Koutokeino

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 9. kesäkuuta 2013 kello 19.59 käyttäjän Gálaniitoluodda (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Koutokeinon kuntaa. Kyseisen kunnan keskustaajamasta on erillinen artikkeli.
Kautokeino kommune
Guovdageainnu suohkan
sijainti
www.kautokeino.kommune.no
Sijainti 69°0′43″N, 23°2′37″E
Lääni Finnmark
Alue Länsi-Finnmark
Pinta-ala 9 707,34[1] km²
Väkiluku 2 923 [2] (01.01.2013)
– väestötiheys 0,3[3] as/km²
Kunnanjohtaja Klemet Erland Hætta (Sámeálbmot bellodat) [4]

Koutokeino (pohjoissaameksi Guovdageaidnu, norj. Kautokeino, kveeniksi Koutokeino)[5] on kunta Ruijan sisämaassa Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa. Asukkaista valtaosa on saamelaisia ja kunta on saamelaisuuden keskuspaikka. Koutokeinon väkiluku on 2 923,[2] ja sen pinta-ala on 9 707,34 neliökilometriä, joka tekee kunnasta Norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan[1].

Nimi

Kautokeino kirke
Guovdageainnu girku
Koutokeinon kirkko

Kunnan suomenkielinen nimi Koutokeino tulee pohjoissaamenkielisestä nimestä Guovdageaidnu. Kunnan norjankielinen nimi Kautokeino puolestaan pohjautuu suomenkieliseen nimeen.

Guovdageaidnu tarkoittaa suomeksi keskitie. Nimi saattaa tulla siitä, että Koutokeinosta on yhtä pitkä matka Alattioon (vanha markkinapaikka), Karesuvantoon, Raisiin ja Kaarasjoelle.

Nimen taivutus suomeksi, pohjoissaameksi ja norjaksi
Kieli Nominatiivi Genetiivi Illatiivi Lokatiivi
Suomen kieli Koutokeino Koutokeinon Koutokeinoon Koutokeinossa
Pohjoissaamen kieli Guovdageaidnu Guovdageainnu Guovdageidnui Guovdageainnus
Norjan kieli Kautokeino Kautokeino til Kautokeino i Kautokeino

Luonto

Koutokeinojoki virtaa keskustaajaman läpi.

Maantiede

Koutokeinon kunnan pinta-ala on 9 707,34 km², joka tekee siitä norjan suurimman kunnan pinta-alan mukaan.[1] Kunnan rajanaapureita ovat Naavuono ja Alattio pohjoisessa, Kaarasjoki idässä, Raisi lännessä ja Suomen puolelta Enontekiö etelässä.[3]

Kolmen maan läpi kulkevan Kalottireitin toinen pää on Koutokeinossa.[6] Koutokeinon kunnan ja sen keskustaajaman läpi virtaa alajuoksultaan Altajoeksi kutsuttu Koutokeinojoki.

Kunnan korkein vuori on Čáravárri, jonka huippu kohoaa 887 metrin korkeuteen. Metsä on lähes sataprosenttisesti koivua, ja monissa kohdin on vain paljakkaa.

Ilmasto

Koutokeinossa vallitsee subarktinen ilmasto, ja talvet ovat usein kylmiä ja kesät lämpimiä.[3] Kaamos kestää noin 7 viikkoa, marraskuun loppupuolelta tammikuun puoleenväliin, ja lisäksi kesäisin on yötön yö.[3]

Historia

8. marraskuuta 1852 Koutokeinossa tapahtui Koutokeinon kansannousu, joka oli saamelaisten aloittama kansannousu norjalaisia vastaan.[7] Kansannousun aloitti lestadiolainen äärilahko Koutokeinon hurmos.

Yhteiskunta

Politiikka

Koutokeinon kunnanjohtaja Klemet Erland Hætta.

Koutokeinon kunnanjohtaja on Sámeálbmot bellodat -saamelaispuolueen Klemet Erland Hætta[4] ja varakunnanjohtaja koutokeinolaisen Guovdageainnu Dáloniid Listu -puolueen Hans Isak Olsen[8].

Koutokeinon kunta oli vuoteen 2009 asti oma vaalipiirinsä saamelaiskäräjävaaleissa, mutta siitä lähtien se on ollut osa Ávjovárrin vaalipiiriä yhdessä Kaarasjoen ja Porsangin kuntien kanssa. Muissa vaaleissa se on osa Finnmarkin vaalipiiriä.

Talous

Koutokeinon ydinkeskusta.

Koutokeinossa on kolme päivittäistavarakauppaa, joista kaksi, ketjukaupat Rema 1000[9] ja Coop Marked[10] ovat keskustaajamassa, ja Nærbutikken-ketjuun kuuluva Oves Varesenter Maasin kylässä.[11] Coop Marked -kaupan yhteydessä toimivat myös apteekki ja norjalainen alkoholijuomakauppa Vinmonopolet. Keskustassa on lisäksi norjalaisen Thon Hotel -ketjun hotelli,[12] Kautokeino Villmarksenter -majapaikka[13] ja Kautokeino Camping[14]. Taajamassa on myös kaksi huoltoasemaa, ja paikallisessa kulttuurikeskuksessa on Maritex Gávpi -käsityöliike[15]. Koutokeinossa on lisäksi kaksi ravintolaa; Boddu,[16] Pitstop[17] ja vielä lisäksi kahvila Kafé Vika[18].

Koutokeinon Biedjovággissa on ollut aiemmin kaivostoimintaa. Nyt on taas aikomus jatkaa kaivostoimintaa, koska alueelta on löydetty kultaa ja kuparia.[19]

Liikenne

Koutokeinon julkinen liikenne on lähes olematonta, ja melkein kaikki asukkaat omistavat henkilöauton. Kesäisin Eskelisen Lapin Linjat liikennöi Alattioon, ja linja-autot pysähtyvät sekä Koutokeinon keskustassa että Maasin kylässä. [20] Koutokeinon ja Alattion välisiä busseja sen sijaan kulkee vuoden ympäri. Jo 1-luokkalaisten (6-vuotiaiden) koulumatkojen ollessa pisimmillään monta kymmentä kilometriä on Koutokeinossa koulubusseja, jotka liikennöivät koulujen ja asutetuimpien teiden välillä aamuisin ja iltapäivisin. Näihin minibusseihin voi tarpeen mukaan tulla kyytiin muitakin paikallisia. Koutokeinossa on takseja, mutta ei varsinaista taksiasemaa eikä taksipaikkaa. Joitain kilometrejä keskustaajamasta pohjoiseen on toisen maailmansodan aikainen lentopaikka, Koutokeinon lentokenttä, mutta sillä ei ole tällä hetkellä minkäänlaista liikennöintiä. Koutokeino on tieyhteydessä Riksvei 93:n avulla Alattioon, Riksvei 92:n avulla Kaarasjoelle, ja Norjan puolen Riksvei 93:n ja Suomen puolen Kantatie 93:n avulla Enontekiön Hettaan.

Väestö

Koutokeinon kunnan 2 923 asukkaasta [2] noin kaksi kolmasosaa asuu Koutokeinon keskustaajamassa. Yksi kolmasosa asutuksesta on jakautunut eri puolille kuntaa. Maasin kylässä asuu noin 400 asukasta, ja loput kunnan asukkaista asuvat hajallaan 14 kylässä ympäri kuntaa. Koutokeinon kunnan ikäjakauma eroaa huomattavasti sekä Finnmarkin läänin että Norjan tavallisesta ikäjakaumasta, sillä kunnan väestöstä yli 50 % on alle 30-vuotiaita. Lisäksi yli 66-vuotiaita on Koutokeinossa alle puolet Norjan keskiarvosta.


Koutokeinon kunnan väestökehitys 1951-2013
Vuosi Asukkaita
1951
  
 1 559
1955
  
 1 670
1960
  
 1 863
1965
  
 2 155
1970
  
 2 507
1975
  
 2 791
1980
  
 2 855
1985
  
 2 925
1990
  
 2 953
1995
  
 3 141
2000
  
 3 063
2005
  
 2 997
2010
  
 2 949
2013
  
 2 923
Lähde: Statistisk Sentralbyrå [21]

Koulutus

Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvlan kyltti.

Koutokeinossa on nykyään viisi opetuslaitosta. Keskustaajamassa sijaitsevat Koutokeinon ala-aste[22] ja Koutokeinon yläaste[23], jotka aiotaan yhdistää hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. Ala-asteella opetusta on erikseen sekä saameksi että norjaksi, mutta norjankielisiä luokkia on vain kaksi, 1-4 C ja 5-7 C, koska suurin osa lapsista käy saamenkielistä luokkaa. Yläasteella opetus ei ole kielellisesti jaoteltua. Keskustaajamassa on myös Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla (Saamelainen lukio ja poronhoitokoulu).[24] Kunnan koulutuksen huippu on Saamelainen korkeakoulu (pohjoissaameksi Sámi allaskuvla), jossa on noin 200 opiskelijaa ja 80 työntekijää. [25] Maasin kylässä on Máze lagasbirasguovddáš, jossa on peruskoulu, iltapäivätoimintaa ja päiväkoti.[26] Maasin koulussa kaikki opetus on saameksi. Koutokeinossa Láhpoluoppalin kylässä oli myös koulu, Láhpoluoppalin koulu[27], mutta se lakkautettiin kesällä 2012.[28]

Koulubusseja peruskoulun bussipaikalla.

Kulttuuri

Koutokeinossa vallitsee vahva saamelaiskulttuuri, ja kuntaa pidetään saamelaisuuden keskuksena. Koutokeinossa sijaitsevat mm. Saamelainen korkeakoulu (Sámi allaskuvla)[25] ja saamelaisten kansallisteatteri Beaivváš Sámi Teáhter[29]. Pääsiäisenä Koutokeinossa järjestetään Koutokeinon pääsiäisfestivaalit (Kautokeino påskefestival) sekä saamelainen laulukilpailu Sámi Grand Prix.[30]

Struven ketju

Koutokeinon kunnan alueella on kaksi Struven ketjun suojeltua pistettä.[31] Ne ovat Luvddiidčohkalla ja Bealjášvárrillä.[32]

Kieli

Sekä pohjoissaamen kieli että norjan kieli ovat tasa-arvoisia. Niitä käytetään sekä saamelaisessa että julkisessa hallinnossa. Koutokeinon väestöstä yli 90 prosentilla on pohjoissaame äidinkielenään.[3] Koutokeino oli ensimmäinen ja pitkään ainoa kunta Norjassa, jossa saame oli tasa-arvossa norjan kanssa julkisessa hallinnossa.

Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta.

Vaakuna

Koutokeinon kunnnanvaakunassa on kultainen kota sinisellä pohjalla.[33] Koutokeinon kunnan vaakuna päätettiin kuninkaallisen resoluution mukaan 4. syyskuuta 1987.[33]

  • Kota kuvaa kunnan saamelaista perinnettä ja kulttuuria.[33]
  • Kultainen kota kuvaa saamelaisen kulttuurin rikkautta.[33]
  • Sininen tausta kuvaa arkista ilmastoa ja luontoa.[33]

Paikkoja

Nieidagorži on koski Koutokeinojoessa, reilut 30 km pohjoiseen kunnan keskustasta.

Kyliä

Kunnan keskuskylä on Koutokeino, ja muut isot kylät ovat Maasi, Láhpoluoppal ja Ávži.

Tunnettuja koutokeinolaisia

Ole Henrik Magga on yksi harvoista saamen kielen professoreista.

Lähteet

  1. ↑ a b c Arealstatistikk for Norge 2013 (PDF) Kartverket. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  2. ↑ a b c Tabell 2 Folkemengd 1. januar 2013 og endringane i 2012. Finnmark Finnmárku Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  3. ↑ a b c d e Om kommunen 18.2.2009. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  4. ↑ a b Ordførers hjørne Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  5. ↑ Pohjois-Norjan paikannimet. Teoksessa: Kielitoimiston nimiopas, s. 178-179. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-952-5446-29-6.
  6. ↑ Kalottireitti 7.12.2012. Metsähallitus. Viitattu 2.6.2013.
  7. ↑ Kautokeino-opprøret 14.2.2009. Store norske leksikon. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  8. ↑ Skal fortsatt styre i Kautokeino 8.10.2011. NRK Sápmi. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  9. ↑ REMA 1000 Kautokeino REMA 1000. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  10. ↑ COOP Marked Kautokeino Google Maps. Viitattu 2.6.2013.
  11. ↑ Oves Varesenter AS Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  12. ↑ Thon Hotel Kautokeino Thon Hotels. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  13. ↑ Kautokeino Villmarksenter Kautokeino Villmarksenter A/S. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  14. ↑ Viddas triveligste overnattingssted Arctic Motell & Camping. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  15. ↑ Det samiske varehuset Maritex Gávpi. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  16. ↑ Boddu thetimenow.com. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  17. ↑ Pitstop Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  18. ↑ Cafe Vika Gule Sider. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  19. ↑ Mye gull og kobber i Biedjovággi 25.8.2011. NRK Sápmi. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  20. ↑ Aikataulut Eskelisen Lapin Linjat. Viitattu 2.6.2013.
  21. ↑ Folkemengde i Kautokeino 1951-2013 Statistisk Sentralbyrå. Viitattu 3.6.2013. (norjaksi)
  22. ↑ Kautokeino barneskole 4.4.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  23. ↑ Kautokeino ungdomsskole 1.3.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  24. ↑ Guovlu - suohkan Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  25. ↑ a b Allaskuvlla birra Sámi allaskuvla. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  26. ↑ Máze lagasbirasguovddáš 4.4.2013. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  27. ↑ Láhpoluoppal skole 19.8.2011. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  28. ↑ – DUVDET VÁTTISVUOĐA mu ala ges 9.11.2012. Ávvir. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  29. ↑ Teáhtera birra Beaivváš. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)
  30. ↑ Samisk Påskefestival Sami Easter Festival. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  31. ↑ Struves meridianbue 22.11.2012. Miljøstatus. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  32. ↑ Struves meridianbue Norges Verdensarv. Viitattu 2.6.2013. (norjaksi)
  33. ↑ a b c d e Suohkanmearka 1.9.2004. Kautokeino kommune. Viitattu 2.6.2013. (pohjoissaameksi)

Aiheesta muualla


Finnmarkin läänin vaakuna
Finnmarkin läänin kunnat

Norjan läänit | Norja

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koutokeino&oldid=13313510”