Statiinit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Statiini)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lääkeaineita. Statiini on myös estäjähormoni.
Lovastatiini.

Statiinit eli HMG-CoA-reduktaasin estäjät ovat maksan kolesterolintuotantoa vähentäviä lääkeaineita. Statiinit vähentävät merkittävästi veriseerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta[1] ja suurentavat hieman HDL-kolesterolin pitoisuutta. Statiineilla on myös jonkin verran valtimon sisäkalvon pullistumia ehkäisevää tehoa[2].

Statiinien käyttö vähentää sepel- ja aivovaltimotautien sekä alaraajojen valtimotaudin riskiä[2], mutta lisää aivoverenvuodon riskiä[3].

Statiineja käytetään sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla ja muilla ihmisillä, joiden kolesteroliarvot eivät ole suositusten rajoissa. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kohdalla puhutaan sekundaaripreventiosta ja muiden kohdalla primaaripreventiosta.

Statiinilääkitys vähentää familiaarista hyperkolesteromiaa sairastavien kokonaiskuolleisuutta lähes kuusi prosenttia, mikä johtuu sydänkuolleisuuden vähenemisestä lähes puolella primaaripreventiossa ja lähes 25 prosentilla sekundaaripreventiossa[4].

Statiinit vähentävät sydäntapahtuman riskiä keskimäärin 20-25 prosentilla ja kokonaiskuolleisuutta 10 prosenttia LDL-kolesterolin alentuessa noin 1 millimoolin litraa kohden[2]. Eläkeikäisten sydänsairaiden kokonaiskuolleisuus vähenee statiinilääkityksen myötä jopa noin 20 prosenttia[5]. Statiinien käyttö ei vähennä kuitenkaan kokonaiskuolleisuutta niillä eläkeikäisillä, joilla ei ole todettua sydän- ja verisuonisairautta[6].

Statiinit näyttäisivät aiheuttavan joillekin potilaille älyllisten toimintojen heikkenemistä ja toisilla taas parantavan niitä[7] siten että statiinien negatiivinen ja positiivinen vaikutus kumoavat toisensa väestötasolla[8]. Simvastatiinilla on havaittu olevan myös kouristuksia vähentävää vaikutusta osalla potilaista, vaikka se voi myös lisätä tai aiheuttaa niitä[9].

Ensimmäiset statiinit löydettiin 1970-luvulla eristämällä ne Aspergillus- ja Penicillium -homesienistä[1].

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maksa muodostaa kolesterolisynteesin alkuvaiheessa mevalonaattia aineesta nimeltä 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A (HMG-CoA). HMG-CoA-reduktaasi toimii kolesterolisynteesin katalyyttina.

Statiinit estävät HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, mistä aiheutuu, että maksa tuottaa vähemmän kolesterolia. Maksasolut kompensoivat kolesterolintuotannon vähenemistä lisäämällä LDL-reseptoriensa määrää. Tämä johtaa siihen, että maksaan saapuu verestä enemmän "pahana kolesterolina" tunnettua LDL-kolesterolia, mikä johtaa veressä olevan LDL-kolesterolin vähenemiseen.[1]

Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1] Sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavan apolipoproteiini B:n määrä veressä saattaa kuitenkin jäädä liian suureksi siinäkin tapauksessa, että potilaan LDL-kolesterolin määrä saadaan viitearvojen sisälle.[10]

Teho ja hyöty-haittasuhde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistussa 27 satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että statiinihoito alensi sydäntapahtuman riskiä 20-25 prosentilla ja vähensi 10 prosenttia kaikkien potilasryhmien kokonaiskuolleisuutta, kun LDL-kolesterolia alennettiin statiinihoidolla 40 mg/dL (eli noin 1.0 mmol/l). Intensiivisempi statiinihoito vähensi sydäntapahtuman riskiä vielä 15 prosenttia lisää.[2]

Vuonna 2019 julkaistussa 23 satunnaistettuun ja kontrolloituun kliiniseen tutkimukseen perustuvassa tutkimuskatsauksessa havaittiin, että yli 64-vuotiaiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuus väheni 20 prosenttia, mutta oireettomien potilaiden kokonaiskuolleisuus ei vähentynyt lainkaan[5]. Vuonna 2020 julkaistiin vastaavanlainen 17 tutkimukseen perustuva katsaus, jonka tulos oli lähes sama: statiinien käyttö vähensi iäkkäiden sydänsairaiden kokonaiskuolleisuutta 18 prosentilla, mutta ei terveiden[6].

Lääketieteellisiä hoitoja puolueettomasti arvioivan[11] brittiläisen NNT-tietokannan mukaan sydänsairaiden potilaiden statiinihoito pelastaa viiden käyttövuoden aikana hengen yhdeltä prosentilta hoitoa saaneista. Tämän lisäksi 2,5 prosentilta hoitoa saaneista estyy ei-kuolemaan johtava sydänkohtaus ja yhdeltä prosentilta estyy aivohalvaus.[12]

Haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinien käyttö aiheuttaa haittavaikutuksia etenkin iäkkäille käyttäjille[13].

Ääreishermoston rappeuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinien käyttö 16-kertaistaa riskin sairastua perifeeriseen neuropatiaan eli ääreishermoston rappeumaan[14].

Dementia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinit aiheuttavat etenkin yli 75-vuotiaille käyttäjille usein kognitiivisia ongelmia[13]. Vuonna 2021 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan aivo-veriesteen läpäisevien lipofiilisten statiinien kuten simvastatiinin, atorvastatiinin ja lovastatiinin käyttö kaksi- ja puolinkertaistaa lieviä kognitiivisia ongelmia omaavien riskin sairastua dementiaan. Riskin suureneminen kyseiselle tasolle koski niitä, jotka olivat saaneet kokonaiskolesterolinsa 5,33 mmo/l eli hyvin lähelle tavoitetasoa tai vielä alhaisemmaksi.[15]

Muu aivoterveys ja hormonitasojen lasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinit aiheuttavat etenkin yli 75-vuotiaille käyttäjille usein väsymystä[13].

Vuonna 2015 julkaistussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa havaittin, että statiinit aiheuttavat unihäiriöitä. Statiinien käyttö lisäsi myös vanhenevien naisten aggressiivisuutta mutta vähensi miesten aggressivisuutta etenkin niillä naisilla ja miehillä, joiden aggressiivisuuden taso oli lähtötilanteessa matalampaa kuin muilla. Miesten aggressiivisuuden väheneminen liittyi siihen, että statiinien käyttö vähensi heidän testosteronitasojaan. Tutkittavat nauttivat 20 milligrammaa simvastatiinia tai 40 milligrammaa pravastatiinia[16]. Kaloilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että statiinilääkitys saa aikaan aggressiivista käytöstä ja aivojen serotoniinipitoisuuden vähenemistä[17].

Statiinit voivat aiheuttaa myös seksuaalielämän häiriöitä[18].

Aivoverenvuoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 julkaistun tieteellisessä tutkimuskatsauksessa havaittiin, että statiinihoito lisäsi aivoverenvuodon riskiä keskimäärin 15 prosentilla ja korkea-annoksinen hoito yli 50 prosentilla. Riski lisääntyi kaikilla potilasryhmillä, ja aiemmin aivoverenvuodon sairastaneiden riski jopa nelinkertaistui.[19][3]

Diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin luultiin, että statiinit lisäisivät vain lievästi aikuistyypin diabeteksen riskiä. Kokeellisissa interventiotutkimuksissa on havaittu sittemmin, että statiinien käyttäjillä ilmenee tutkimuksesta riippuen 25–48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla.[20][21] Esimerkiksi vuonna 2017 julkaissa suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että statiinihoito lisäsi kuuden hoitovuoden aikana 46 prosentilla kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä. Osanottajien insuliiniherkkyys väheni keskimäärin 24 prosenttia ja insuliinineritys 12 prosenttia. Rosuvastatiini, atorvastatiini ja simvastatiini lisäsivät diabetesriskiä eniten ja pravastatiini vähiten.[22]

Keskivartalolihavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinien on havaittu aiheuttavan keskivartalolihavuutta samassa suhteessa kun se alentaa potilaiden LDL-kolesterolin tasoa[23].

Lihasvauriot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääketieteellisiä hoitoja puolueettomasti arvioivan[11] brittiläisen NNT-tietokannan mukaan statiinihoito aiheuttaa viiden käyttövuoden aikana 10 prosentille potilaista lihasvaurion[12].

Lihaksiin kohdistuvat haittavaikutukset ovat harvinaisia kontrolloiduissa tutkimuksissa, mutta niitä on esiintynyt väestöseurantatutkimuksissa 5-20 prosentilla statiinien käyttäjistä. Syynä eroihin saattaa olla se, etteivät kontrolloituihin tutkimuksiin osallistuneet potilaat ole olleet edustava otos statiinien käyttäjistä, jotka ovat usein iäkkäitä, monisairaita ja monilääkittyjä. Myös esimerkiksi alkoholismi altistaa statiinien aiheuttamille lihashaitoille.[24] Statiinin aiheuttamat lihasoireet katoavat yleensä muutamassa viikossa lääkkeen lopetuksen jälkeen[25], mutta vuonna 2010 julkaistun ranskalaistutkimuksen mukaan lähes kolmannes lihasten hermotukseen kohdistuneita haittavaikutuksia saaneista kärsi lihasoireista edelleen puolen vuoden kuluttua lääkityksen lopettamisesta ja 17 prosentilla esiintyi edelleen kohonneita kreatiinikinaasipitoisuuksia[26].

Statiinien aiheuttama lihashaitta alkaa usein muutaman kuukauden sisällä hoidon aloituksesta, mutta se saattaa alkaa myös vasta vuosien kuluttua. Raajalihaksissa saattaa esiintyä kipua, heikkoutta tai kramppeja. Oireettomassa myopatiassa esiintyy pelkkää veriplalsman kreatiinikinaasipitoisuuden suurenemista. Rhabdomyolyysissa luurankolihasten tuhoutumisesta syntyvä myoglobinuria vaurioittaa munuaisia. Auotimmuunireaktioksi epäilty nekrotisoiva myopatia jatkaa etenemistä, vaikka statiinilääkitys lopetettaisiin.[24] Lihasoireet pitää aina tutkia erikseen, koska niihin saattaa liittyä lihaskudoksen hajoamista, mikä voi aiheuttaa jopa kuolemaan johtavia munuaisvaurioita[27]. Statiinien käyttäjillä esiintyy myös muita enemmän tuki- ja liikuntaelimistön kipuja ja pehmytkudosvammoja kuten nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja luiden sijoiltaanmenoja.[28]

Maksavauriot ja haimatulehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinit saattavat tulehduttaa ja vaurioittaa maksaa etenkin silloin, kun niiden rinnalla käytetään muita maksatoksisia aineita kuten alkoholia tai kalsiumkanavasalpaajia.[29] Statiinien käyttö saattaa lisätä myös haimatulehduksen esiintymistä[30].

Näkökyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinit voivat aiheuttaa näöntarkkuuden heikentymistä ja muita näköhäiriöitä[31].

Suomessa käytetyt statiinilääkkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini Kuva Tuotenimi Valmistus Metabolia[32]
Atorvastatiini
Orbeos, Lipitor, Torvast Synteettinen CYP3A4
Fluvastatiini
Lescol, Lescol XL Synteettinen CYP2C9
Lovastatiini
Mevacor, Altocor, Altoprev Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä. CYP3A4
Pravastatiini
Pravachol, Selektine, Lipostat Käyminen, johdannainen. ei CYP liitännäinen[33]
Rosuvastatiini
Crestor Synteettinen CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini
Zocor, Lipex Käyminen, johdannainen. CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 715–728. Medicina, 2001, 6. painos. ISBN 951-97316-1-X.
  2. a b c d Summarizing the Current State and Evidence on Efficacy and Safety of Statin Therapy. Expert Analysis American College of Cardiology. Nov 17, 2016. Viitattu 10.5.2021.
  3. a b Borja E. Sanz-Cuesta, Jeffrey L. Saver: Lipid-Lowering Therapy and Hemorrhagic Stroke Risk: Comparative Meta-Analysis of Statins and PCSK9 Inhibitors. Stroke, 2021-10, 52. vsk, nro 10, s. 3142–3150. doi:10.1161/STROKEAHA.121.034576. ISSN 0039-2499. Artikkelin verkkoversio. en
  4. Reductions in all-cause, cancer, and coronary mortality in statin-treated patients with heterozygous familial hypercholesterolaemia: a prospective registry study. https://academic.oup.com/eurheartj/article/29/21/2625/530400?login=true
  5. a b Lipid-Lowering Agents in Older Individuals: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Clinical Trials. The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, Volume 104, Issue 5, May 2019, Pages 1585–1594. https://doi.org/10.1210/jc.2019-00195
  6. a b Chuannan Zhai, Kai Hou, Rui Li, YueCheng Hu, JingXia Zhang, YingYi Zhang: Efficacy of statin treatment based on cardiovascular outcomes in elderly patients: a standard meta-analysis and Bayesian network analysis. The Journal of International Medical Research, 12.6.2020, nro 6. PubMed:32529863. doi:10.1177/0300060520926349. ISSN 0300-0605. Artikkelin verkkoversio.
  7. Bob G. Schultz, Denise K. Patten, Daniel J. Berlau: The role of statins in both cognitive impairment and protection against dementia: a tale of two mechanisms. Translational Neurodegeneration, 27.2.2018, nro 1, s. 5. PubMed:29507718. doi:10.1186/s40035-018-0110-3. ISSN 2047-9158. Artikkelin verkkoversio.
  8. Uusi havainto kolesterolilääkkeistä – statiinit eivät ehkäisekään muistisairauksia kuten on toivottu Ilta-Sanomat. 15.7.2021. Viitattu 15.7.2021.
  9. Potential Reduction in Seizure Frequency With Statin Therapy Neurology Advisor. 4.12.2016. Viitattu 2.5.2021. (englanniksi)
  10. Christie M. Ballantyne, Joel S. Raichlen, Valerie A. Cain: Statin therapy alters the relationship between apolipoprotein B and low-density lipoprotein cholesterol and non-high-density lipoprotein cholesterol targets in high-risk patients: the MERCURY II (Measuring Effective Reductions in Cholesterol Using Rosuvastatin) trial. Journal of the American College of Cardiology, 19.8.2008, nro 8, s. 626–632. PubMed:18702965. doi:10.1016/j.jacc.2008.04.052. ISSN 1558-3597. Artikkelin verkkoversio.
  11. a b Graham Walker and The NNT Group: Homepage TheNNT. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
  12. a b Graham Walker and The NNT Group: Statins for Heart Disease Prevention (With Known Heart Disease) TheNNT. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
  13. a b c University Hospital, Bordeaux: Mortality and Economic Impact of Stopping Statins in People Aged of 75 and Over: a Pragmatic Clinical Trial. National Library of Medicine, 3.12.2020, nro NCT02547883. clinicaltrials.gov. Artikkelin verkkoversio.
  14. Adam Chapman: Statins side effects: People taking statins 14 times more at risk of peripheral neuropathy Express.co.uk. 5.7.2021. Viitattu 10.7.2021. (englanniksi)
  15. Prasanna Padmanabham, Stephen Liu, Daniel Silverman: Lipophilic Statins in Subjects with Early Mild Cognitive Impairment: Associations with Conversion to Dementia and Decline in Posterior Cingulate Brain Metabolism in a Long-term Prospective Longitudinal Multi-Center Study. Journal of Nuclear Medicine, 1.5.2021, nro supplement 1, s. 102–102. ISSN 0161-5505. Artikkelin verkkoversio. en
  16. Beatrice A. Golomb, Joel E. Dimsdale, Hayley J. Koslik, Marcella A. Evans, Xun Lu, Steven Rossi: Statin Effects on Aggression: Results from the UCSD Statin Study, a Randomized Control Trial. PLOS ONE, 7.1.2015, nro 10, s. e0124451. PubMed:26132393. doi:10.1371/journal.pone.0124451. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio. en
  17. Zaria Gorvett: The medications that change who we are www.bbc.com. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  18. Debra Fulghum Bruce, PhD: Side Effects of Cholesterol-Lowering Statin Drugs WebMD. Viitattu 9.7.2021. (englanniksi)
  19. Statiinit suurentavat aivoverenvuodon vaaraa osalla potilaista – riski ei liity PCSK9:n estäjiin Hyvä Terveys. 29.7.2021. Viitattu 1.8.2021.
  20. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  21. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  22. Simvastatatiini lisää diabetesriskiä ja aiheuttaa häiriöitä solunsisäisessä signaloinnissa - Väitöstiedotteet | UEF www.uef.fi. Arkistoitu 8.4.2020. Viitattu 19.3.2020.
  23. J. A. Pio-Magalhães, M. C. Ferreira-Sae, F. A. Souza, A. M. Grespan-Magossi, R. Schreiber, L. A. Velloso: Hip circumference is associated with high density lipoprotein cholesterol response following statin therapy in hypertensive subjects. Journal of Endocrinological Investigation, 2011-10, nro 34, s. 680–684. PubMed:21586895. doi:10.3275/7725. ISSN 1720-8386. Artikkelin verkkoversio.
  24. a b https://www.duodecimlehti.fi/duo11784
  25. Kivuton kolesterolilääke? Hyvä Terveys. 2.12.2014. Viitattu 2.5.2021.
  26. Ending Statins May Not End Associated Muscle Pains www.medpagetoday.org. 11.2.2010. Viitattu 10.5.2021. (englanniksi)
  27. Lipcut: Pakkausseloste. Tietoa käyttäjälle. https://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/2/23016062.pdf
  28. Statiinit voivat lisätä pehmytkudosvammojen riskiä Lääkärilehti.fi. Viitattu 19.3.2020.
  29. Jimmy Jose: Statins and its hepatic effects: Newer data, implications, and changing recommendations. Journal of Pharmacy & Bioallied Sciences, 2016, nro 1, s. 23–28. PubMed:26957864. doi:10.4103/0975-7406.171699. ISSN 0976-4879. Artikkelin verkkoversio.
  30. Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Statiinin käyttö voi lisätä äkillisen haimatulehduksen riskiä - Fimea www.fimea.fi. Arkistoitu 28.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  31. Vinci Mizranita, Eko Harry Pratisto: Statin-associated ocular disorders: the FDA and ADRAC data. International Journal of Clinical Pharmacy, 2015-10, nro 5, s. 844–850. PubMed:25939673. doi:10.1007/s11096-015-0128-x. ISSN 2210-7711. Artikkelin verkkoversio.
  32. Safety of Statins: Focus on Clinical Pharmacokinetics and Drug Interactions" Circulation 2004:109:III-50-IIIi-57
  33. Comparison of Cytochrome P-450-Dependent Metabolism and Drug Interactions of the 3-Hydroxy-3-methylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors Lovastatin and Pravastatin in the Liver. DMD February 1, 1999 vol. 27 no. 2 173–179

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Statiinit.