Simola–Lappeenranta-rata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simola–Lappeenranta
Perustiedot
Reitti SimolaLappeenranta
Avattu 1. elokuuta 1885[1]
Lakkautettu 1996
Tekniset tiedot
Pituus 18 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm

Simola–Lappeenranta-rata oli Suomen rataverkon rata Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa. Se erkani Riihimäki–Pietari-radasta Simolan rautatieasemalla, joka sijaitsee Luumäen ja Vainikkalan raja-aseman välissä. Se oli vanhin Lappeenrantaan johtanut rautatie.

Riihimäki–Pietari-rata valmistui vuonna 1870 ja ohitti Lappeenrannan noin 20 kilometriä kaupungin eteläpuolelta. Alusta alkaen suunnitelmissa oli yhdysrata Simolasta Lappeenrantaan, mikä toteutui lopulta vuonna 1885.[2] Rakennustöitä vilkastutti Lappeenrannan toimiminen sotaväen leirikaupunkina ja keisari Aleksanteri III:n vierailu kesällä 1885.[3] Rata ja Lappeenrannan rautatieasema avattiin liikenteelle virallisesti 1. elokuuta 1885,[4] ja keisaripari saapui uudelle asemalle kolme päivää myöhemmin.[3] Lappeenrannan asemalta rata jatkui Saimaan rannalle Rapasaareen, minkä tarkoituksena oli Saimaan vesikuljetusten yhdistäminen rautatiehen. Tämä oli myös yksi radan rakentamisen keskeisistä perusteista.[2][5][6]

Vuonna 1934 avattiin Lappeenrannan uusi rautatieasema kaupungin eteläpuolelle ja ratayhteys Lappeenrannasta Vuoksenniskalle.[4][7] Kaupungin länsipuolella sijainnut vanha asema, joka tunnettiin sittemmin myös Keisarinasemana, jäi pääasiassa tavara-asemaksi.[7] Muita liikennepaikkoja Simola–Lappeenranta-radalla olivat Jukka (avattu vuonna 1947), Melkkola (1908), Hytti, Kalkkitehdas (1953) ja Kesämäki (1958).[8]

Toinen maailmansota toi muutoksia Lappeenrannan rautatieliikenteeseen, kun ratayhteys Viipuriin katkesi uuteen valtionrajaan.[9] Simolan risteysaseman merkitys pieneni, kun vuonna 1940 Simolan länsipuolelle rakennettu Raipon rautatieasema (alun perin Etusimola) liitettiin uudella raiteella Lappeenrannan rataan,[4] minkä myötä Simolan, Raipon ja Melkkolan välille muodostui kolmioraide. Näin Helsingistä Lappeenrantaan kulkeneiden junien ei enää tarvinnut vaihtaa kulkusuuntaa Simolassa.[10] Myös uusi yhteys jäi vähäliikenteiseksi, kun Luumäeltä Lappeenrantaan vuonna 1962 valmistui oikorata,[4] joka on osa nykyistä Karjalan rataa. Matkustajaliikenne Simolassa ja Raipossa päättyi vuonna 1977. Simolan liikennepaikka lakkautettiin kokonaan vuonna 1996.[8][11] Rata purettiin pääosin vuonna 2003.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 45. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
  2. a b Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 479–480. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  3. a b Vanha asema Keisarillisia matkoja Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalan museo. Viitattu 18.4.2014.
  4. a b c d Suomen rautatietilasto 2013, s. 12. Liikennevirasto, 2013. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Rapasaaren rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 18.4.2014.
  6. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  7. a b Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 482–486. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  8. a b Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  9. Antikainen, Jyrki et al.: Lappeenrannan kaupungin historia 1917–1966, nide I, s. 486–488. Lappeenrannan kaupunki, 1988. ISBN 951-9278-44-3.
  10. Iltanen, Jussi: ”20. Pietarin rata ja oikorata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 262. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  11. Liikennepaikat Vaunut.org. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
  12. Ratahallintokeskus purkaa radan Lappeenrannasta Simolaan Resiina-lehti. Suomen rautatiehistoriallinen seura, Museorautatieyhdistys. Viitattu 18.4.2014.
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.