Tiikerihai

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee hailajia. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Tiikerihai
Tigershark3.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Luomihaikalat Carcharhiniformes
Heimo: Tiikerihait Carcharhinidae
Suku: Galeocerdo
Müller & Henle, 1837
Laji: cuvier
Kaksiosainen nimi

Galeocerdo cuvier
(Péron & Lesueur, 1822)

Tiikerihain levinneisyys
Tiikerihain levinneisyys
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Tiikerihai Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tiikerihai Commonsissa

Tiikerihai (Galeocerdo cuvier[2]) on tiikerihaiden heimoon kuuluva kalalaji. Se on neljänneksi suurin hai maailmassa. Nimensä se on saanut kylkiensä tiikeriä muistuttavien raitojen mukaan.[3]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihai

Tiikerihai on suurikokoinen haikalalaji, jolla tiikerin tapaisia raitoja, jotka auttavat haita sulautumaan meren hiekkaiseen pohjaan kasvien joukkoon. Ruumis on yleensä tummanharmaa yläpuolelta ja valkoinen alapuolelta. Tiikerihaiden normaali pituus on noin 500 senttimetriä, joka tekee niistä yhden suurimmista haista. Ne painavat noin 807 kilogrammaa ja ne voivat elää noin 50 vuotiaaksi.[2][4][5][6][7][8][9][10]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihain ravintoon kuuluu ennen kaikkea kalaa, mustekaloja, merilintuja, hylkeitä, muita haita ja merikilpikonnia.[4][5] Tiikerihai saapuu auringon laskeuduttua saalistamaan koralliriutoille ja rannikoille. Tiikerihait kiertelevät ja kaartelevat usein tutkien uhriaan ennen hyökkäystä ja odottavat sopivaa hetkeä iskeä.[8] Tiikerihaita kutsutaan usein ”merten roskatynnyriksi”, sillä sen mahasta on löytynyt muun muassa säilyketölkkejä, kivihiiltä, rekisterikilpiä ja jopa krokotiilinpäitä.[2][7][11]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuori tiikerihai

Tiikerihai urokset saavuttavat sukupuolikypsyyden silloin, kun ne ovat noin 292 senttimetriä pitkiä, kun taas naaraat saavuttavat sukupuolikypsyydensä, kun ne ovat 330–335 senttimetriä pitkiä. Naaraat parittelevat kerran, joka kolmas vuosi. Paritteluajat eroavat maapallon pohjois- ja eteläpuoliskoilla. Pohjoisella pallonpuoliskolla naaraat parittelevat maaliskuussa tai toukokuussa jolloin poikaset syntyvät seuraavan vuoden toukokuun–kesäkuun välisenä aikana. Eteläisellä pallonpuoliskolla naaraat parittelevat marraskuussa tai tammikuussa jolloin poikaset syntyvät seuraavan vuoden helmikuun–maaliskuun välisenä aikana. Naaraat synnyttävät 10–80 poikasta 16 kuukauden raskausajan jälkeen. Vastasyntyneen poikasen pituus on 51–76 senttiä ja painavat 3–6 kilogrammaa.[2][12][5]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihain levinneisyysalue Länsi-Atlantilla on Massachusetts, Meksikonlahti, Karibianmeri ja Uruguay. Levinneisyysalue Itä-Atlantilla on Angolan saaristo. Levinneisyysalue Indo-Tyynenmeren alueella on Persianlahti, Punainenmeri, Itä-Afrikka, Havaiji, TahitiPohjois- ja Etelä-Japani ja Uusi-Seelanti. Levinneisyysalue Itä-Tyynellämerellä on Etelä-Kalifornia, Peru, mukaan lukien Revilla Gigedon saaret, Kookossaari ja Galápagossaaret.[4][5][6][13]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihai

Tiikerihait elävät lämpimissä vesissä. Ne elävät rannikkoalueilla. Sitä esiintyy myös joissa, laguuneissa, koralliriutoilla ja jopa satamissa. Ne uivat yleisesti pinnan lähellä, mutta ovat uineet jopa 350 metrin syvyydessä.[4][5][7]

Hampaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihain hampaat ovat tarpeeksi vahvat leikkaamaan merikilpikonnan kuoren läpi tai murskaamaan nisäkkään luita. Se on yksi neljästä eniten ihmisiä vahingoittaneesta hailajista.[4]

Suunnistajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiikerihai on taitava suunnistaja. Se vaeltaa kymmenien kilometrien matkoja kohteeseensa, ja niitä on tavattu joskus 3 000 kilometrin päässä synnyinseuduiltaan. Myös kettuhai kuuluu taitaviin suunnistajiin. Asiaa on tutkinut yhdysvaltalainen tutkijaryhmä, joka seurasi Havaijilla tiikerihaita, joka ui syvällä 50 kilometrin matkan suoraan riutalle, jossa oli sen jo aiemmin löytämä ruokapaikka. Suunnistus ei ollut sattumanvaraista, vaan ryhmän mukaan se tiesi tarkalleen mihin oli menossa. Tutkimuksessa selvisi, että se suunnittelee reittinsä 6–8 kilometrin pätkinä.[14]

Selitystä suunnistustaidolle ei ole löydetty, mutta tiedetään että hait aistivat Maan magneettikentän, ja ehkä sen avulla ne löytävät oikean suunnan. Myös merivirtoja on esitetty vaihtoehdoksi.[14]

Vaarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästetty tiikerihai vuonna 1966

Tiikerihaita metsästeteään suurimmaksiosaksi niiden evien ja lihan takia. Niitä metsästetetään myös ihmisten suojelemiseksi.[4][7][15]

Tiikerihain sahalaitaiset hampaat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simpfendorfer, C.: Galeocerdo cuvier IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d Galeocerdo cuvier FishBase. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  3. Tiger shark Facts Softschools.com. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  4. a b c d e f C. Bester: Biological Profiles: Tiger Shark Florida Museum of Natural History Ichthyology Department. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  5. a b c d e L.J.V. Compagno: Tiger shark (Galeocerdo cuvieri) Marine Species Indentification Portal. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  6. a b Tiger Sharks Marinebio. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  7. a b c d Mike Rogers: Tiger Shark Shark Sider. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  8. a b Tiger Shark National Geographic. National Geographic Partners. Viitattu 27.1.2019.
  9. Are Tiger Sharks Dangerous? ThoughtCo.. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  10. Tiger Shark Sharks-World. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  11. Mark Mancini: 11 Facts About Tiger Sharks Mentalfloss.com. 5.7.2018. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  12. Kyah Draper: Galeocerdo cuvier Leopard shark Animal Diversity Web. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  13. Population structure and connectivity of tiger sharks (Galeocerdo cuvier) across the Indo-Pacific Ocean basin. NCBI. 2017. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)
  14. a b Hai tietää mihin se on menossa. HS 3.3.2011 sivu B2
  15. Dr. Erich K. Ritter: Which shark species are really dangerous? Sharkinfo.ch/. Viitattu 27.1.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]