Kythera
| Kíthira Κύθηρα |
|
|---|---|
 Kíthiran sijainti Kreikassa. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Saariryhmä | Jooniansaaret |
| Merialue | Välimeri |
| Pinta-ala | 279,593[1] km² |
| Korkein kohta | 507[2] |
| Valtio | |
| Valtio | Kreikka |
| Kunta | Kíthira[3] |
| Väestö | |
| Väkiluku | 3 334 (2010)[4] |
| Kielet | Kreikka |
Kíthira (kreik. Κύθηρα, myös Kythira, Kythera, Cythera) on Kreikan saari ja kunta Välimeressä. Pinta-alaa saarella on 279,593 neliökilometriä. Vuoden 2001 väestönlaskennassa asukkaita oli 3 354.[3]
Kíthiran talous perustuu enimmäkseen maatalouteen ja kalastukseen.[5] Saaren matkailu on vähäistä lukuun ottamatta heinä- ja elokuuta, jolloin ulkomailla asuvat kíthiralaiset saapuvat saarelle tapaamaan perheitään ja ystäviään. Erityisesti väkeä saapuu Australiasta. Tänä aikana saaren majoituskapasiteetti on lähes täynnä.[4]
Etymologia
Erään näkemyksen mukaan Kíthira on saanut nimensä saaren ensimmäisen asukkaan, Foinikiasta saapuneen, Cytheruksen mukaan. Toisen näkemyksen mukaan saaren nimi pohjautuu muinaiskreikan verbiin κεύθω, joka tarkoittaa ”piilotettua rakkautta mahassa”. Tämä viittaa siihen, että kreikkalaisen mytologian jumalatar Afroditen on sanottu syntyneen saarella.[6][4] Myös Kyproksen Pafosta on väitetty hänen syntymäpaikaksi.[4]
Historia
Ensimmäiset merkit asutuksesta saarella ovat neoliittiselta kaudelta. Vuosina 3 000–1 200 eaa. minolaiset asuttivat saarta ja vuosina 1 450–1 100 eaa. puolestaan mykeneläiset. Foinikialaiset asuttivat Kíthiraa vuosina 900–800 eaa. Doorilaiset saapuivat 700-luvulla eaa. ja noin vuonna 600 eaa. spartalaiset. Saari oli Spartan vallan alla aina siihen saakka, kunnes Rooman valtakunta otti Kíthiran itselleen. Saari on kuulunut myös Ateenalle.[6]
Neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1204 Venetsia valloitti saaren. Merirosvot hyökkäsivät Kíthiralle vuonna 1537. Saarelle saapui 1600-luvulla väkeä Kreetan saarelta ja Peloponnesokselta, sillä Osmanien valtakunta oli valloittanut nuo alueet. Heinäkuusta 1797 vuoteen 1798 saakka Ranska hallitsi saarta. Yhdistynyt kuningaskunta piti valtaa saarella vuosina 1809–1863. Yhdessä muiden Jooniansaarten kanssa Kíthira liitettiin Kreikkaan 21. toukokuuta 1864.[6]
Maantiede
Kíthira kuuluu Jooniansaariin[4] sekä Attikan periferiaan ja Pireuksen prefektuuriin.[7] Kíthiran saari on noin 18 kilometriä leveä ja noin 30 kilometriä pitkä.[4] Pinta-alaa on 279,593 km². Saaren sisäosa on vuoristoinen, ja korkein kohta kohoaa 507 metriin merenpinnasta.[2]
Kíthiran pääkaupunki on etelärannikon tuntumassa sijaitseva 267 asukkaan (vuonna 2010) Hóra (myös nimellä Kíthira[2]), jossa sijaitsee muun muassa 1200-luvulla rakennettu venetsialaislinnoitus (kastro). Pieni 34 asukkaan Kapsálin kylä sijaitsee kaksi kilometriä Hórasta etelään. Kapsáli toimi venetsialaiskaudella Hóran satamana.[8] Kíthiran kaupankäynnin keskus on sisämaassa sijaitseva 680 asukkaan Potamós.[9] Hórasta koilliseen, Kíthiran itärannikolla sijaitsee Avlemonaksen kylä, josta aikoinaan etsittiin vuosia todisteita jumalatar Afroditen syntymäpaikalla sijainneesta temppelistä.[8]
Pienempi Antikytheran saari sijaitsee 22 meripeninkulmaa eli noin 40 kilometriä kaakkoon Kíthirasta.[10] Pohjoisessa sijaitsevaan Peloponnesoksen Neápoliin on matkaa 12 kilometriä Kíthiralta.[4]
Osa Kíthirasta muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan suojelualueen.[11]
Ilmasto
|
Kíthiran ilmastotilastoa
Lähde: Kíthira, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 6.5.2010.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liikenne
Kíthiran itärannikolla sijaitsevasta Diakoftin satamasta liikennöidään laivoilla Antikytheran saarelle, Kreetalla sijaitsevaan Kissamokseen, Peloponnesoksen Neápoliin ja Gíthioon sekä Ateenan kupeessa sijaitsevaan Pireukseen.[4]
Korkean sesongin aikana Ateenasta on päivittäisiä lentoja Kíthiran lentoasemalle, joka sijaitsee kymmenen kilometriä itään Potamóksen kylästä. Lentoaika on 40 minuuttia.[4]
Saarella on myös takseja sekä autojen ja mopedien vuokraajia.[8]
Lähteet
- Miller, Korina et al.: Greek Islands. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Ο νέος χάρτης του μεγάλου λιμανιού 2010. Portnet.gr. Viitattu 6.5.2010. (kreikaksi)
- ↑ a b c Cythera Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Viitattu 6.5.2010. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e f g h i Miller 2010, s. 470
- ↑ Kythira Agricultural Exhibition: The Agricultural Exhibition of Kythira Greece, Ionian greeka.com. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Kythera: Historical Chronology The Prefecture of Piraeus. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
- ↑ The Prefecture of Piraeus The Prefecture of Piraeus. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Miller 2010, s. 472–473
- ↑ Miller 2010, s. 474–475
- ↑ Charchalakis, Stratos; Tsaravopoulos, Aris: History Κοινότητα Αντικυθήρων. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
- ↑ GR3000007 ΔΙΚΤΥΟ ΕΡΕΥΝΗΤΩΝ ΔΙΑΧΕΙΡΙΣΗΣ ΠΕΡΙΒΑΛΛΟΝΤΟΣ. Viitattu 6.5.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kythera Wikimedia Commonsissa
- Visitkythera.gr (kreikaksi) (englanniksi) (ranskaksi) (italiaksi) (turkiksi)
- Kíthiran kunnan kotisivut (kreikaksi) (englanniksi)