Syke ei sammu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Syke ei sammu
All That Jazz
Ohjaaja Bob Fosse
Pääosat Roy Scheider
Jessica Lange
Leland Palmer
Ann Reinking
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Ensi-ilta 1979
Aiheesta muualla
IMDb
AllMovie

Syke ei sammu (All That Jazz) on Bob Fossen ohjaama, osittain omaelämäkerrallinen musikaalifantasia vuodelta 1979. Elokuvan inspiroi tapahtuma, kun Fosse yritti kovasti editoida elokuvaansa Lenny samaan aikaan kun ohjasi Chicago-musikaalia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva kertoo Joe Gideonista, joka on koreografi, tanssija sekä teatteri- ja elokuvaohjaaja. Hän käyttää huumeita ja käy naisissa. Kun hän saa sydänkohtauksen ja on sairaalassa, hän käy läpi kuoleman viisi vaihetta: viha, kieltäminen, tinkiminen, masennus ja hyväksyminen, samalla kun hän kuvittelee musikaalinumeroita elämänsä eri vaiheilta.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Roy Scheider  … Joseph ”Joe” Gideon (Keith Gordon nuorena)  
 Jessica Lange  … Angelique  
 Leland Palmer  … Audrey Paris  
 Ann Reinking  … Kate Jagger  
 Cliff Gorman  … Davis Newman  
 Ben Vereen  … O’Connor Flood  
 Erzsebet Földi  … Michelle Gideon  
 Michael Tolan  … Tri. Ballinger  
 Max Wright  … Joshua Penn  
 John Lithgow  … Lucas Sargeant  
 Anthony Holland  … Paul  

Musikaalinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Take Off With Us” – Paul
  2. ”Take Off With Us” (repriisi) – Victoria ja tanssijat
  3. ”Hospital Hop” – Paul
  4. ”After You’ve Gone” – Kate, Audrey ja Michelle
  5. ”There’ll Be Some Changes Made” – Kate, Audrey ja Michelle
  6. ”Who’s Sorry Now?” – Kate, Audrey ja Michelle
  7. ”Some Of These Days” – Kate, Audrey ja Michelle
  8. ”Bye Bye Life” – O’Connor ja Joe

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva oli menestys ja se voitti muun muassa Cannesin elokuvajuhlien arvostetun Kultaisen palmun. Se oli ehdolla yhdeksässä Oscar-kategoriassa ja voitti neljä palkintoa. Elokuva palkittiin myös useilla BAFTA-palkinnoilla ja Golden Globeilla.

Oscar-palkinnot ja -ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kutsuu elokuvaa omituisen itseironiseksi omaelämäkerraksi ja Fellinin 8½:n uusversioksi. Hän antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1] VideoHound’s Golden Movie Retriever pitää elokuvaa Roy Scheiderin parhaana roolityönä ja antaa sille kolme ja puoli tähteä neljästä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
  2. All That Jazz ★★★½ 1979 (R), VideoHound's Golden Movie Retriever. Gale, 2008. Haettu 9.11.2016 palvelusta HighBeam Research (vaatii tilauksen).