Sokerialkoholit
Sokerialkoholit eli polyolit ovat hiilihydraattien hydrattuja muotoja, joiden karbonyyliryhmä (aldehydi tai ketoni) on pelkistetty primaariseksi tai sekundaariseksi hydroksyyliryhmäksi. Sokerialkoholeja käytetään yleensä makeutusaineina "sokerittomissa tuotteissa" sekä esimerkiksi hammastahnassa ja suuvesissä.[1]
Sokerialkoholeja ovat muiden muassa erytritoli, inositoli, isomalti, ksylitoli, laktitoli, maltitoli, mannitoli ja sorbitoli.[1]
Sokerialkoholeja esiintyy luontaisesti monissa hedelmissä. Niitä voidaan myös valmistaa disakkarideista ja monosakkarideista.[2] Disakkarideista muodostetut sokerialkoholit, kuten maltitoli ja laktitoli, eivät kuitenkaan hydraudu kokonaan, sillä niissä on vain yksi pelkistettävä aldehydiryhmä.
Sokerialkoholit ravinnossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Suhteellinen makeus (pöytäsokeri = 1,0) |
Kalorimäärä (kcal / g) |
Makeus per kalorimäärä |
|---|---|---|---|
| Erytritoli | 0,7 | 0,2 | 3,5 |
| Glyseroli | 0,6 | 4,3 | 0,14 |
| Isomalti | 0,5 | 2,0 | 0,25 |
| Laktitoli | 0,4 | 2,0 | 0,2 |
| Maltitoli | 0,9 | 2,1 | 0,43 |
| Mannitoli | 0,5 | 1,6 | 0,31 |
| Sorbitoli | 0,6 | 2,6 | 0,23 |
| Ksylitoli | 1,0 | 2,4 | 0,42 |
| Vertailukohde: Pöytäsokeri |
1,0 | 4,0 | 0,25 |
Sokerialkoholien maku muistuttaa sakkaroosin eli tavallisen pöytäsokerin makua, mutta niissä on vähemmän makeutta ja energiaa. Sokerialkoholeja voi käyttää peittämään vahvojen makeutusaineiden jättämän epämiellyttävän jälkimaun. Jotkin sokerialkoholit aiheuttavat suussa "kylmän" tunteen, kuten ksylitoli purukumissa. Kaikki kariesta aiheuttavat bakteerit eivät kykene käyttämään sokerialkoholeja ravintonaan, mutta suurin osa ksylitolin käyttäjäistä kehittää sille vastustuskykyisiä bakteerikantoja.[3]
Sokerialkoholit eivät imeydy ohutsuolessa täysin vereen, joten ne vaikuttavat verensokeriin vähemmän kuin pöytäsokeri. Tämän takia myös diabeetikot ja vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat voivat kohtuullisessa määrin käyttää niitä. Suuret määrät sokerialkoholia voivat kuitenkin aiheuttaa turvotusta ja ripulia.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Eat any sugar alcohol lately? Yeale - New Haven Hospital. Arkistoitu 29.9.2015. Viitattu 7.8.2013.
- ↑ Sugar Alcohols Fact Sheet Food Insight. Viitattu 7.8.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ EM Söderling: Xylitol, mutans streptococci, and dental plaque. Advances in Dental Research, 2009, 21. vsk, nro 1, s. 74–78. PubMed:19717413 doi:10.1177/0895937409335642 ISSN 1544-0737 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]