Korsholman linnalääni
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: Laitetut viitteet ovat lähinnä näennäisviitteitä |
Korsholman linnalääni[2] oli keskiaikainen ruotsalainen linnalääni Perämerta ympäröivällä alueella. Linnalääni ulottui alun perin Uumajan seudulta lännessä aina Vaasaan saakka idässä. Se sai nimensä Vaasan edustalla olevasta Korsholman linnasta, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1384 Bo Joninpoika Gripin testamentissa nimellä Krytzeborg.
Bo Joninpoika oli vuodesta 1374 ollut kaikkien Suomen läänien sekä Suur-Hälsinglandin hallitsija. Hänen kuolemansa jälkeen vitaaliveljet kuten Arent Styke olivat herroina Korsholmassa, mutta luovuttivat 1399 linnan alueineen kruunulle. Kuningatar Margareeta I asetti entisen vitaaliveljen Otte Peccatelin linnanvoudiksi. Bridget Ottentytär Peccatel, joka oli todennäköisesti hänen tyttärensä, nai vuonna 1428 Nils Gustafinpoika Båtin Rossvikin suvusta. Hänestä tuli seuraava Korsholman linnan vouti.
Viimeistään tähän aikaan Perämeren ympäristö muodosti erillisen linnalääniin. Hallinnollinen yhteys Hälsinglandiin oli lopullisesti katkennut.
Vuonna 1413 tehtiin verollepano seuraavissa Korsholman linnaläänin pitäjissä: Mustasaari, Kyrö, Kemi ja Ranta (muodostivat yhden pitäjän), Tornio, Luulaja, Piitime, Skellefteå, Lövånger, Bygdeå ja Uumaja.
Nils Gustafinpojan kuoleman jälkeen valtionhoitaja Kaarle VIII Knuutinpoika Bonde otti haltuunsa Korsholman linnaläänin ja koko Suomen. Hänen vastustajansa Krister Niilonpoika Vaasa onnistui kuitenkin voittamaan kuningas Kristoferin luottamuksen ja sai riistettyä Kaarle Knuutinpojalta suuren osan läänistä. Ratkaisu johti siihen että Korsholman linnalääni jaettiin vuonna 1435 kahteen laamannikuntaan Upsalan ja Turun hiippakuntien välisen rajan mukaisesti, Kemijoesta hieman pohjoiseen.
Vuonna 1441 myös itse lääni jaettiin saman rajan mukaisesti. Entisen suurläänin länsiosaa alettiin nimittää Västerbotteniksi ja itäosaa Pohjanmaaksi (ruots. Österbotten). Tästä lähtien Korsholman lääni käsitti ainoastaan Pohjanmaan. Kaarle Knuutinpojan jälkeen lääniä hallitsivat useat muut Ruotsin ylimykset. Tunnetuimpia heistä on Sten Sture vanhempi. Vuoden 1634 lääniuudistuksen jälkeen entisen Korsholman linnaläänin alue tuli kuulumaan Pohjanmaan lääniin
Vielä vuonna 1569 käyttivät Västerbottenin talonpojat Korsholman läänin länsiosan (provincie Corsholms partis occidentalis) sinettiä, jossa kaksi karhua hyökkää miestä vastaan. Sillä sinetöitiin säädyn uskollisuudenvala Juhana III:lle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wallerström, Thomas (1995). Norrbotten, Sverige och medeltiden. Lund Studies in Medieval Archaeology 15:1. Sivut 13–14
- Övre Norrlands historia, del I: tiden till 1600. 1962. Sivut 179–201
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jutikkala, Eino. Suomen historian kartasto, WSOY, Porvoo 1949.
- ↑ Happonen, Päivi: Sukututkimuksen asiakirjaopas: väestöhistorialliset arkistolähteet, s. 75. Mikkeli: Karjala-tietokantasäätiö, 2004. ISBN 951-98196-2-2. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)