Statiinit

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Statiini)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lääkeaineita. Statiini on myös estäjähormoni.
Lovastatiini.

Statiinit eli HMG-CoA-reduktaasin estäjät ovat maksan kolesterolisynteesiä estäviä lääkeaineita, joita käytetään familiaarisen hyperkolesterolemian hoidossa ja parantamaan sydän- ja verisuonitautien riskiryhmään kuuluvien potilaiden LDL- ja HDL-kolesterolien suhdetta.

Statiinit vähentävät merkittävästi seerumin LDL-kolesterolin pitoisuutta [1] sekä suurentavat hieman HDL-kolesterolin pitoisuutta. Statiineilla on siten jonkin verran valtimon sisäkalvon pullistumia ehkäisevää tehoa, mikä vähentää sepel- ja aivovaltimotautien sekä alaraajojen valtimotaudin riskiä. Statiinien sydäntauteja ehkäisevä teho on kuitenkin niin pieni, että noin 1900 potilaan on syötävä vuoden ajan statiineja, jotta vältettäisiin yksi sydäntautikuolema[2]. Statiinien ei ole osoitettu myöskään vähentävän naispuolisten potilaiden kokonaiskuolleisuutta[3], vaan kaikista placebokontrolloiduista tutkimuksista on on saatu sellainen tulos, ettei statiinien käyttö vähennä lainkaan naispotilaiden kokonaiskuolleisuutta[4]. Sen sijaan useissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että statiinien käyttö lisää merkittävästi kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyttä[5][6]

Ensimmäiset statiinit löydettiin 1970-luvulla eristämällä ne Aspergillus- ja Penicillium -homesienistä. Statiinit otetaan suun kautta, ja ne ovat Suomessa reseptivalmisteita.[1]

Vaikutusmekanismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolesteroli syntetisoidaan maksassa, ja synteesin alkuvaiheessa 3-hydroksi-3-metyyliglutaryylikoentsyymi A:sta (HMG-CoA) muodostuu mevalonaattia HMG-CoA-reduktaasin katalysoimana. Statiinit estävät kilpailevasti HMG-CoA-reduktaasin toimintaa, jolloin maksan kolesterolimäärä vähenee. Sen kompensoimiseksi maksasolujen LDL-reseptorien määrä kasvaa, ja maksa alkaa ottaa verestä enemmän LDL-kolesterolia, jonka määrä veressä näin ollen pienenee. Statiinit vähentävät veren LDL- ja kokonaiskolesterolipitoisuuksia noin 30–40 prosenttia ja triglyseridipitoisuuksia 10–20 prosenttia.[1]

Lisääntynyt diabetesriski ja muut haittavaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiinilääkitys lisää kokeellisten tutkimusten mukaan aikuistyypin diabeteksen esiintyvyyttä, eli statiinia käyttäneillä osanottajilla ilmenee tutkimuksesta riippuen 25-48 prosenttia enemmän diabetekseen sairastumista kuin plaseboa nauttineilla[7][8].

Noin puolet potilaista lopettaa statiinilääkityksen vuoden kuluttua lääkityksen alkamisesta[9]. Tämä saattaa liittyä niiden haittavaikutuksiin. Statiinien haittavaikutuksia on ilmennyt erityisesti ikäihmisillä: yleinen voimattomuus ja vetämättömyys, lihaskivut, nivelkivut ja heikentyneet muistitoiminnot sekä hermosäryt.[10] Haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkeaineiden kanssa on myös ilmennyt[11]. Siksi terveellisempi hoitomuoto on ruokavalioremontti. Koska ihmisen verenkierrossa ja kehossa olevasta kolesterolista vain n. 15 % on ravinnosta imeytynyttä ja loput 85 % on maksan syntetisoimaa, on ravinnolla kuitenkin statiinilääkitystä vähäisempi vaikutus.

Lääkeaineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Statiineihin kuuluvat seuraavat lääkkeet:

Statiini Kuva Tuotenimi Valmistus Metabolism[12]
Atorvastatiini
Lipitor.png
Orbeos, Lipitor, Torvast Synteettinen CYP3A4
Fluvastatiini
Fluvastatine.png
Lescol, Lescol XL Synteettinen CYP2C9
Lovastatiini
Lovastatin.png
Mevacor, Altocor, Altoprev Käyminen. Löytyy luonnosta osterivinokkaasta ja punaisesta riisistä. CYP3A4
Pravastatiini
Pravastatin.svg
Pravachol, Selektine, Lipostat Käyminen, johdannainen. Non CYP[13]
Rosuvastatiini
Rosuvastatin-Formulae V 1.png
Crestor Synteettinen CYP2C9 and CYP2C19
Simvastatiini
Simvastatin.svg
Zocor, Lipex Käyminen, johdannainen. CYP3A4

Lisäksi on olemassa serivastatiini, mevastatiini ja pitavastatiini, jotka eivät ole Suomessa myynnissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, s. 715–728. Medicina, 2001, 6. painos. ISBN 951-97316-1-X.
  2. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  3. When and Why Statins Fail to Save Lives. Vos et al. The american Journal of medicine. https://www.amjmed.com/article/S0002-9343(17)30263-2/pdf
  4. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  5. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  6. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  7. Statin use and risk for type 2 diabetes: what clinicians should know. 2018. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29139315
  8. Statins and the Risk of Diabetes: Evidence From a Large Population-Based Cohort Study. 2014. https://www.medscape.com/viewarticle/829230_4
  9. Point: Why statins have failed to reduce mortality in just about anybody. Eddie Vos, Colin P. Rose & Pierre Biron. Journal of clinical lipodology. http://www.health-heart.org/Point-Counterpoint.pdf
  10. Pauli Puirava, Kliinisen farmasian seura
  11. Mitkä ovat statiinien haitta- ja yhteisvaikutukset? Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Viitattu 18.4.2011.
  12. Safety of Statins: Focus on Clinical Pharmacokinetics and Drug Interactions" Circulation 2004:109:III-50-IIIi-57
  13. Comparison of Cytochrome P-450-Dependent Metabolism and Drug Interactions of the 3-Hydroxy-3-methylglutaryl-CoA Reductase Inhibitors Lovastatin and Pravastatin in the Liver. DMD February 1, 1999 vol. 27 no. 2 173–179

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]