Siwa (keidas)
| Siwa (واحة سيوة Wāḥat Sīwah) |
|
|---|---|
 Siwan 1200-luvulla rakennettu raunioitunut vanhakaupunki. |
|
  Siwa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Egypti |
| Kuvernoraatti | Matruh |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | Keidas |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 088 km² |
| Väkiluku | 25 000 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
Siwa (arab. واحة سيوة, Wāḥat Sīwah) on keidas Matruhin kuvernoraatissa Egyptissä lähellä Libyan rajaa.[1] Asukkaita keitaalla on noin 25 000 ja pinta-alaa sillä on 1 088 neliökilometriä.[1] Keitaan leveys vaihtelee viiden ja 27 kilometrin välillä.[2]
Siwa sijaitsee Saharan autiomaassa,[1] laaksossa 18 metriä merenpinnan alapuolella.[2] Lähin kaupunki Välimeren rannalla oleva Marsa Matrouh,[1] jonne on matkaa 305 kilometriä[2]. Toinen lähellä sijaitseva kaupunki on Baharia, jonne on matkaa 420 kilometriä.[2] Siwassa tuotetaan taateleita ja oliiveja.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siwan keidasta on asutettu jo paleoliittiselta ja neoliittiselta kivikaudelta lähtien. Berberit asettuivat Siwan lähistölle noin 10 000 vuotta sitten liikkuen ensin rannikolla ja siirtyen lopulta sisämaahan Siwaan valloittajien tieltä. Ensimmäiset historialliset maininnat Siwasta ovat muinaisen Egyptin uuden- ja keskivaltakunnan ajoilta. Muinaisessa Egyptissä Siwa oli tärkeä kulttuurikeskus. Paikalle rakennettiin Amon-Ralle omistettu temppeli, jossa toimi Ammonin oraakkeli. Se oli 700-luvun eaa. paikkeilla hyvin tunnettu Välimeren itäosissa. Kreikkalaiset pitivät sitä Zeus Ammonin oraakkelina. Vuonna 524 eaa. Persian kuningas Kambyses II yritti tuhota oraakkelin epäsuotuisan ennustuksen jälkeen ja lähetti Siwaan 50 000:n miehen armeijan, joka kuitenkin katosi lopulta aavikolle jälkiä jättämättä.[3]
Eristäytyneen sijaintinsa takia Siwa oli pitkään islamin vaikutuksen ulkopuolella Egyptin muslimivalloituksen jälkeenkin. Paikalliset vastustivat keskushallinnon yrityksiä vakiinnuttaa valtansa alueella myös sotilaallisin keinoin. 1800-luvun puolivälissä Abu Musallim -niminen Kairossa opiskellut tuomari kokosi keitaan ja sitä asuttaneiden sukujen historian teokseksi, joka on nykyisin pääasiallinen lähde Siwan historiasta. Teos kulki suvussa ja sitä päivitettiin aina 1960-luvulle saakka. Vuonna 1986 Marsa Matrouhin ja Siwan välillä aloitettiin päivittäinen bussiliikenne ja öljynetsintä sekä armeijan tukikohdat ovat tuoneet asumaan paikalle monia ulkopuolisia. Siwa on nykyisin myös merkittävä turistikohde.[3]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siwan väestö ei ole egyptiläistä, vaan berbereitä. Asukkailla on oma kulttuuri ja oma kieli, siwi, jolla ei ole kirjoitettua muotoa. Siwan väestö on islaminuskoista.[1]
Siwan miehet olivat tunnettuja avoimesta homoseksuaalisuudestaan, ja aikoinaan miehet ovat solmineet keskenään avioliittojakin.[1][4] Tämä juontaa juurensa ajalle, jolloin Siwan asukkaat asuivat Shali-nimisessä linnoituksessa ja keitaan 20–40-vuotiaille miehillä, joita kutsuttiin nimellä zaggalah, oli tapana viettää yönsä linnoituksen ulkopuolella.[5] Zaggalahit suojelivat Siwaa hyökkäyksiltä ja hoitivat peltoja.[5] Zaggalahit tunnettiin homosuhteistaan ja siitä, että he rakastivat musiikkia ja viiniä.[5] Egyptin kuningas Fu’ad I kielsi miesten väliset avioliitot vuonna 1928,[1] mutta ne jatkuivat salaa 1940-luvulle saakka.[6] Muualla Egyptissä miesten väliset suhteet olivat olleet kiellettyjä jo vuosikymmeniä aikaisemmin.[5] Nykyisin homoseksuaalisuudesta ei puhuta tai se kielletään.[1] Homoseksuaalisuudesta syytetyt miehet ovat jopa joutuneet väkivaltaisten hyökkäysten kohteiksi.[5] Siwan naiset peittävät tavallisesti ulkona kulkiessaan kätensä, jalkateränsä ja kasvonsa.[1]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
|
Siwan ilmastotilastoa
Lähde: Siwa, EGY MSN News & Weather. Microsoft / Foreca. Viitattu 24.7.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siwan vanhakaupunki, Shali, on rakennettu 1200-luvulla savitiilistä. Se kuitenkin raunioitui vuonna 1926, kun Siwassa satoi kolmena päivänä. Noin kaksi kilometriä Siwan keskustasta sijaitsee yksi keitaan 300 lähteestä, Kleopatran lähde. Varmaa tietoa Kleopatran kylpemisestä lähteessä ei ole.[1] Siwassa sijaitsee lisäksi 500 vuotta ennen ajanlaskua rakennetun Amon-jumalan oraakkelin temppelin rauniot. Aleksanteri Suuri kävi Siwassa joko vuonna 331 eaa.[7] tai 332 eaa. hakemassa oraakkelilta siunausta asemalleen.[1]
Siwan pohjoispuolella sijaitsee Jebel al-Mawta eli ”Kuolleiden vuori”. Sinne on haudattu Egyptin 26. dynastian ja Ptolemaiosten hallitsijasuvun jäseniä. 26. dynastian haudoista vanhimmat ovat vuosilta 664–525 eaa. Joissain haudoissa on hyvin säilyneitä seinämaalauksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Arvonen, Päivi: Taisi olla kangastusta. Matkaopas, 2009, 11. vsk, nro 1, s. 42–46. Sanoma Magazines Finland Oy. ISSN 1456-419X.
- ↑ a b c d Tourist Info Hemeda, Mohamed / Siwa Oasis. Viitattu 24.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Hsain Ilahiane: Historical Dictionary of the Berbers (Imazighen), s. 111-113. The Scarecrow Press, 2006. ISBN 0-8108-5452-X. (englanniksi)
- ↑ Patai, Raphael: Understanding Muslim and Middle East Culture: The Arab Mind by Raphael Patai 1973. New York: Charles Scribner's Sons. Viitattu 8.8.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Firestone, Matthew D.; O'Neill, Zora; Sattin, Anthony; Wlodarski, Rafael: Egypt, s. 365. Lonely Planet, 2008. ISBN 1741043158. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.7.2009). (englanniksi)
- ↑ Shali and Siwan society ROUGH GUIDES LTD. Viitattu 26.7.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ The History of Siwa Oasis Hemeda, Mohamed / Siwa Oasis. Viitattu 24.7.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkaopas aiheesta Siwa Wikivoyagessa (englanniksi)- Siwa Oasis (englanniksi) (arabiaksi)
- Matkaopas Siwaan (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
