Ero sivun ”Viipurin linnalääni” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Käyttäjän 81.175.138.59 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pokbot tekemään versioon. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[kuva:Suomi-linnalaanit.svg|thumb|right|250px|Suomen linnaläänit noin vuonna 1540 <ref>Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.</ref>]] |
[[kuva:Suomi-linnalaanit.svg|thumb|right|250px|Suomen linnaläänit noin vuonna 1540 <ref>Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.</ref>]] |
||
'''Viipurin linnalääni''' oli [[keskiaika|keskiajalta]] peräisin ollut Suomen [[aluehallinto]]alue. [[Linnalääni]] muodostui [[Torkkeli Knuutinpoika|Torkkeli Knuutinpojan]] perustettua [[Viipurin linna]]n [[1290-luku|1290-luvulla]] puolustamaan [[Novgorod]]ilta vuonna [[1293]] vallattua [[Karjala]]a. Novgorodin ja [[Ruotsi]]n sotimisen päätti vasta [[1323]] solmittu [[Pähkinäsaaren rauha]], jolloin Karjala jaettiin kahden valtakunnan kesken. Rajalinjan epämääräisyyden vuoksi siitä riideltiin ja sodittiin myöhemminkin. |
'''Viipurin linnalääni''' oli [[keskiaika|keskiajalta]] peräisin ollut Suomen [[aluehallinto]]alue. [[Linnalääni]] muodostui [[Torkkeli Knuutinpoika|Torkkeli Knuutinpojan]] perustettua [[Viipurin linna]]n [[1290-luku|1290-luvulla]] puolustamaan [[Novgorod]]ilta vuonna [[1293]] vallattua [[Karjala]]a. Novgorodin ja [[Ruotsi]]n sotimisen päätti vasta [[1323]] solmittu [[Pähkinäsaaren rauha]], jolloin Karjala jaettiin kahden valtakunnan kesken. Rajalinjan epämääräisyyden vuoksi siitä riideltiin ja sodittiin myöhemminkin. |
||
Viipurin linnalääni käsitti koko Itä-Suomen: Karjalan lisäksi lääniin kuului [[Savo]] vuoteen [[1534]] ja Itä-[[Uusimaa]] eli [[Porvoon lääni]] vielä [[uusi aika|uuden ajan]] alussa. Viipurin linnalääni säilyi vuoden [[1634]] hallitusmuotoon liittyneeseen lääninhallinnon uudistukseen saakka. |
Viipurin linnalääni käsitti koko Itä-Suomen: Karjalan lisäksi lääniin kuului [[Savo]] vuoteen [[1534]] ja Itä-[[Uusimaa]] eli [[Porvoon lääni]] vielä [[uusi aika|uuden ajan]] alussa. Viipurin linnalääni säilyi vuoden [[1634]] hallitusmuotoon liittyneeseen lääninhallinnon uudistukseen saakka. |
||
Viipurin linnalääni jakautui [[Lappeen kihlakunta|Lappeen]], [[[[Jääsken kihlakunta|Jääsken]] ja [[Rannan kihlakunta|Rannan kihlakuntiin]] sekä näitä lännempänä [[Kymenkartanon lääni]]in. |
|||
[[Jääsken kihlakunta]] käsitti [[Ruokolahden pitäjä|Ruokolahden]] ja [[Jääsken pitäjä|Jääsken pitäjät]], [[Äyräpään kihlakunta]] [[Kivennavan pitäjä|Kivennavan]], [[Muolaan pitäjä|Muolaan]] sekä [[Uudenkirkon pitäjä]]t. |
|||
Viipurin seudulla ja siitä länteen Rannan kihlakuntaan kuuluivat [[Viipurin pitäjä|Viipurin]] ja [[Säkkijärven pitäjä|Säkkijärven]] ja [[Koiviston pitäjä]]. |
|||
[[Kymenkartanon lääni]]in kuuluivat [[Elimäen pitäjä|Elimäen]], [[Pyhtään pitäjä|Pyhtään]], [[Vehkalahti|Vehkalahden]] |
|||
Linnaläänin päällikkönä oli ruotsalaisia suurmiehiä, kuten [[Bo Jonsson Grip]], [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]] ja [[Sten Sture vanhempi]]. |
Linnaläänin päällikkönä oli ruotsalaisia suurmiehiä, kuten [[Bo Jonsson Grip]], [[Kaarle Knuutinpoika Bonde]] ja [[Sten Sture vanhempi]]. |
||
==Viipurin linnan päälliköt== |
|||
* [[Roluf Mattson]] -1534 |
|||
* [[Nils Grabbe]], 1534-1545 |
|||
**[[Raaseporin kihlakunta|Raaseporin kihlakunnan]]tuomari |
|||
**aikaisempi vouti Uudellamaalla |
|||
* [[Måns Nilsson]] / Gustav Fincke alkuvuodet (siirtyi Klemetin eläköidyttyä Olavinlinnan päälliköksi), 1545-1555 |
|||
**[[Ala-Satakunnan kihlakunta|Alasatakunnan kihlakunnan]]tuomari |
|||
**aikaisempi vouti Korsholmassa |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 10. heinäkuuta 2012 kello 15.48
Viipurin linnalääni oli keskiajalta peräisin ollut Suomen aluehallintoalue. Linnalääni muodostui Torkkeli Knuutinpojan perustettua Viipurin linnan 1290-luvulla puolustamaan Novgorodilta vuonna 1293 vallattua Karjalaa. Novgorodin ja Ruotsin sotimisen päätti vasta 1323 solmittu Pähkinäsaaren rauha, jolloin Karjala jaettiin kahden valtakunnan kesken. Rajalinjan epämääräisyyden vuoksi siitä riideltiin ja sodittiin myöhemminkin.
Viipurin linnalääni käsitti koko Itä-Suomen: Karjalan lisäksi lääniin kuului Savo vuoteen 1534 ja Itä-Uusimaa eli Porvoon lääni vielä uuden ajan alussa. Viipurin linnalääni säilyi vuoden 1634 hallitusmuotoon liittyneeseen lääninhallinnon uudistukseen saakka.
Linnaläänin päällikkönä oli ruotsalaisia suurmiehiä, kuten Bo Jonsson Grip, Kaarle Knuutinpoika Bonde ja Sten Sture vanhempi.
Lähteet
- ↑ Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.
- Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1919
Kirjallisuutta
- Viipurin linnaläänin synty. Viipurin läänin historia II, Jukka Korpela, Karjalan kirjapaino Oy [1], HS Kulttuuri Myyteille kyytiä!, Panu Pulma, 20.2.2005