Ero sivun ”John William Waterhouse” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Tapaus Hylas ja nymfit: Poistettu Balthus ja Gallen-Kallela viittaukset. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
== Tapaus ''Hylas ja nymfit'' == |
== Tapaus ''Hylas ja nymfit'' == |
||
{{Korjattava|Mitä Gallen-Kallelan ja Balthusin teosten käsittely tekee Waterhousen artikkelissa?}} |
|||
[[Kuva:Waterhouse Hylas and the Nymphs Manchester Art Gallery 1896.15.jpg|thumb|400px|Waterhousen taideteos ''Hylas ja nymfit'']] |
[[Kuva:Waterhouse Hylas and the Nymphs Manchester Art Gallery 1896.15.jpg|thumb|400px|Waterhousen taideteos ''Hylas ja nymfit'']] |
||
Tammikuussa 2018 brittiläinen Manchester Art Gallery aiheutti kiivaan keskustelun, kun se poisti seinältään Waterhousen vuonna 1896 maalaaman teoksen ''Hylas ja nymfit'' ({{k-en|Hylas and the Nymphs}}). Gallerian kuraattorit sanoivat, että he halusivat tuoda keskusteluun sen, kuinka taiteessa kuvataan alastomia nuoria naisia. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaiseen mytologiaan]] kuuluvassa tarussa [[Hylas|Hylas-niminen]] nuorukainen noutaa lähteeltä vettä, ja lähteen nymfi ihastuu Hylaaseen. Tätä tapausta oli edeltänyt syksyllä 2017 käynnistynyt vilkas keskustelu ja [[Me Too -kampanja|kampanjointi seksuaalista häirintää vastaan]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-42917974|nimeke='Censored' nymphs painting back on show|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-02-02|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005553831.html|nimeke=Ateneumia on vaadittu poistamaan taulu, jossa Väinämöinen ”törkeästi ahdistelee” Ainoa – museonjohtaja ei aio antaa periksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> |
Tammikuussa 2018 brittiläinen Manchester Art Gallery aiheutti kiivaan keskustelun, kun se poisti seinältään Waterhousen vuonna 1896 maalaaman teoksen ''Hylas ja nymfit'' ({{k-en|Hylas and the Nymphs}}). Gallerian kuraattorit sanoivat, että he halusivat tuoda keskusteluun sen, kuinka taiteessa kuvataan alastomia nuoria naisia. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaiseen mytologiaan]] kuuluvassa tarussa [[Hylas|Hylas-niminen]] nuorukainen noutaa lähteeltä vettä, ja lähteen nymfi ihastuu Hylaaseen. Tätä tapausta oli edeltänyt syksyllä 2017 käynnistynyt vilkas keskustelu ja [[Me Too -kampanja|kampanjointi seksuaalista häirintää vastaan]].<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.bbc.com/news/entertainment-arts-42917974|nimeke='Censored' nymphs painting back on show|julkaisu=BBC News|ajankohta=2018-02-02|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005553831.html|nimeke=Ateneumia on vaadittu poistamaan taulu, jossa Väinämöinen ”törkeästi ahdistelee” Ainoa – museonjohtaja ei aio antaa periksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-02-05|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> |
||
''Hylas ja nymfit'' -teos siis otettiin alas manchesterilaisen museon seinältä. Näyttelyn kuraattorien mukaan he halusivat yrittää haastaa "vanhanaikaisen tyylin", jolla naisten vartaloita on kuvattu tavoilla, jotka asettavat heidät joko "kauniiksi ja passiivisiksi objekteiksi tai kohtalokkaiksi naisiksi".<ref name=":0" /> Teoksen arveltiin loukkaavan joitakin katsojia, ja vaikuttavan jopa pehmopornolta.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://ateneum.fi/susanna-pettersson-aino-taru-pysyy-seinalla/|nimeke=Susanna Pettersson: Aino-taru pysyy seinällä|tekijä=|julkaisu=ateneum.fi|ajankohta=5.2.2018|julkaisija=|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Galleria toivoi että museovieraat kommentoisivat asiaa kiinnittämällä [[Post-it|post-it-lapuilla]] ajatuksiaan maalauksen tyhjäksi jääneelle paikalle. Taidemuseon teko aiheutti raivokasta kritiikkiä, ja museota syytettiin muun muassa sensuroinnista, puritanismista ja liiallisesta poliittisesta korrektiudesta. Professori Liz Prettejohn, joka oli toiminut 2009 Waterhouse-näyttelyn kuraattorina Lontoon [[Royal Academy of Arts|Royal Academyssä]], sanoi että teoksen poistaminen näyttelystä nimenomaan vie mahdollisuuden keskustella teoksesta ja sen herättämistä ajatuksista, ja että otamme itse sen moralisoivan roolin, josta [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaanisen aikakauden]] ihmisiä on aina syytetty. Museo ei ainoastaan poistanut teosta näyttelystä, se otti myös maalausta esittävät postikortit pois myynnistä museomyymälästä. Tapauksen aiheuttama meteli sai gallerian toiminnasta vastaavan Manchesterin kaupunginvaltuuston reagoimaan. Viikon kuluttua teos palautettiin seinälle.<ref name=":0" /><ref name=":1" /> |
''Hylas ja nymfit'' -teos siis otettiin alas manchesterilaisen museon seinältä. Näyttelyn kuraattorien mukaan he halusivat yrittää haastaa "vanhanaikaisen tyylin", jolla naisten vartaloita on kuvattu tavoilla, jotka asettavat heidät joko "kauniiksi ja passiivisiksi objekteiksi tai kohtalokkaiksi naisiksi".<ref name=":0" /> Teoksen arveltiin loukkaavan joitakin katsojia, ja vaikuttavan jopa pehmopornolta.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://ateneum.fi/susanna-pettersson-aino-taru-pysyy-seinalla/|nimeke=Susanna Pettersson: Aino-taru pysyy seinällä|tekijä=|julkaisu=ateneum.fi|ajankohta=5.2.2018|julkaisija=|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Galleria toivoi että museovieraat kommentoisivat asiaa kiinnittämällä [[Post-it|post-it-lapuilla]] ajatuksiaan maalauksen tyhjäksi jääneelle paikalle. Taidemuseon teko aiheutti raivokasta kritiikkiä, ja museota syytettiin muun muassa sensuroinnista, puritanismista ja liiallisesta poliittisesta korrektiudesta. Professori Liz Prettejohn, joka oli toiminut 2009 Waterhouse-näyttelyn kuraattorina Lontoon [[Royal Academy of Arts|Royal Academyssä]], sanoi että teoksen poistaminen näyttelystä nimenomaan vie mahdollisuuden keskustella teoksesta ja sen herättämistä ajatuksista, ja että otamme itse sen moralisoivan roolin, josta [[Viktoriaaninen aikakausi|viktoriaanisen aikakauden]] ihmisiä on aina syytetty. Museo ei ainoastaan poistanut teosta näyttelystä, se otti myös maalausta esittävät postikortit pois myynnistä museomyymälästä. Tapauksen aiheuttama meteli sai gallerian toiminnasta vastaavan Manchesterin kaupunginvaltuuston reagoimaan. Viikon kuluttua teos palautettiin seinälle.<ref name=":0" /><ref name=":1" /> |
||
Pari kuukautta ennen Hylas-tapausta oli myös Yhdysvalloissa käyty keskustelua ranskalaistaiteilija [[Balthus|Balthusin]] teoksesta ''Thérèse Dreaming'', joka on esillä New Yorkin [[Metropolitan Museum of Art]] -taidemuseossa. Balthus on kuvannut maalauksessaan naapurinsa noin 12-vuotiasta tytärtä, joka istuu rennosti ajatuksissaan silmät kiinni sellaisessa asennossa, joka paljastaa reidet ja alushousut. Nettiadressin liikkeelle laittanut Mia Merrill oli vaatinut museota poistamaan teoksen näyttelystä, koska se esittää nuoren tytön vihjailevasti seksuaalisen tirkistelyn kohteena. Myöhemmin Merrill esitti, että joko teos poistetaan tai varustetaan huomautuksella, että maalauksen sisältö saattaa häiritä. Museo ei kuitenkaan suostunut vaatimukseen, vaan vastasi että taiteen kuuluukin herättää keskustelua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://news.artnet.com/art-world/met-museum-responds-to-petition-calling-for-removal-of-balthus-painting-1169105|nimeke=The Met Says 'Suggestive' Balthus Painting Will Stay After Petition for Its Removal Is Signed by Thousands {{!}} artnet News|julkaisu=artnet News|ajankohta=2017-12-05|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref><ref name=":0" /><ref name=":1" /> |
|||
Helmikuussa 2018 myös Suomessa nousi jälleen keskusteluun [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumissa]] esillä oleva [[Akseli Gallen-Kallela|Akseli Gallen-Kallelan]] maalaama [[triptyykki]] ''[[Aino-taru]]'' vuodelta 1891. On kysytty eikö Ateneumia hävetä pitää esillä maalausta, jossa vanha Väinämöinen törkeästi ahdistelee Aino-neitoa.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/22/mita-vainamoinen-todella-teki-tata-tekoa-laappija-keskustelussa-kaytetty-aino|nimeke=Mitä Väinämöinen todella teki? - Tätä tekoa #lääppijä-keskustelussa käytetty Aino-teos kuvasi|tekijä=Tervola, Marjut|julkaisu=|ajankohta=22.1.2016|julkaisija=yle.fi|viitattu=2018-04-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":1" /> Ateneumin museonjohtaja [[Susanna Pettersson]] vastasi, että teos pysyy seinällä, sillä vanhoja teoksia ei tule ryhtyä sensuroimaan tämän päivän ajatusmaailman pohjalta. "Taiteen tehtävä on esittää kysymyksiä ja antaa ajattelemisen aihetta. (...) Ei ole oikeaa tai vääränlaista taidetta. On vain taidetta." Vaikeistakin asioista voi keskustella taiteen kautta.<ref name=":1" /><ref name=":2" /><ref name=":3" /> Olisi hyvä myös tuntea taiteen taustalla olevia myyttejä ja mytologiaa: Aino-tarussa [[Joukahainen]] häviää runonlaulantakilvan [[Väinämöinen|Väinämöiselle]], ja sen seurauksena lupaa sisarensa [[Aino (Kalevalan hahmo)|Ainon]] Väinämöiselle vaimoksi. Aino järkyttyy ja pakenee rannalle. Hän riisuuntuu ja aikoo mennä uimaan [[Vellamo]]n neitojen kanssa. Kivi, jolle hän istuu, uppoaa: Aino hukkuu. Aino jatkaa silti elämäänsä veden haltijana eli Vellamon neitona. Myöhemmin Väinämöinen kalastaa Ainon ahvenena veneeseensä, eikä tunnista morsiantaan. Ahven pakenee veneestä ja luiskahtaa Väinömöisen käsistä, ja hän kurottautuu estämään saaliinsa karkaamisen. Vedessä Aino ilkkuen ottaen vielä kerran naisen hahmon.<ref name=":3" /> |
|||
== Kuvagalleria == |
== Kuvagalleria == |
||
Versio 3. toukokuuta 2020 kello 08.54
John William Waterhouse (6. toukokuuta 1849 – 10. helmikuuta 1917) oli brittiläinen prerafaeliittiseen suuntaukseen kuulunut taidemaalari. Hän on kuuluisa kirjallisuuden ja mytologian naishahmoja kuvaavista maalauksistaan.
Elämä
John William Waterhouse syntyi vuonna 1849 Roomassa, Italiassa, maalaripariskunta William ja Isabela Waterhousen lapsena. Perhe muutti Lontooseen Waterhousen ollessa viisivuotias. Nuori Waterhouse opiskeli maalaamista isänsä alaisuudessa, ja aloitti vuonna 1870 opinnot Lontoon Royal Academy of Arts -koulussa. Hän meni naimisiin vuonna 1883 Esther Kenworthyn kanssa; he saivat kaksi lasta, joista molemmat kuolivat nuorina. Waterhouse sai akateemikon (engl. academician) arvon vuonna 1895, ja alkoi opettaa St. John's Wood Art Schoolissa. Waterhousella todettiin syöpä vuonna 1915, ja hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin. Hänen hautansa on Lontoon Kensal Green Cemetery -hautausmaalla.
Teokset
Waterhouse sai varhaisiin teoksiinsa vaikutteita viktoriaanisen aikakauden neoklassisismista, jota edustivat muun muassa Lawrence Alma-Tadema, Frederic Leighton ja Edward Poynter. Myöhemmin hän liittyi prerafaeliittiseen suuntaukseen. Waterhouse oli omana aikanaan suosittu ja arvostettu taiteilija, jonka tauluja ostettiin brittiläisiin museoihin ja yksityiskokoelmiin. Hän maalasi pääosin öljyväreillä, vaikka käyttikin toisinaan myös vesivärejä.[1]
Waterhouse maalasi runsaasti kirjallisuuden ja mytologian naishahmoja kuvaavia teoksia. Eräs hänen suosikkihahmoistaan oli Ofelia, josta hän maalasi ainakin kolme teosta vuosina 1888, 1894 ja 1909. Kuningas Arthurin tarussa esiintyvä Astolatin Elaine oli myös aiheena maalauksissa vuosilta 1888, 1896 ja 1916; näistä kuuluisin lienee The Lady of Shallot (1888). Elaine kuolee suruun, koska ritari Lancelot ei rakasta häntä. Muita Waterhousen teoksissa esiintyviä naishahmoja ovat esimerkiksi Medeia, Lamia, Psykhe ja Kirke.
Tapaus Hylas ja nymfit
Tammikuussa 2018 brittiläinen Manchester Art Gallery aiheutti kiivaan keskustelun, kun se poisti seinältään Waterhousen vuonna 1896 maalaaman teoksen Hylas ja nymfit (engl. Hylas and the Nymphs). Gallerian kuraattorit sanoivat, että he halusivat tuoda keskusteluun sen, kuinka taiteessa kuvataan alastomia nuoria naisia. Kreikkalaiseen mytologiaan kuuluvassa tarussa Hylas-niminen nuorukainen noutaa lähteeltä vettä, ja lähteen nymfi ihastuu Hylaaseen. Tätä tapausta oli edeltänyt syksyllä 2017 käynnistynyt vilkas keskustelu ja kampanjointi seksuaalista häirintää vastaan.[2][3]
Hylas ja nymfit -teos siis otettiin alas manchesterilaisen museon seinältä. Näyttelyn kuraattorien mukaan he halusivat yrittää haastaa "vanhanaikaisen tyylin", jolla naisten vartaloita on kuvattu tavoilla, jotka asettavat heidät joko "kauniiksi ja passiivisiksi objekteiksi tai kohtalokkaiksi naisiksi".[2] Teoksen arveltiin loukkaavan joitakin katsojia, ja vaikuttavan jopa pehmopornolta.[4] Galleria toivoi että museovieraat kommentoisivat asiaa kiinnittämällä post-it-lapuilla ajatuksiaan maalauksen tyhjäksi jääneelle paikalle. Taidemuseon teko aiheutti raivokasta kritiikkiä, ja museota syytettiin muun muassa sensuroinnista, puritanismista ja liiallisesta poliittisesta korrektiudesta. Professori Liz Prettejohn, joka oli toiminut 2009 Waterhouse-näyttelyn kuraattorina Lontoon Royal Academyssä, sanoi että teoksen poistaminen näyttelystä nimenomaan vie mahdollisuuden keskustella teoksesta ja sen herättämistä ajatuksista, ja että otamme itse sen moralisoivan roolin, josta viktoriaanisen aikakauden ihmisiä on aina syytetty. Museo ei ainoastaan poistanut teosta näyttelystä, se otti myös maalausta esittävät postikortit pois myynnistä museomyymälästä. Tapauksen aiheuttama meteli sai gallerian toiminnasta vastaavan Manchesterin kaupunginvaltuuston reagoimaan. Viikon kuluttua teos palautettiin seinälle.[2][3]
Kuvagalleria
-
Sleep and His Half-Brother Death (1874) -
The Lady of Shallot (1888) -
Circe Offering the Cup to Odysseus (1891) -
La Belle Dame Sans Merci (1893) -
Psyche Opening the Door into Cupid's Garden (1904) -
Gather Ye Rosebuds While Ye May (1908) -
Miranda - The Tempest (1916)
.jpg)
Lähteet
- ↑ Julia Kerr: The Art of John William Waterhouse johnwilliamwaterhouse.com. Viitattu 21.5.2007. (englanniksi)
- ↑ a b c 'Censored' nymphs painting back on show BBC News. 2.2.2018. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Ateneumia on vaadittu poistamaan taulu, jossa Väinämöinen ”törkeästi ahdistelee” Ainoa – museonjohtaja ei aio antaa periksi Helsingin Sanomat. 5.2.2018. Viitattu 2.4.2018.
- ↑ Susanna Pettersson: Aino-taru pysyy seinällä ateneum.fi. 5.2.2018. Viitattu 2.4.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- John William Waterhouse (The Art and Life of JW Waterhouse) (englanniksi)
- John William Waterhouse (1849-1917) (englanniksi)
- John William Waterhouse (Comprehensive Archive) (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
