Seppo A. Teinonen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seppo A. Teinosen osallistujapassi Luterilaisen maailmanliiton tarkkalijana Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa 1965.

Seppo Antero Teinonen (12. elokuuta 1924 Pori25. elokuuta 1995 Benalmádena, Espanja ) oli suomalainen teologi. Seppo A. Teinonen toimi ekumeniikan henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina vuosina 1966–1970. Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan perustettiin 1970-luvulla oppiaineen professuuri. Hän toimi pitkään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dogmatiikan professorina sekä myös vuodesta 1975 tiedekunnan dekaanina.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teinosen ensimmäinen julkaistu teos käsitteli ambomaalaisen avioliittokäsityksen kehittymistä. Valmistuttuaan teologian lisensiaatiksi 1951 Teinosen suuntautui erityisesti ekumeenisiin ja uskontoteologisiin tutkimusaiheisiin. Hän oli samalla ahkera lehtikirjoittaja ja toimi muun muassa luterilaisen kirkon ulkomaisesta tiedotuksesta vastaavana sihteerinä. Vuonna 1959 valmistunut väitöskirja käsitteli saksalaisen Gustav Warneckin varhaisen lähetysajattelun teologisia perusteita. Väitöskirjastaan Teinonen sai arvosanan laudatur.

1950-luvulla Teinonen kiinnostui yhä enemmän modernista katolisesta teologista ja osallistui myös historialliseen Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen. Kokouksen uudistushenkinen teologia vaikutti syvästi Teinoseen ja koko hänen tuotantoonsa.[2]

Teinonen toimi myös Teologisen Aikakauskirjan pitkäaikaisena päätoimittajana ja julkaisi kirja-arvosteluja sekä artikkeleita.[3] Teinonen käänsi suomeksi kristillisen mystiikan klassikkoteoksia ja loi samalla alan uutta suomalaista terminologiaa. Hänet muistetaan myös karismaattisena luennoitsijana ja opintomatkojen vetäjänä. Hän julkaisi myös runsaasti teologisen tiedekunnan kurssikirjoja sekä suurelle yleisölle tarkoitettua tietokirjoja.[4]

Työ jatkui Espanjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teinonen oli puheenjohtajana kirkon virkaa käsittelevässä komiteassa (1968–1975). Tässä tehtävässään hän joutui kuitenkin jännitteisiin kirkon silloisen johdon kanssa. Pyydettyään eron komitean puheenjohtajuudesta hän suuntautui yhä vahvemmin käännös- ja kirjoitustyöhönsä. Hän käänsi ja toimitti kaiken kaikkiaan 22 klassisia kristillisiä tekstejä käsittelevää teosta ja artikkelikokoelmaa. Merkittävä osa näistä käännöksistä ilmestyi Teinosen kääntämänä ensimmäisen kerran suomenkielellä.

Vuonna 1987 Teinonen päätti luopua evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyydestä ja liittyi katolisen kirkon jäseneksi. Jäätyään eläkkeelle Teinonen muutti Espanjaan. Uudessa kotimaassaan hän jatkoi kristillisen mystiikan klassikkoteosten kääntämistä. Teinonen kirjoitti Espanjassa lukuisia matkaoppaita sekä erityisesti Andalusian kulttuuriin ja historiaan liittyviä tietokirjoja. Samoin hän avusti paikallisia suomenkielisiä lehtiä ja julkaisi niissä ahkerasti Espanjan historiaan ja kulttuuriin liittyviä artikkeleita. Teinosen laajasta tuotannosta 13 teosta on kirjoitettu yhdessä hänen puolisonsa, teologian maisteri Riitta Teinosen kanssa.[5] Teinonen on haudattu Espanjan Benalmádenan kansainväliselle hautausmaalle.

Teokset ja käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ajasta ylösnousemukseen: Sata sanaa teologiaa. Riitta Teinonen, Seppo A. Teinonen 1976
  • Andalusian historian pääpiirteet 1994
  • Andalusian pääkaupungit 1993
  • Bahaismi 1962
  • Aurinkolaulu: Franciscus Assisilaisen rukouksia. Toim. Wolfgang Bader; suomeksi toim. Seppo A. Teinonen 1988
  • Elämäni.Pyhä Jeesuksen Teresa; johdanto, suomennos, selitykset: Seppo A. Teinonen 1990
  • Elävä rakkauden liekki.Ristin Johannes; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1984
  • Franciscus Assisilaisen sanoma: Perugian legenda.johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1988
  • Guadalquivir - kulttuurimatka kumiveneellä 1993
  • Gustav Warneckin varhaisen lähetysteorian teologiset perusteet (diss.) 1959
  • Hengellisiä harjoituksia / Ignatius de Loyola; käännös ja kommentaari: Seppo A. Teinonen 1981
  • Joulukuun 32. päivä: kuoleman ja ikuisuuden kysymyksiä. Seppo A. Teinonen 1976
  • Jumalan ystäviä. Josemariá Escrivá de Balaguer; [suomentanut Seppo A. Teinonen] 1994
  • Teinonen, Riitta & Teinonen, Seppo A.: Keskustelua mystiikasta. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16175-6.
  • Kirja täydellisestä elämästä. johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1979
  • Kirkkojen tunnustukset: Johdatus symboliikkaan. 4. painos (3. p. 1978 Gaudeamuksen kustantamana nimellä: Symboliikan peruskurssi). Helsinki: Yliopistopaino, 1991. ISBN 951-570-081-7.
  • Kirkon uudistus ja naispappeus 1975
  • Kirkot ja kansainvälinen politiikka 1958
  • Kirkot ja ydinaseet 1958
  • Kriisin kirkko. Seppo A. Teinonen 1964
  • Kristuksen seuraamisesta. Tuomas Kempiläinen; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1979
  • Kutsu köyhyyteen: kootut kirjoitukset. Franciscus Assisilainen; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1981
  • Lähetystyö avioliiton uudistajana Ambomaalla 1949
  • Mallorca: Pyhiinvaeltajan opas. Riitta ja Seppo A. Teinonen 1982
  • Mil refranes = Tuhat sananlaskua. Riitta & Seppo A. Teinonen 1994
  • Missio politica oecumenica 1961
  • Nykyajan lahkot: Uusia uskonnollisia liikkeitä ja yhteisöjä. Seppo A. Teinonen 1965
  • Paratiisi ja sen kaupunki: Andalusia ja Malaga 1989P
  • Paratiisin mailla: vaelluksia Andalusiassa. Riitta ja Seppo A. Teinonen 1995
  • Pimeä yö. Ristin Johannes; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1983
  • Pyhiinvaeltajan kertomus. Ignatius de Loyola; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1979
  • Pyhä Franciscus ja rouva Köyhyys: Pyhän Franciscuksen romanssi rouva Köyhyyden kanssa 1985
  • Pyhän Franciscuksen kukkaset. Johdanto, suomennos ja selitykset: Seppo A. Teinonen. 1986
  • Pyhä viikko Malagassa 1995
  • Rakkauden tieto: Saksan ja Alankomaiden suuret mystikot. Seppo A. Teinonen 1985
  • Rakkauden tuska: Espanjan suuret mystikot. Seppo A. Teinonen 1984
  • Rooma ja me 1966
  • Rooma - pyhiinvaeltajan opas. Riitta & Seppo A. Teinonen 1979
  • Ruusutarha: valittuja kirjoituksia. Tuomas Kempiläinen; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1985
  • Sevilla: matkaopas. Riitta ja Seppo Teinonen 1991
  • Sielun kaipuu. Tuomas Kempiläinen; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1983
  • Silakka: kaksisataa valmistusohjetta. Riitta ja Seppo A. Teinonen 1977
  • Sisäinen linna .Pyhä Teresa. Johdanto, suomennos ja selitykset: Seppo A. Teinonen 1981
  • Suuntana ykseys 1967
  • Symboliikan peruskurssi. 1978
  • Teologian sanakirja: 7400 termiä. 2. korjattu painos (1. painos 1975). Helsinki: Kirjapaja, 1999. ISBN 951-625-582-5. Teoksen verkkoversio. T
  • Tilinteko uskostani = Apologia pro vita sua.John Henry Newman; suomentanut Heine Gustafsson; johdanto Paul Verschuren; selitykset Seppo A. Te 1990
  • Tuomas Akvinolainen: Usko ja rukous: Apostolisen uskontunnustuksen ja Herran rukouksen selitys. (Expositio symboli apostolorum; Expositio orationis dominicae.) Johdanto, suomennos ja selitykset: Seppo A. Teinonen. 2. painos. Pyhiinvaeltaja. Helsinki: Kirjaneliö, 2005. ISBN 951-607-252-6.
  • Uskonnot nykyhetken maailmassa. Universitas 10. Porvoo Helsinki: WSOY, 1971.
  • Uudistuva kirkko. 1972
  • Valkeat pääkaupungit 1994
  • Vaticanum secundum 1966
  • Vuosi Malagassa 1993
  • Warneck-tutkielmia 1959
  • Ylistän rakastettuani. Ramon Llull; johdanto, suom., selitykset: Seppo A. Teinonen 1983
  • Yksi kirkko ja yksi virka 1973

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 732–733. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Huovinen, Eero: ”Teinonen, Seppo Antero (1924–1995)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 691–693. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  3. Teinonen, Seppo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  4. Haikarainen, Raine: Seppo A. Teinonen – opettaja, kääntäjä ja käännynnäinen. Teologia.fi. 2016.
  5. Haikarainen, Raine: Mystinen Maestro: Seppo A. Teinosen pitkä pyhiinvaellus. Kirjapaja, 2018.