Taavi Tamminen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Taavi Nikolai Tamminen (10. maaliskuuta 1889 Uurainen19. tammikuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen painija ja olympiamitalisti.[1]

Antwerpenin 1920 kesäolympialaisten kreikkalais-roomalaisen painin 67,5 kilon sarjan loppuottelussa Tamminen houkuteltiin häviämään kultaa voittaneelle Emil Väreelle. Palkkioksi tästä hän sai Väreen kultamitalin itselleen. Vuonna 1921 hän voitti kultaa MM-kisoissa ja PM-kisoissa[1]. Ainoan Suomen mestaruutensa Viipurin Voimailijoita edustanut Tamminen voitti 1922[2][3]. Myöhemmin hän toimi painituomarina ja Berliinin 1936 olympialaisissa Suomen olympiajoukkueen hierojana[1].

Saavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 330. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7.
  • Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  • Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Siukonen, s. 300
  2. a b Pihlaja, s. 499
  3. a b Virtamo, s. 277
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.