Siirry sisältöön

Sofia Goggia

Wikipediasta
Sofia Goggia
Sofia Goggia 2015
Sofia Goggia 2015
Henkilötiedot
Syntynyt15. marraskuuta 1992 (ikä 33)
Bergamo, Italia
Kansalaisuus  Italia
Uran tiedot
Pituus 169 cm
Seura GS Fiammegialle
Laji alppihiihtoView and modify data on Wikidata
Maailmancup
Kaudet 2011–
Paras sijoitus 1.
Voitot 29
Palkintokorokkeella 69

Tietolaatikko päivitetty 22. maaliskuuta 2026

Mitalit
Maa:  Italia
Naisten alppihiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa KultaaPyeongchang 2018syöksylasku
Hopeaa HopeaaPeking 2022syöksylasku
Pronssia PronssiaMilano-Cortina 2026syöksylasku
MM-kilpailut
Hopeaa HopeaaÅre 2019supersuurpujottelu
Pronssia PronssiaSankt Moritz 2017suurpujottelu

Sofia Goggia (s. 15. marraskuuta 1992) on italialainen alppihiihtäjä, joka edustaa G.S. Fiamme Gialle -seuraa. Hänellä on sekä olympiakultaa, -hopeaa että pronssia syöksylaskusta ja hän on saavuttanut MM-hopeaa supersuurpujottelussa ja MM-pronssia suurpujottelussa. Alppihiihdon maailmancupissa hän on voittanut syöksylaskucupin kausilla 2017–2018, 2020–2021, 2021–2022 ja 2022–2023 sekä supersuurpujottelucupin kaudella 2025–2026. Maailmancupin osakilpailuvoittoja hänellä on yhteensä 29.[1]

Arvokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 nuorten MM-kilpailuissa Megevessa Goggia sijoittui kuudenneksi syöksylaskussa. Schladmingin MM-kilpailuissa 2013 Goggia sijoittui supersuurpujottelussa neljänneksi, jääden vain viisi sadasosaa pronssimitalista. Superalppiyhdistetyssä hän oli seitsemäs. Sankt Moritzin MM-kilpailuissa 2017 hän sai suurpujottelussa pronssia sekä sijoittui syöksylaskussa neljänneksi ja supersuurpujottelussa kymmenenneksi. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän voitti kultaa syöksylaskussa sekä sijoittui 11:nneksi supersuurpujottelussa ja suurpujottelussa. Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Åressa Goggia voitti hopeaa supersuurpujottelussa ja oli viidestoista syöksylaskussa.[1] Vuoden 2021 MM-kilpailuihin Cortina d’Ampezzossa hän ei loukkaantumisen vuoksi pystynyt osallistumaan.[2] Tammikuussa 2022 maailmancupissa tapahtuneen loukkantumisen jälkeen hän jätti Pekingin olympialaisissa harjoituslaskujen jälkeen osallistumatta supersuurpujotteluun[3] mutta saavutti sen jälkeen hopeaa syöksylaskussa. Courchevelin / Méribelin MM-kilpailuissa 2023 hän oli supersuurpujottelussa yhdestoista. Saalbach-Hinterglemmin MM-kilpailuissa 2025 hän sijoittui supersuurpujottelussa viidenneksi. Milanon ja Cortinan olympialaisissa 2026 Goggia saavutti pronssia syöksylaskussa ja sijoittui suurpujottelussa kymmenenneksi. Lisäksi hän keskeytti sekä supersuurpujottelun että joukkuealppiyhdistetyn syöksyosuuden.[1]

Goggia kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran Lienzin suurpujottelussa joulukuussa 2011. Ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän saavutti marraskuussa 2013 oltuaan seitsemäs Beaver Creekin supersuurpujottelussa.[1] Hänen kautensa päättyi jo joulukuussa 2013, kun hän loukkasi polvensa Lake Louisen syöksylaskussa.[4] Ensimmäisen palkintosijansa hän saavutti marraskuussa 2016 oltuaan kolmas Killingtonin suurpujottelussa. Seuraavina viikonloppuina hän oli Lake Louisessa toinen syöksylaskussa ja kolmas supersuurpujottelussa, Sestrieressä toinen suurpujottelussa sekä Val d’Isèressä kolmas alppiyhdistetyssä ja syöksylaskussa. Myöhemmin samalla kaudella hän sijoittui toiseksi sekä Mariborin suurpujottelussa että Cortina d'Ampezzon syöksylaskussa ja supersuurpujottelussa. Ensimmäisen voittonsa hän saavutti Jeongseonin syöksylaskussa 4. maaliskuuta 2017. Hän voitti myös seuraavan päivän supersuurpujottelun. Aspenin suurpujottelussa hän oli toinen ja syöksylaskussa kolmas. Hän sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa kolmanneksi, syöksylaskun maailmancupissa toiseksi ja suurpujottelucupissa kolmanneksi.[1]

Kaudella 2017–2018 Goggia sijoittui Val d’Isèren supersuurpujotteluissa toiseksi ja kolmanneksi. Kranjska Goran suurpujottelussa hän oli kolmas. Hän voitti Bad Kleinkirchheimin ja Cortina d'Ampezzon syöksylaskut. Garmisch-Partenkirchenin molemmissa syöksylaskuissa hän oli toinen. Åren maailmancupfinaalissa hän voitti supersuurpujottelun ja oli syöksylaskussa toinen. Hän voitti syöksylaskucupin, sijoittui maailmancupin kokonaiskilpailussa neljänneksi ja supersuurpujottelucupissa viidenneksi. Kaudella 2018–2019 hän oli toinen Garmisch-Partenkirchenin supersuurpujottelussa ja syöksylaskussa sekä voitti Crans-Montanan syöksylaskun. Seuraavalla kaudella hän voitti Sankt Moritzin supersuurpujottelun ja oli samassa lajissa toinen Roza Hutorissa.[1]

Kaudella 2020–2021 hän saavutti Val d'Isèren syöksylaskuissa kakkossijan ja voiton. Hän voitti St. Antonin syöksylaskukilpailun. Hän voitti myös Crans-Montanan molemmat syöksylaskukilpailut.[1] Tammikuun 2021 lopulla hän joutui polvivamman vuoksi jättämään kauden kesken,[2] mutta voitti silti syöksylaskucupin. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli yhdeksäs.[1]

Kaudella 2021–2022 Goggia voitti joulukuussa Lake Louisen molemmat syöksylaskut ja ainoan supersuurpujottelun. Hän sijoittui St. Moritzin supersuurpujottelussa toiseksi ja voitti tämän jälkeen Val d’ Iséren syöksylaskun ja supersuurpujottelun.[1] Tammikuussa hän voitti Cortina d’Ampezzon syöksylaskun mutta kaatui pahasti seuraavana päivänä supersuurpujottelussa[1][5] ja palasi kilpailuihin vasta Pekingin olympialaisten syöksylaskussa.[1][3] Olympialaisten jälkeen hän sijoittui Crans-Montanan toisessa syöksylaskussa kolmanneksi. Hän voitti syöksylaskucupin kolmannen kerran ja sijoittui supersuurpujottelucupissa viidenneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes.[1]

Kaudella 2022-2023 hän voitti Lake Louisen molemmat syöksylaskut. Sankt Moritzin ensimmäisessä syöksylaskussa hän sijoittui toiseksi ja voitti jälkimmäisen. Hän voitti Cortina d'Ampezzon ensimmäisen syöksylaskun. Hän voitti Crans-Montanan syöksylaskun. Kvitfjellin ja Soldeun syöksylaskuissa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti syöksylaskucupin ja oli maailmancupin kokonaiskilpailussa viides.[1]

Kaudella 2023–2024 hän voitti Sankt Moritzin ensimmäisen supersuurpujottelun ja sijoittui syöksylaskussa toiseksi. Hän sijoittui kolmanneksi Val d'Iseren supersuurpujottelussa. Häm voitti Altenmarkt-Zauchenseen syöksylaskun. Cortina d'Ampezzon ensimmäisessä syöksylaskussa hän saavutti jaetun kolmannen sijan yhdessä Christina Agerin ja Valerie Grenierin kanssa. Hän oli kolmas myös Cortina d'Ampezzon toisessa syöksylaskussa.[1] Hän mursi sääriluunsa kaaduttuaan harjoituksissa Ponte di Legnossa helmikuun alussa, eikä kilpaillut enää loppukauden aikana. Hän johti loukkaantumishetkellä syöksylaskucupia[6], mutta putosi siinä lopulta kolmanneksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli seitsemäs.[1]

Kaudella 2024–2025 Goggia sijoittui Beaver Creekin syöksylaskussa toiseksi ja voitti supersuurpujottelun. St. Moritzin supersuurpujottelussa hän oli kolmas. Hän voitti Cortina d' Ampezzon syöksylaskun. Hän sijoittui toiseksi Garmisch-Partenkirchenin syöksylaskussa. Hän sijoittui kolmanneksi Kvitfjellin supersuurpujottelussa. Hän sijoittui toiseksi La Thuilen molemmissa supersuurpujotteluissa. Hän oli kolmas maailmancupin kokonaiskilpailussa sekä syöksylaskun ja supersuurpujottelun cupeissa.[1]

Kaudella 2025–2026 hän sijoittui kolmanneksi Sankt Moritzin toisessa syöksylaskussa ja ainoassa supersuurpujottelussa. Hän voitti Val d'Iseren supersuurpujottelun. Crans-Montanassa hän sijoittui supersuurpujottelun toiseksi viimeisessä kilpailussa ennen olympialaisia. Olympialaisten jälkeen hän sijoittui Soldeun syöksylaskussa kolmanneksi ja voitti toisen supersuurpujottelun. Hän voitti Kvitfjellin supersuurpujottelun. Goggia voitti ensimmäistä kertaa urallaan supersuurpujottelucupin. Kokonaiscupissa hän oli neljäs ja syöksycupissa seitsemäs.[1]

Maailmancupin osakilpailuvoitot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivämäärä Paikka Laji
4. maaliskuuta 2017Etelä-Korea JeongseonSyöksylasku
5. maaliskuuta 2017Etelä-Korea JeongseonSupersuurpujottelu
14. tammikuuta 2018Itävalta Bad KleinkirchheimSyöksylasku
19. tammikuuta 2018Italia Cortina d’AmpezzoSyöksylasku
15. maaliskuuta 2018Ruotsi ÅreSupersuurpujottelu
23. helmikuuta 2019Sveitsi Crans-MontanaSyöksylasku
14. joulukuuta 2019Sveitsi Sankt MoritzSupersuurpujottelu
19. joulukuuta 2020Ranska Val d’IsèreSyöksylasku
9. tammikuuta 2021Itävalta St AntonSyöksylasku
22. tammikuuta 2021Sveitsi Crans-MontanaSyöksylasku
23. tammikuuta 2021Sveitsi Crans-MontanaSyöksylasku
3. joulukuuta 2021Kanada Lake LouiseSyöksylasku
4. joulukuuta 2021Kanada Lake LouiseSyöksylasku
5. joulukuuta 2021Kanada Lake LouiseSupersuurpujottelu
18. joulukuuta 2021Ranska Val d’ IsereSyöksylasku
19. joulukuuta 2021Ranska Val d’ IsereSupersuurpujottelu
22. tammikuuta 2022Italia Cortina d' AmpezzoSyöksylasku
2. joulukuuta 2022Kanada Lake LouiseSyöksylasku
3. joulukuuta 2022Kanada Lake LouiseSyöksylasku
17. joulukuuta 2022Sveitsi Sankt MoritzSyöksylasku
20. tammikuuta 2023Italia Cortina d' AmpezzoSyöksylasku
26. helmikuuta 2023Sveitsi Crans-MontanaSyöksylasku
8. joulukuuta 2023Sveitsi Sankt MoritzSupersuurpujottelu
13. tammikuuta 2024Itävalta Altenmarkt-ZauchenseeSyöksylasku
15. joulukuuta 2024Yhdysvallat Beaver CreekSupersuurpujottelu
18. tammikuuta 2025Italia Cortina d' AmpezzoSyöksylasku
21. joulukuuta 2025Ranska Val d' IsereSupersuurpujottelu
1. maaliskuuta 2026Andorra SoldeuSupersuurpujottelu
22. maaliskuuta 2026Norja KvitfjellSupersuurpujottelu
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Sofia Goggia Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
  2. 1 2 Willemsen, Eric: Olympic ski champ Sofia Goggia to miss worlds after breaking knee bone 1.2.2021. CBC. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
  3. 1 2 Poggi, Alessandro: Sofia Goggia skips Super G at Beijing 2022 Olympics.com. 10.2.2022. IOC. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi)
  4. Lupaavan italialaisalppinistin kausi ohi sportti.com. Viitattu 11.12.2013.
  5. Dampf, Andrew: Sofia Goggia Olympic downhill title defence in doubt after Sunday crash in Italy 25.1.2022. CBC. Viitattu 11.2.2022. (englanniksi)
  6. Jälleen vakava kaatuminen alppihiihdossa – olympiavoittajan kauden pelätään olevan ohi mtvuutiset.fi. 5.2.2024. Viitattu 25.3.2024.