Ero sivun ”Partisiippi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) tekstin järjestyely: suomi oman väliotsikkonsa alle |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Partisiippi''' on [[verbi]]n infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että [[adjektiivi]]n ominaisuuksia. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] on kuusi partisiippimuotoa: kolme [[aktiivi]]n ja kaksi [[passiivi]]n partisiippia sekä yksi kieltopartisiippi. Partisiippeja käytetään muun muassa adjektiivien tavoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 250| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otavan Kirjapaino Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2010 | Kieli = }}</ref>. |
'''Partisiippi''' on [[verbi]]n infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että [[adjektiivi]]n ominaisuuksia. [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] on kuusi partisiippimuotoa: kolme [[aktiivi]]n ja kaksi [[passiivi]]n partisiippia sekä yksi kieltopartisiippi. Partisiippeja käytetään muun muassa adjektiivien tavoin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi | Nimeke = Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3| Vuosi = 2006| Luku = | Sivu = 250| Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otavan Kirjapaino Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.7.2010 | Kieli = }}</ref>. |
||
| ⚫ | |||
== Suomi == |
|||
Aktiivin partisiipit: |
Aktiivin partisiipit: |
||
#VA-partisiippi (laulava, tekevä). Monet aktiivin VA-partisiipit ovat leksikaalistuneet adjektiiveiksi, ja ne saavatkin adjektiivin tavoin esimerkiksi komparaatiivi- eli astemääritteitä[http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=630 VISK § 630]. Partisiipit erottaa kuitenkin adjektiiveista siten, että partisiipin voi korvata relatiivisivulauseella. Esimerkiksi ''Laulava lintu'' ~ ''Lintu, joka laulaa'' |
#VA-partisiippi (laulava, tekevä). Monet aktiivin VA-partisiipit ovat leksikaalistuneet adjektiiveiksi, ja ne saavatkin adjektiivin tavoin esimerkiksi komparaatiivi- eli astemääritteitä[http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=630 VISK § 630]. Partisiipit erottaa kuitenkin adjektiiveista siten, että partisiipin voi korvata relatiivisivulauseella. Esimerkiksi ''Laulava lintu'' ~ ''Lintu, joka laulaa'' |
||
| Rivi 11: | Rivi 14: | ||
Kieltopartisiippi (laulamaton, tekemätön) |
Kieltopartisiippi (laulamaton, tekemätön) |
||
| ⚫ | |||
Versio 15. huhtikuuta 2011 kello 13.16
Partisiippi on verbin infiniittinen eli nominaalinen muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia. Suomen kielessä on kuusi partisiippimuotoa: kolme aktiivin ja kaksi passiivin partisiippia sekä yksi kieltopartisiippi. Partisiippeja käytetään muun muassa adjektiivien tavoin[1].
Monissa eurooppalaisissa kielissä perfekti on liittomuoto, jonka muodostavat apuverbi sekä pääverbin partisiippi.
Suomi
Aktiivin partisiipit:
- VA-partisiippi (laulava, tekevä). Monet aktiivin VA-partisiipit ovat leksikaalistuneet adjektiiveiksi, ja ne saavatkin adjektiivin tavoin esimerkiksi komparaatiivi- eli astemääritteitäVISK § 630. Partisiipit erottaa kuitenkin adjektiiveista siten, että partisiipin voi korvata relatiivisivulauseella. Esimerkiksi Laulava lintu ~ Lintu, joka laulaa
- NUT-partisiippi (laulanut, tehnyt)
- MA-partisiippi eli agenttipartisiippi (laulama, tekemä)
Passiivin partisiipit:
- VA-partisiippi (laulettava, tehtävä)
- TU-partisiippi (laulettu, tehty)
Kieltopartisiippi (laulamaton, tekemätön)
Englanti
Englannin kielessä on kaksi partisiippimuotoa. Preesensin partisiippi (engl. present participle) muodostetaan verbin infinitiivimuodosta päätteellä -ing. Merkitykseltään se vastaa lähinnä suomen aktiivin ensimmäistä partisiippia, mutta sen avulla muodostetaan myös ns. pitkä preesens, jolla ilmaistaan parhaillaan meneillään olevaa toimintaa tai tapahtumaa (is going, is coming).
Toinen, menneen ajan partisiippi (engl. past participle) vastaa merkitykseltään lähinnä suomen passiivin toista partisiippia. Lisäksi sen avulla muodostetaan perfekti ja pluskvamperfekti, joissa apuverbinä käytetään have -verbiä ja pääverbi on partisiippimuodossa. Säännöllisten verbien partisiippi muodostetaan -ed -päätteellä ja on samankaltainen kuin imperfekti, mutta englannissa on myös paljon epäsäännöllisiä verbejä, joilla nämä muodot poikkeavat toisistaan, esimerkiksi Be (am/is/are-was/were-been), tai Have (have/has-had-had), joitakin joilla kaikki kolme muotoa on samat (esim. hit, cut ...) ja paljon muita. Joillakin taas vaihdetaan sanan keskellä olevaa vokaalia (Swim-swam-swum, drink-drank-drunk ...).
Ranska
Myös ranskan kielessä käytetään partisiippeja ns. "yhdistetyissä aikamuodoissa", kuten passé composéssa.
Saksa
Saksan kielessä partisiippejä käytetään yleensä aktiivin perfektissä ja pluskvamperfektissä apuverbien "haben" tai "sein" kanssa (esim. "er hat gemacht" hän on tehnyt/teki). Passiivissa ollessaan partisiippi saa apuverbiksi "sein"-verbin (esim. "es ist gemacht" se on tehty). Partisiippi muodostetaan säännöllisissä verbeissä lisäämällä verbin vartaloon alkuun ge- ja loppuun -t (esim. "machen"-verbin partisiippi on "gemacht"), epäsäännöllisillä verbeillä on omat sääntönsä. Saksan kielelle ominaista on, että perfektin tai pluskvamperfektin partisiippi sijoittuu lauseessa viimeiseksi (esim. "Hans hat ein Auto gekauft" Hans on ostanut/osti auton).
Lähteet
- ↑ Pirjo Hiidenmaa, Sari Kuohukoski, Erkki Löfberg, Helena Ruuska, Tiina Salmi: Piste. Lukion äidinkieli ja kirjallisuus 1-3, s. 250. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2006.