Suomalaiset vapaaehtoiset Ukrainan sodassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaiset vapaaehtoiset Ukrainan sodassa ovat suomalaisia, jotka ovat lähteneet taistelemaan Ukrainaan, joko Ukrainan tai Venäjän puolelle, Venäjän hyökättyä maahan vuonna 2022. Arviolta sata suomalaista on lähtenyt puolustamaan Ukrainaa vuoteen 2024 mennessä[1]. Suomalaissotilaita on sijoitettu eri puolille Ukrainaa, eivätkä kaikki suomalaiset sodi toistensa kanssa samoissa yksiköissälähde?. Yksittäinen suomalainen on lähtenyt myös Venäjän puolelle mukaan hyökkäykseen.

Sodassa kaatuneita vapaaehtoisia suomalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiden suomalaisen tiedetään kaatuneen elokuuhun 2024 mennessä.[2]

Kasper Alhoniemi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasper Alhoniemi (1999 Tampere10. kesäkuuta 2023 Lobkove, Ukraina) oli ensimmäinen Ukrainan puolella taistellut suomalainen vapaaehtoinen, joka kaatui Ukrainan sodassa.[3]

Alhoniemi liittyi Ukrainan asevoimien perustamaan Kansainväliseen legioonaan maaliskuussa 2022 ja oli täten yksi pisimpään Ukrainassa olleista suomalaistaistelijoista. Taisteluissa hän osallistui muun muassa Harkovan vapautukseen syksyllä 2022, Hersonin vapauttamiseen sekä Bah’mutin taisteluihin.[3]

Alhoniemi palasi hetkeksi Suomeen, mutta matkusti takaisin Ukrainaan huhtikuussa 2023. Hän liittyi Ukrainan sotilastiedustelu HUR:n alaisiin erikoisjoukkoihin. Samassa yksikössä palveli myös kaksi muuta suomalaista. Ukrainan armeija palkitsi Alhoniemen ryhmän toimistaan mitaleilla, ja hänet ylennettiin ryhmänjohtajaksi.[3]

Hän kuoli kesäkuun 10. päivänä 2023 lähellä Lobkoven kylää Zaporižžjan rintamalla panssarivaunun tulituksessa. Kolmen auton ja 12 miehen ryhmän oli tarkoitus perustaa panssarintorjunta-asema linjojen väliin Zaporižžjan rintamalla, ensimmäinen auto sai kuitenkin osuman venäläisen panssarivaunun tykistä, ja Alhoniemi sai välittömästi surmansa.[4] Samassa taistelussa kuoli myös ukrainalainen sotilas ja useita taistelijoita haavoittui, mukaan lukien toinen suomalainen vapaaehtoinen. Alhoniemi oli kuollessaan 23-vuotias. Hänen ruumiinsa pystyttiin noutamaan alueelta vasta elokuussa. Suomeen hänet kuljetettiin marraskuussa, kun Suomi-Ukraina-maanpuolustusyhdistys oli saanut järjestettyä kuljetuksen varat kansalaiskeräyksellä.[5]

Alhoniemi siunattiin haudan lepoon joulukuussa 2023 Tampereella Lamminpään kappelissa. Hautajaisissa olivat läheisten lisäksi läsnä myös yksi hänen suomalainen taistelu­toverinsa sekä ukrainalaiskomentaja.[6]

Siviilissä Alhoniemi työskenteli koneenasentajana. Hän valmistui ammattikoulusta 2018.[3]

Ville Mykkänen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ville Mykkänen (1997 – elokuu 2024 Luhanskin alue) oli suomalainen sotilas, joka taisteli vapaaehtoisena Ukrainassa vuodesta 2023 lähtien.[7][8]

Mykkänen asui Pyhäjärvellä ja toimi puoluepolitiikassa keskustan riveissä. Lukiossa ollessaan Mykkänen liittyi keskustan jäseneksi ja oli Pyhäjärven nuorisovaltuustossa. Heinäkuussa 2016 Mykkänen astui asepalvelukseen Kainuun prikaatissa, jossa hän palveli jääkärikomppaniassa puoli vuotta.[9] Keskustanuorten piirijärjestö Pohjois-Pohjanmaalla valitsi hänet vuonna 2022 puheenjohtajakseen vuodelle 2023.[8] Mykkänen oli ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa ja sai Pyhäjärvellä 21 ääntä päästen varasijalle. Hän ilmoitti tuolloin ammatikseen tehdastyöläisen.[10] Hän kertoi isänmaallisuuden olleen tärkein politiikassa edustamansa teema.[11]

Loppusyksystä 2023 Mykkänen lähti vapaaehtoistaistelijaksi Ukrainaan ja otti käyttöön taistelijanimen Flurry. Hän kaatui elokuun alussa 2024 taisteluissa Luhanskin alueella. Hän oli viides tiedossa ollut Ukrainassa kaatunut suomalaistaistelija.[7] Aiemmista kaatuneista oli nimetty kesäkuussa 2023 kuollut Alhoniemi.[12]

Mykkänen opiskeli tuotantotalouden insinööriksi ammattikorkeakoulu Centriassa Kokkolassa. Hän osallistui aktiivisesti reserviläistoimintaan ja keräsi luottamustehtäviä. Hän myös pelasi jääkiekkoa Pyhäjärven Pohdissa, harrasti metsästystä ja kalastusta.[13]

Petri Viljakainen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petri Viljakainen (18. kesäkuuta 1977 Pieksämäki2022) oli suomalainen taistelija. Hän tuli vuonna 2015 tunnetuksi ensimmäisenä julkisuudessa esiteltynä suomalaisena, joka oli lähtenyt vapaaehtoisena taistelemaan Venäjän tukemien kapinallisjoukkojen rinnalle itäiseen Ukrainaan.[14][15]

Taistellessaan Luhanskin kansantasavallan joukoissa Viljakainen sai vuoden 2017 alussa kranaatinsirpaleen käsivarteensa. Janus Putkosen johtaman propagandatoimisto Doni Newsin mukaan Viljakainen oli toimitettu sairaalahoitoon.[16] Elokuussa 2019 Länsi-Savo ilmoitti Viljakaisen haavoittuneen lievästi pari kertaa alkoholin vaikutuksen alaisena.[17] Vuonna 2018 Johan Bäckman kustansi Viljakaisen muistelmateoksen Vilin sota: Suomea puolustamassa vapaaehtoisena Donbassin aroilla 2015–2018.[18]

Kommunistisessa julkaisussa Kansan ääni esitettiin Viljakaisen kuolleen maaliskuussa 2022 ja tiedon tästä tulleen marraskuussa 2022. Julkaisun mukaan hän oli kadonnut taistellessaan Venäjän tukemissa Luhanskin kansantasavallan joukoissa. Kansan äänen mukaan Viljakaisella oli kaksi poikaa.[15] Väitettä Viljakaisen kuolemasta levitettiin myös MV-lehdessä.[19] Johan Bäckman esitti ristiriitaisia väitteitä kuolinajasta. Bäckmanin mukaan Viljakainen oli kuollut maaliskuussa 2022 Sjevjerodonetskin taisteluissa, jotka tosiasiassa käytiin vasta touko- ja kesäkuussa 2022. Bäckman luonnehti Viljakaista merkittäväksi Venäjän puolestapuhujaksi.[14]

  1. Ville Mäkilä: Suomalaiset vapaaehtoiset Ukrainan sodassa: Jos kuolen, se on valintani Verkkouutiset. 8.2.2024. Viitattu 20.8.2024.
  2. Tiettävästi viides suomalainen vapaaehtoistaistelija saanut surmansa Ukrainassa Lapin Kansa. Viitattu 20.8.2024.
  3. a b c d Kasper Alhoniemi, 23, kaatui taistellessaan Ukrainan puolesta – tämä on hänen tarinansa Yle Uutiset. 18.2.2024. Viitattu 20.2.2024.
  4. Suomalaistaistelijat kertovat, mikä Ukrainan sodassa yllätti – ”Jos niin kuin rehellisesti sanotaan...” Ilta-Sanomat. 29.10.2023. Viitattu 28.10.2024.
  5. Venäjän hyökkäys | Ukrainassa kesäkuussa kaatunut suomalaissotilas haudattiin Tampereella Helsingin Sanomat. 9.12.2023. Viitattu 20.2.2024.
  6. Ukrainassa kaatunut suomalaissotilas laskettiin haudan lepoon Tampereella Ilta-Sanomat. 9.12.2023. Viitattu 28.10.2024.
  7. a b Tommi Hannula, Yhdistys: Keskusta­poliitikko Ville Mykkänen kaatui taisteluissa Helsingin Sanomat 18.8.2024, viitattu 18.8.2024
  8. a b Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorten puheenjohtajaksi Ville Mykkänen Suomenmaa 18.11.2022, viitattu 18.8.2024
  9. Mikko Marttinen: Periaatteisiinsa uskonut Ville Mykkänen, 26, kaatui Ukrainan vuoksi – tällainen oli hänen tarinansa Ilta-Sanomat. 21.8.2024. Viitattu 28.10.2024.
  10. Ville Mykkänen MTV, Kuntavaalit 2021, viitattu 18.8.2024
  11. Ville Mykkänen Keskustanuorten liittohallitukseen! Keskustanuoret 24.10.2022, viitattu 18.8.2024
  12. Mikko Marttinen, Keskusta­poliitikko Ville Mykkänen, 26, kaatui Ukrainassa – ”Luja tahto puolustaa vapaata kansakuntaa” Ilta-Sanomat 17.8.2024, viitattu 18.8.2024
  13. Mikko Marttinen: Periaatteisiinsa uskonut Ville Mykkänen, 26, kaatui Ukrainan vuoksi – tällainen oli hänen tarinansa Ilta-Sanomat. 21.8.2024. Viitattu 28.10.2024.
  14. a b Meri Naski, Väite: Venäjän puolella Ukrainassa taistellut suomalaismies on kuollut Iltalehti 21.11.2022, viitattu 18.8.2024
  15. a b Leena Hietanen, Petri Viljakainen (1977-2022) in memoriam Kansan ääni 9.12.2022, viitattu 18.8.2024
  16. Pekka Hakala, Separatistiuutiset: Suomalainen haavoittui Itä-Ukrainan taisteluissa Helsingin Sanomat 5.2.2017, viitattu 18.8.2024
  17. Tiina Saari, Pieksämäkeläinen Petri Viljakainen on taistellut neljä vuotta Itä-​Ukrainan sodassa, mutta lopetti kesäksi: ”Olen tehnyt maataloushommia luhanskilaisella maatilalla rintaman läheisyydessä” Länsi-Savo 5.8.2019, viitattu 18.8.2024
  18. Vilin sota : Suomea puolustamassa vapaaehtoisena Donbassin aroilla 2015-2018 Finna, viitattu 18.8.2024
  19. Mika Mäkeläinen, Veli-Pekka Hämäläinen, Elise Aaltonen, Suomalainen vapaaehtois­taistelija on kuollut Ukrainassa Yle 12.6.2023, viitattu 18.8.2024

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]