka kävi puhumassa hänen kotipaikkakunnallaan Perniössä. Emil luki papiksi ja valmistui 19.06.1888. Samana kesänä hänet vihittiin avioliittoon Beda Maria Enbergin kanssa. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1891. Hän oli kappalaisena Tyrväällä (1892-1908). Kirkkoherrana hän toimi Kristiinankaupungissa (1909-13) ja Alahärmässä vuodesta 1915 kuolemaansa asti.
Evankelinen herätysliike oli lähellä Emiliä, koska sekä hänen isänsä että mainittu Johannes Bäck toimivat sen piirissä. Hänestä tulikin evankelinen pappi joka auttoi musikaalisuudellaan herätysliikkeen toimintaa. Siionin kannel -laulukirjassa on muutama hänen säveltämänsä laulu. Yksi hänen sävellyksensä on Luterilaisen Kirkon virsikirjassa (178). Sama sävelmä on myös Ruotsin Evankelisluterilaisen kirkon virsikirjassa numero 228, "I tro under himmelens skyar". Tämä melodia on käytössä myös Siionin laulut-kokoelmassa sekä vapaiden suuntien laulukirjassa (Hengellinen laulukirja 362) O.H. Jussilan runossa "Kun Jeesus on omana mulla".
Hän saarnasi sekä ruotsiksi että suomeksi. Häneltä on pieni kirja "Maailma sowitettu. Hepr.9:11-14", joka ilmestyi 1908 SLEYN:n kustantamana 5000 kappaleen painoksena. Se julkaistiin myös ruotsinkielisenä.
Virsiä tai hengellisiä lauluja
Hän on säveltänyt seuraavat laulut:
1. Kun Jeesus on omana mulla
2. Ei paina mun murheeni täällä
3. Sanassasi mua pidä, Jeesus
4. Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen
Lähteet
1. Virsi 178: Myös isämme uskoivat ennen
2. Sukututkimus
3. Kristiinan kaupungin pappisluettelo