Tartus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tartus
Hamrat-katua Tartusissa.
Hamrat-katua Tartusissa.

Tartus

Koordinaatit: 34.8949°N, 35.8799°E

Valtio Syyria
Maakunta Tartusin maakunta
Piirikunta Tartusin piirikunta
Väkiluku (2004)  ([1]) 115 769

Tartus (arab. طرطوس‎, Ṭarṭūs, muita nimiä: Antaradus; Tartous; Tortosa) on satamakaupunki Syyrian länsiosassa, Välimeren rannalla. Vuoden 2004 väestönlaskennassa asukasluku oli 115 769.[1] Kaupunki on Tartusin maakunnan hallintokeskus. Kaupunki on Latakian jälkeen Syyrian merkittävin satama.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofia tai puhujaa esittävä muotokuva Tartusista.

Tartus sijaitsee kolmen kilometrin päässä merellä olevasta Arwadin saari. Mantereen asutus tunnettiin antiikin aikana aluksi nimellä Antaradus, ja se oli aluksi Araduksen (Arwad) saaren siirtokunta. Keisari Konstantinus I rakennutti asutuksen uudelleen (346 jaa.) ja paikkakunta kukoisti Rooman valtakunnan ja Bysantin aikana.[2] Roomalaisaikana Antaradosia kutsuttiin nimellä Constantia, vaikkakin vanhempi nimi säilyi käytössä sen ohella. Muslimit valloittivat paikalla sijainneen linnoituksen vuonna 638, jonka jälkeen kaupunki tuhottiin ja paikka oli pitkään asumaton. Kaupunki jälleenrakennettiin ja linnoitettiin kalifi Muawija I:n valtakaudella. Paikalle asettui sotilaita, joille jaettiin alueelta maata. Kaupungin edustalla oleva Arwadin saari valloitettiin Bysantilta vasta näihin aikoihin. Joidenkin lähteiden mukaan Nikeforos II Fokas epäonnistui kaupungin piirityksessä vuonna 968, kun taas joidenkin muiden lähteiden mukaan hän valloitti sen. Basileios II:n kaudella kaupunki oli joka tapauksessa jo takaisin Bysantin valtakunnan käsissä.[4]

Ristiretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiretkeläiset valloittivat kaupungin ensimmäisen kerran vuonna 1099, mutta he menettivät sen hallinnan vain hieman myöhemmin. He valloittivat sen uudelleen vuonna 1102 ja kaupunki annettiin Raimund IV:lle. Viimeistään vuodesta 1158 kaupunkia hallitsi Temppeliherrain ritarikunta. Saladin hyökkäsi kaupunkia vastaan vuonna 1188. Sen puolustajat olivat vetäytyneet kahteen torniin, joista ensimmäinen kukistui nopeasti. Toisen tornin puolustajat taistelivat niin urhoollisesti, että Saladin päätti jättää kaupungin piirityksen sikseen.[4] Esimerkkinä ristiretkeläisajan arkkitehtuurista 1200-luvulta on Tortosan Jumalanäidin katedraali, joka nykyään toimii kaupunginmuseona. Vanhassakaupungissa on 1100-luvun lopulta ja 1200-luvun alkupuolelta peräisin olevan Temppelinherrojen linnan jäänteet. [2] Tartus kukistui sittemmin yhtenä viimeisistä ristiretkeläisten Lähi-Idässä hallitsemista kaupungeista. Mamelukit valloittivat sen vuonna 1291 hieman Akkon kukistumisen jälkeen. Mamelukit eivät kuitenkaan vallanneet kaupungin edustan Arwadin saarta ja temppeliherrat valloittivat kaupungin takaisin saarelta käsin vuonna 1300 ja hallitsivat sitä vuoteen 1302 saakka. Arwad kukistui lopulta vuosina 1302-3.[4]

Nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laiva Tartusin satamassa.

Ristiretkien jälkeen Tartusin asukasluku pieneni ja siellä oli vain vähän asukkaita aina 1900-luvulle saakka. Kaupunki elpyi Ranskan hallitsessa Syyriaa ja jälkimmäisen itsenäistyttyä toisen maailmansodan jälkeen. Sen kasvuun vaikutti etenkin tärkeän satamakaupunki İskenderunin menetys Turkille vuonna 1939, mikä pakotti rakentamaan satamia muualle. Kaupunkiin kehitty kalastusteollisuutta ja sinne rakennettiin Irakista tulevan öljyputken päätepiste. 1970-luvun alulta lähtien Tartus on ollut samannimisen maakunnan keskus.[4]

Aluksi Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä on vuodesta 1971 vuokrannut laivastoasemaa Tartusin sataman pohjoisosasta.[5][6][7] Vuonna 2015 on uutisoitu Venäjän osallistuvan Tartusin satamasta noin 55 kilometriä pohjoiseen sijaitsevan Latakian Bassel al-Assadin kansainvälisen lentoaseman laajennukseen. Lentoaseman yhteydessä toimii Syyrian ilmavoimien Jablan tukikohta ja Venäjä on käyttänyt kenttää huoltokuljetuksiinsa. Amerikkalaislähteet ovat epäilleet lentoasemalle rakennettujen uusien parakkien palvelevan Venäjän sotavoimien läsnäoloa Syyriassa.[8]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 Tartusissa oli 115 769 asukasta.[3] Suurinosa kaupungin asukkaista on muslimeja, mutta siellä asuu myös merkittävä ortodoksinen vähemmistö.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Syrian Arab Republic: Other (2004 Census Data. Väestönlaskennan 2004 väkiluvut aluehallinnon 1. (maakunnat), 2. (piirikunnat), 3. ja 4. tasolla. Tiedot syr_pop_2004_sycensus_0.xls -tiedostossa. Maakuntien väkiluku löytyy 1. tason välilehdeltä (Admin1_Governorate) ja kaupunkien väkiluvut 4. tason (Admin4_City)-välilehdeltä) 1.1.2004. humanitarianresponse.info. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  2. a b c Ṭarṭūs. Syria Encyclopedia Britannica. päivitetty 18.12.2014. Britannica.com. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
  3. a b Thomas Brinkhoff: Syria Citypopulation.de. Viitattu 11.9.2015. (englanniksi)
  4. a b c d e P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopeaedia of Islam - New Edition, s. 309-310. Volume T — U. Koninklijke Brill, Leiden, 2000. ISBN 9004112111. (englanniksi)
  5. Vojennyje bazy RF za granitsei. Spravka 15.2.2010, Ria Novosti (nyk. Rossija segodnja -konserni), ria.ru, viitattu 11.9.2015 (venäjäksi)
  6. BMF Rossii oproverg informatsiju o modernizatsii morskoi bazy v Sirii 13.1.2010, lenta.ru, viitattu 11.9.2015 (venäjäksi)
  7. Frank Gardner, 27.6.2012: How vital is Syria's Tartus port to Russia? bbc.com, viitattu 11.9.2015, (englanniksi)
  8. Russia may be escalating military role in Syria 4.9.2015, latimes.com , viitattu 11.9.2015 (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]