Ero sivun ”Golanin kukkulat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
=== Golanin kukkulat strategisesta näkökulmasta === |
=== Golanin kukkulat strategisesta näkökulmasta === |
||
Israel liitti Golanin |
Israel liitti Golanin ylängön itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki [[Damaskos]] sijaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Golanilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja alue muodostaa myös maantieteellisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta: se tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä.<ref name="BBCProfile" /> |
||
=== Rauhanneuvottelut === |
=== Rauhanneuvottelut === |
||
Versio 7. tammikuuta 2022 kello 00.19
Golan (myös Golanin kukkulat ja Golanin ylänkö, hepr. HaGolan tai Ramat haGolan, arab. Al-Jawlān tai Murtafa‘āt al-Jawlān)[1] on ylänkömaa Lähi-idässä, jonka Israel valloitti Syyrialta kuuden päivän sodassa 1967.
Historia
Kuuden päivän sota ja Jom kippur -sota
Israel valloitti Golanin kukkuloiden alueen Syyrialta kuuden päivän sodan loppupuolella vuonna 1967. Suurin osa alueella asuneista arabeista pakeni alueelta sodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin tulitaukolinja ja alue jäi Israelin haltuun. Lähes välittömästi alueelle alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia. Syyria yritti valloittaa alueen takaisin Jom kippur -sodassa vuonna 1973, mutta yllätyshyökkäyksestä ja israelilaisten raskaista tappioista huolimatta syyrialaisten hyökkäys pysäytettiin. Molemmat maat sopivat tulitauosta vuonna 1974 ja siitä lähtien tulitaukoa valvomassa on ollut Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita tulitaukolinjalla.[2]
Golanin kukkulat strategisesta näkökulmasta
Israel liitti Golanin ylängön itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki Damaskos sijaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Golanilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja alue muodostaa myös maantieteellisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta: se tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä.[2]
Rauhanneuvottelut
Syyria on asettanut Golanin kukkuloiden palauttamisen rauhansopimuksen ehdoksi. Yhdysvaltojen välittämien rauhanneuvottelujen aikana vuonna 1999 Israel oli valmis palauttamaan suurimman osan alueesta, mutta se halusi pitää rajan muutama sata metriä Genesaretinjärvestä itään turvatakseen tämän vesilähteensä. Syyria taas vaati Israelia perääntymään kokonaan vuoden 1967 rajojen taakse. Israel ja Syyria kävivät neuvotteluja turkkilaisten välittäjien kautta myös vuonna 2008, mutta ratkaisua kiistaan ei syntynyt tuolloinkaan.[2]
2010-luvulta alkaen
Syyrian sisällissodan aikana vuodesta 2013 lähtien Syyrian armeija ja sitä vastustavat kapinalliset kävivät taisteluja Golanin kukkuloiden rajanylityspaikoista. Myös Israelin armeijan asemat joutuivat ajoittain tulituksen kohteiksi ja armeija vastasi tuleen.[3] Syyrian kapinalliset ottivat ajoittain Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita panttivangeiksi.[4] Syyrian hallituksen joukot valtasivat Golanin kukkuloiden vastaiset alueet heinäkuussa 2018.[5]
Yhdysvallat on hyväksynyt Israelin ilmoituksen ottaa kukkulat virallisesti omaan hallintaansa, eikä vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen näyttänyt siltä, että vastavalittu presidentti Joe Biden olisi aikeissa perua maansa antamaa hyväksyntää.[6]
Väestö
Golanin kukkuloiden asukasluku on noin 47 000 ja alue kuuluu Israelin harvimmin asuttuihin alueisiin. Juutalaiset siirtolaiset muodostavat asukkaiden vähemmistön. Heitä on alueella Israelin tilastokeskuksen mukaan 20 500. Juutalaiset asuvat alueen ainoassa kaupungissa Katzrinissa, sekä kibbutseilla ja mošaveilla eri puolilla Golania.[7] Juutalaisia siirtokuntia on kaikkiaan yli kolmekymmentä.[2] Golanin kukkuloiden druusit asuttavat pääasiassa Masaden, Ein Qiniyyen, Majdal Šamsin ja Buqatan kyliä Golanin koillisosassa. Suurin osa druuseista ei ole ottanut vastaan Israelin kansalaisuutta. Golaniin kuuluu myös yksi alaviittien asuttama kylä Ghajar lähellä Libanonin vastaista rajaa.[7]
Talous
Golanin kukkuloilla on kibbutseja, Golanin kukkuloiden viinitehdas sekä vesipullottamo. Golanin kukkuloiden pohjoisosassa on laskettelukeskus Hermonvuorella.
Lähteet
- ↑ Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Eksonyymit : Golan ~ Golanin kukkulat ~ Golanin ylänkö Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 2.2.2021.
- ↑ a b c d Golan Heights profile - Overview BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Syria conflict: Army 'retakes Golan Heights crossing' BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Syria rebels detain UN Golan observers BBC News. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
- ↑ Syria conflict: Rebels begin to leave Quneitra, with army set to take over BBC News. BBC. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Venäjä-linja kovenee, joutuuko Britannia maksamaan tuestaan Trumpille? Näin Bidenin odotetaan muuttavan USA:n ulkopolitiikkaa Yle Uutiset. Viitattu 12.11.2020.
- ↑ a b Hagai Amit: After Almost 50 Years of Israeli Rule, Jews Still a Minority on Golan Heights Haaretz. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
