Lamia (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lamia, Herbert James Draper, 1909

Lamia (muinaiskreikaksi Λάμια) on kreikkalaisessa mytologiassa Poseidonin ja Libyan tytär, johon Zeus ihastui. Mustasukkainen Hera sai kuitenkin vihiä asiasta, ja ryösti tämän lapset. Epätoivoisena ja kostonhimoisena Lamia alkoi siepata muiden lapsia, jonka jälkeen hän murhasi nämä. Toiminnan julmuus muutti hänet kammottavan näköiseksi ja muotonsa vääristyneiksi — lamia tarkoittaa suurta haita tai vaihtoehtoisesti ruokatorvea, joten on oletettavaa, että Lamian muodot muuttuivat isokitaisen pedon kaltaisiksi. Syystä, jota ei ole tarkemmin selitetty, Zeus antoi hänelle kyvyn poistaa ja asetella takaisin omat silmänsä.

Lamian lapsista on osittain ristiriitaista tietoa. Skylla on mainittu hänen lapsekseen, mutta toisaalta tälle on nimetty muitakin vanhempia. Zeuksen kanssa hänen kerrottiin saaneen pojan nimeltään Akhilleus ja tyttären nimeltään Sibylla.[1]

Myöhemmässä antiikin kirjallisuudessa lamia-termi muuttui monikkoon. Sana tarkoitti kauniin neidon muodon ottaneita henkiolentoja, jotka viettelivät nuorukaisia päästäkseen sitten nauttimaan näiden tuoreesta lihasta ja verestä. Nämä lamiat voidaan luokitella kuuluvaksi empusoihin. Omalla tavallaan kyse olikin siis antiikin ajan vampyyreista ja succubuksesta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Theoi Project: "Lamia".
  2. Theoi Project: "Empousai & Lamiai".
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.