Ero sivun ”Vuohijärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Valtioparametri lisää. Näköjään sen puuttuminen aiheutti virheilmoituksen,
vuohigenevenjärvi on kymenlaakson syvin järvi ja suurin rajajärvi kaakois-suomessa sen syvin tunnettu kohta on 378 metriä
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Rivi 2: Rivi 2:
{{Järvi_WD
{{Järvi_WD
| valtio = Suomi
| valtio = Suomi
| järven nimi = Vuohijärvi
| järven nimi = Vuohigenevenjärvi
| paikkakunta = [[Kouvola]] ([[Valkeala]] ja [[Jaala]]), [[Mäntyharju]]
| paikkakunta = [[Kouvola]] ([[Valkeala]] ja [[Jaala]]), [[Mäntyharju]]
| pushpin_map = Kymenlaakson maakunta
| pushpin_map = Kymenlaakson maakunta
Rivi 17: Rivi 17:
| coord_region = FI-09
| coord_region = FI-09
| kuva = Kinansaari.JPG
| kuva = Kinansaari.JPG
| kuvateksti = Vuohijärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
| kuvateksti = Vuohigenevenjärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
| pinta-ala = 86,24<ref name=jw>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuohijärvi_(14.912.1.001)&setlang=fi | Nimeke = Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus SYKE| Viitattu = 12.2.2014}}</ref><ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 17.1.2012 | Kieli = }}</ref>
| pinta-ala = 86,24<ref name=jw>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/w/index.php?title=Vuohijärvi_(14.912.1.001)&setlang=fi | Nimeke = Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa| Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus SYKE| Viitattu = 12.2.2014}}</ref><ref name="oiva">{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 17.1.2012 | Kieli = }}</ref>
| korkeus = 77
| korkeus = 77
| rantaviiva = 228,8<ref name="oiva"/>
| rantaviiva = 228,8<ref name="oiva"/>
| suurinsyvyys = 75,5<ref name="oiva"/>
| suurinsyvyys = 378 m<ref name="oiva"/>
| keskisyvyys = 16,3<ref name="oiva"/>
| keskisyvyys = 16,3<ref name="oiva"/>
| tilavuus = 1,4<ref name="oiva"/>
| tilavuus = 1,4<ref name="oiva"/>
Rivi 27: Rivi 27:
| virtaus = 70
| virtaus = 70
}}
}}
'''Vuohijärvi''' on [[Kymijoen vesistö]]n [[Mäntyharjun reitti]]in kuuluva keskikokoinen [[järvi]] [[Kymenlaakso|Kymenlaakson]] ja [[Etelä-Savo|Etelä-Savon]] maakunnissa, [[Kouvola]]n kaupungin (entisten [[Jaala]]n ja [[Valkeala]]n kuntien) ja [[Mäntyharju]]n kunnan alueella.<ref name=jw/> Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin <ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070930035403/http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi | Arkistoitu = 30.9.2007 | Nimeke = Suomen järvet yli 40 neliökilometriä. | Ajankohta = 16.5.2007 | Julkaisu = Ymparisto.fi | Viitattu = 16.7.2007}}</ref>. Järven pituus noin 21 kilometriä ja suurin leveys noin 8 kilometriä. Syvin kohta on 75,5 metriä,<ref name="oiva"/> joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon Selkäluodon itäpuolella. Sen keskisyvyys on 16,3 metriä.<ref name="oiva"/> Vuohijärvi on Kymenlaakson syvin järvi, ja koko Suomen järvien syvyystilastoissa sijoilla 8. (keskisyvyys) ja 7. (suurin syvyys).<ref name=jw /> Vuohijärvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen.
'''Vuohigenevenjärvi''' on [[Kymijoen vesistö]]n [[Mäntyharjun reitti]]in kuuluva keskikokoinen [[järvi]] [[Kymenlaakso|Kymenlaakson]] ja [[Etelä-Savo|Etelä-Savon]] maakunnissa, [[Kouvola]]n kaupungin (entisten [[Jaala]]n ja [[Valkeala]]n kuntien) ja [[Mäntyharju]]n kunnan alueella.<ref name=jw/> Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin <ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070930035403/http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi | Arkistoitu = 30.9.2007 | Nimeke = Suomen järvet yli 40 neliökilometriä. | Ajankohta = 16.5.2007 | Julkaisu = Ymparisto.fi | Viitattu = 16.7.2007}}</ref>. Järven pituus noin 21 kilometriä ja suurin leveys noin 8 kilometriä. Syvin kohta on 75,5 metriä,<ref name="oiva"/> joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon Selkäluodon itäpuolella. Sen keskisyvyys on 16,3 metriä.<ref name="oiva"/> Vuohijärvi on Kymenlaakson syvin järvi, ja koko Suomen järvien syvyystilastoissa sijoilla 8. (keskisyvyys) ja 7. (suurin syvyys).<ref name=jw /> Vuohijärvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen.


Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan [[Voikoski|Voikosken]] kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean [[Hillosensalmi|Hillosensalmen]] välityksellä samassa tasossa oleva [[Repovesi|Repoveden]], [[Tihvetjärvi|Tihvetjärven]] ja [[Luujärvi (Kouvola)|Luujärven]] muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan [[Siikakoski (Vuohijärvi)|Siikakosken]], useiden pienten järvien, [[Verla|Verlankosken]] ja [[Lintukymi]]n kautta Kymijoen [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]]. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat [[Kinansaari]] koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86{{Lähde|17. tammikuuta 2012}}, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.
Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan [[Voikoski|Voikosken]] kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean [[Hillosensalmi|Hillosensalmen]] välityksellä samassa tasossa oleva [[Repovesi|Repoveden]], [[Tihvetjärvi|Tihvetjärven]] ja [[Luujärvi (Kouvola)|Luujärven]] muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan [[Siikakoski (Vuohijärvi)|Siikakosken]], useiden pienten järvien, [[Verla|Verlankosken]] ja [[Lintukymi]]n kautta Kymijoen [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärveen]]. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat [[Kinansaari]] koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86{{Lähde|17. tammikuuta 2012}}, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.

Versio 9. marraskuuta 2020 kello 13.32

Tämä artikkeli käsittelee järveä. Vuohijärvi on myös järven eteläpäässä oleva taajama.
Vuohigenevenjärvi
Vuohigenevenjärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
Vuohigenevenjärven Kinansaari nähtynä Kauppilanrannasta.
Valtiot Suomi
Paikkakunta Kouvola (Valkeala ja Jaala), Mäntyharju
Koordinaatit 61°10′59″N, 26°43′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Kymijoki
Järvinumero 14.912.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 77 m
Rantaviiva 228,8 km [1]
Pinta-ala 86,24 km² [2][1]
Tilavuus 1,4 km³ [1]
Keskisyvyys 16,3 m [1]
Suurin syvyys 378 m [1]
Keskivirtaama 70 m³/s (MQ)
Kartta
Vuohijärvi

Vuohigenevenjärvi on Kymijoen vesistön Mäntyharjun reittiin kuuluva keskikokoinen järvi Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnissa, Kouvolan kaupungin (entisten Jaalan ja Valkealan kuntien) ja Mäntyharjun kunnan alueella.[2] Vuohijärven pinta-ala on 86 km² ja se on Suomen järvistä 52. suurin [3]. Järven pituus noin 21 kilometriä ja suurin leveys noin 8 kilometriä. Syvin kohta on 75,5 metriä,[1] joka sijaitsee Lautaniemestä kaakkoon Selkäluodon itäpuolella. Sen keskisyvyys on 16,3 metriä.[1] Vuohijärvi on Kymenlaakson syvin järvi, ja koko Suomen järvien syvyystilastoissa sijoilla 8. (keskisyvyys) ja 7. (suurin syvyys).[2] Vuohijärvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen.

Mäntyharjun reitin yläosan vedet laskevat Vuohijärven koilliskulmaan Voikosken kautta. Idässä Vuohijärveen liittyy kapean Hillosensalmen välityksellä samassa tasossa oleva Repoveden, Tihvetjärven ja Luujärven muodostama vesistö. Luoteesta Vuohijärveen laskee Nurmaanjärvi. Vuohijärvi laskee lounaiskulmastaan Siikakosken, useiden pienten järvien, Verlankosken ja Lintukymin kautta Kymijoen Pyhäjärveen. Vuohijärven suurimmat saaret ovat Kouvolaan (entiseen Valkealaan) kuuluvat Kinansaari koillisessa Voikosken eteläpuolella ja (entiseen Jaalan kuulunut) Hevossaari järven luoteiskulmassa. Saaria on 86lähde?, mutta suuri osa järvestä on avaraa selkävettä.

Vuohijärven länsiranta kuuluu nykyisin Kouvolan Jaalan suuralueeseen (entiseen Jaalan kuntaan) ja siellä merkittävin asutus on Paljakan kylä järven luoteisimmassa lahdenpohjukassa. Pohjoisessa Mäntyharjun alueella vanhoja kyliä ovat Nurmaa (nykyisin Vuohijärvestä erilleen kuroutuneen Nurmaanjärven rannalla) ja Leppäniemi. Voikosken rannoilla, osittain Mäntyharjun, osittain Kouvolan Valkealan suuralueen (ent. Valkealan kunta) puolella on Voikosken pieni tehdaskylä. Kinansaari on vanha kylä. Järven eteläpäässä, Valkealassa on Vuohijärven pieni teollisuuskylä (2000-luvulle saakka tilastollinen taajama).

Kouvolan kaupungin aluejaossa Vuohijärvi sijaitsee Valkealan ja Jaalan suuralueilla, Vekaranjärven ja Karijärven kaupunginosissa sekä Vuohijärven, Repoveden-Hillosensalmen, Voikosken ja Pohjois-Jaalan pienalueilla.

Vuohijärvellä on pitkät perinteet puunuitossa muun muassa Mäntyharjun reitillä. Vuosisadan alussa järvellä liikennöivät höyryalukset Tapio I ja Tapio II. Vuonna 1928 valmistui Vuohijärvelle höyryhinaaja s/s Vuohijärvi ja vuonna 1938 varppaaja s/s Voikoski, joka oli Vuohijärven viimeinen höyryalus toimien vuoteen 1966 asti. Lisäksi järvellä on liikennöinyt muun muassa Suomen nuorin tervahöyry (s/s?) Tapio vuosina 1945–1955.

Vuohijärven ympärillä on toiminut useampi saha muun muassa Siikakoskella (perustettu 1826) ja Voikoskella (perustettu 1775).

Nykyisin Vuohijärvellä toimii Kalson vaneritehdas. Siikakoskessa (rakennettu alun perin 1917) ja Voikoskessa (rakennettu 1916) toimivat voimalaitokset. Voikoskella toimii samassa yhteydessä Woikoski Oy:n kaasutehdas.

Vuohijärven ympäriltä löytyvät palvelut ovat pääosin Vuohijärven kylässä, jossa toimivat asiamiesposti, baari, ja kauppa. Hillosensalmella toimivat vanhassa asemarakennuksessa kesäkahvila ja Orilammen lomakeskus.

Kalastuslupia myydään muun muassa Orilammen majalla ja Hartolan kyläkaupassa.

Vuohijärven rannoilla on runsaasti kesäasutusta. Vuohijärven vesi on erityisen puhdasta, kirkasta ja käytännössä juomakelpoista.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 17.1.2012.
  2. ↑ a b c Vuohijärvi Järviwiki-palvelussa Suomen ympäristökeskus SYKE. Viitattu 12.2.2014.
  3. ↑ Suomen järvet yli 40 neliökilometriä. Ymparisto.fi. 16.5.2007. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 16.7.2007.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuohijärvi&oldid=19316769”