Tieteellinen skeptismi
Sivulta puuttuu  |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
Tieteellinen skeptismi (tunnetaan myös nimellä rationaalinen skeptismi) on tietoteoreettinen kanta, jossa kyseenalaistetaan väitteiden totuudenmukaisuus, kunnes ne voidaan testata käyttäen tieteellistä metodia.[1] Käytännössä tieteelliset skeptikot keskittyvät kumoamaan julkisesti teorioita, jotka ovat heidän mielestään näennäistieteellisiä, sekä opettamaan kriittistä ajattelua ja tekemään tieteellistä tutkimusta paranormaaleista ilmiöistä.[2]
Tärkeä osa tieteellista skeptismiä on argumentointivirheiden ja virhepäätelmien tunnistaminen. Tärkeää on myös ymmärtää ihmisen havainnoinnin ja tiedonkäsittelyn (muistin) rajoitteet ja ongelmat.[3]
Joitain yleisiä loogisia- ja argumentointivirheitä: [4][5]
- Pääartikkeli: Argumentointivirhe
- Argumentum ad auctoritatem Auktoriteettiin vetoaminen. Esimerkiksi virheellisen väitteen mukaan henkilö on oikeassa, koska on ammatiltaan lääkäri. Lääkärikin voi kuitenkin erehtyä ammatissaankin, ja siksi pelkästään lääkärin arvoon vetoaminen on looginen virhe.
- Cum hoc ergo propter hoc Eli korrelaatio ei tarkoita syy-seuraus-suhdetta. Esimerkkinä toimikoon virheellinen väittämä: jäätelö aiheuttaa hukkumiskuolemia, koska jäätelönmyynti korreloi hukkumisten kanssa. Hukkumiskuolemat kuitenkin selittää paremmin kesä, jolloin jäätelön syömisen lisäksi myös uidaan enemmän.
- Post hoc ergo propter hoc Suomeksi Tämän jälkeen, siispä tämän vuoksi. Esimerkkinä virheellinen väittämä: tiedän että pitsa oli myrkytetty koska tulin huonovointiseksi heti sen syötyäni. Väittämä on virheellinen, koska se perustuu vain aikajärjestykseen eikä poissulje muita huonovointisuuden mahdollisia syitä. Näin ollen kyseessä ei ole tieto, vaan mahdollisesti oikeaan osunut arvaus.
- Vahvistusilluusio. Esimerkiksi olan yli sylkäisy mustan kissan ylitettyä tie. Tai puun koputtaminen kolmasti mainitessa epätoivottu tapahtuma. Virheellinen havainnointi vahvistaa käsitystä tapahtuman epäonnea aiheuttavasta vaikutuksesta. Epäonni tai onni yhdistetään tapahtumaan useammin silloin kun taika on "toiminut". Muulloin asia helposti unohtuu.
Skeptikot ovat jatkaneet argumentointivirheiden nimeämistä[6]. Esimerkiksi virhepäätelmä peruukeista on nimenmukainen virheellinen väite: "Huomaan aina kun jollain on peruukki." Väite on virheellinen, sillä havainnoitsija tietää peruukeiksi vain ne peruukit, jotka hän tunnistaa peruukeiksi. Hyvät peruukit saattavat jäädä häneltä huomaamatta.[7]
Esimerkkejä ihmisen havainnoinnin ja tiedonkäsittelyn ongelmista:
- Pääartikkeli: Kognitiivinen vääristymä
- Pareidolia (esimerkiksi on väitetty että kasvot Marsissa ovat pareidolia ilmiön aikaansaama tulkinta)
- Lukuisat optiset harhat
- Valemuistisyndrooma
Tieteellinen skeptismi on eri asia kuin filosofinen skeptismi, joka kyseenalaistaa tiedon saavuttamisen mahdollisuuden.
Skeptismin kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Pseudoskeptismi
Skeptikkojärjestö CSICOPin perustajajäsen ja siitä myöhemmin eronnut sosiologian professori Marcello Truzzi piti tieteellisten skeptikkojen periaatteita liian kieltävinä, ja kutsui tätä pseudoskeptismiksi. Hän itse käytti tästä erotuksena termiä zeteetikko. Marcello Truzzi ei ikinä täsmentänyt kritiikkiään koskemaan mitään tiettyä tapahtumaa tai tutkimusta.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteellinen skeptismi:
Tiede:
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/moderni_skeptisismi.html
- ↑ http://www.randi.org/site/index.php/about-the-foundation.html
- ↑ http://www.skepdic.com/skepticism.html
- ↑ http://www.theskepticsguide.org/resources/logicalfallacies.aspx
- ↑ http://www.nobeliefs.com/fallacies.htm
- ↑ http://skeptoid.com/episodes/4217
- ↑ http://skepticsplay.blogspot.com/2010/01/toupees-and-stereotypes.html
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Häyry, Heta & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toim.): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
- Selin, Risto, Marketta Ollikainen & Ilpo V. Salmi (toim.): Paholaisen asianajajan paluu. Helsinki: Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
- Shermer, Michael: Why people believe weird things: Pseudoscience, superstition and other confusions of our time. Revised and expanded edition. New York: Henry Holt, 2002. ISBN 0-8050-7089-3. (englanniksi)
- Niiniluoto, Ilkka: Järki, arvot ja välineet. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13060-9.
- Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
- Tuomela, Raimo: Tiede, toiminta ja todellisuus: Tieteellisen maailmankäsityksen filosofiset perusteet. Helsinki: Gaudeamus, 1983. ISBN 951-662-334-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- The Skeptics Guide to the Universe. Tieteellistä skeptismiä podcast-muodossa. (englanniksi)
Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Robert Brotherus: Elämänasenteena epäilys.
- Paul Kurtz: Miksi olen skeptikko uskonnollisten väittämien suhteen?
- Jussi K. Niemelä: Kramer – skeptikko, ateisti ja taiteilija. Skeptikko 4/2007.
Järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Skepsis ry – Suomalaisten skeptikkojen yhdistys.
- Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal – CSICOP on skeptikoiden järjestö, joka tutkii paranormaaleja ilmiöitä koskevia väitteitä ja näennäistiedettä. (englanniksi)
- The Skeptic Society – Yhdysvaltalainen järjestö, jonka tavoitteena on edistää tiedettä ja kriittistä ajattelua sekä erikoisten väitteiden ja kumouksellisten ajatusten tutkimista. (englanniksi)
- James Randi Educational Foundation – James Randin perustama järjestö, joka tarjoaa yli miljoonan dollarin palkkion henkilölle, joka todistaa paranormaalin ilmiön olemassaolon. (englanniksi)
